Huolehdi suksistasi – nautit niistä enemmän ja pitempään!

Hiihtäminen on hauska harrastus. Vielä hauskempaa se on kun välineet ovat kunnossa. Pyöreillä kanteilla leikkaavan käännöksen laskeminen on jäisessä rinteessä mahdotonta ja harmaantuneilla, joskus jopa ”nukkaiseksi” kuivuneilla suksien pohjilla vauhdikas laskeminen jää haaveeksi. Mistä siis apua, jos edellä kuvatut ongelmat ovat osuneet kohdallesi? Hyvä hiihtotaito auttaa tietysti paikkaamaan osan ongelmista, mutta jossain vaiheessa tulee eteen myös välineiden huoltaminen.

Luistavin suksin rinteeseen

Suksien kunto on suuressa merkityksessä suhteessa laskettelupäivän nautinnollisuuteen. Kuivat pohjat ja tylsät kantit peittävät hienoimpienkin suksien ominaisuudet alleen. Rinteeseen kannattaa siis suunnata huolletuin suksin, silloin sekä varusteet että rinteet antavat talviharrastajalle upean ulkoilukokemuksen.

Suksien voitelu pidentää suksen käyttöikää, parantaa luistoa ja helpottaa laskemista. Säännöllinen huolto pitää sukset jatkuvasti hyvässä kunnossa, eikä huoltoon tarvitse varata aikaa tuntitolkulla. Perushuolto on helppo tehdä itse, mutta jos huoltotiloja tai -välineitä ei ole lähettyvillä, jokaisesta kaupungista löytynee asiantunteva suksihuollon ammattilainen, jolle välineet voi viedä huollettavaksi.

Pohjien puhdistus ja perusvoitelu

Suksen huoltoa helpottaa tukeva pöytä, johon on kiinnitetty puristimet. Suksien ollessa tiukasti kiinni puristimissa on työnteko vaivatonta ja työasento hyvä.

Uusien suksien pohjassa on tehtaalla laitettu koneellinen voitelu. Tämä voide ei välttämättä ole optimaalisin, joten sen luistokykyyn ei kannata luottaa. Ensimmäisenä huoltotoimena suksen pohja kannattaa puhdistaa sekä vanhoista voiteista että epäpuhtauksista. Tähän on olemassa soveltuvia aineita, molempiin toimiin omansa.

Puhdistuksen jälkeen tehdään perusvoitelu tai pohjustus. Pohjustuksen tarkoituksena on parantaa suksien luiston kestävyyttä. Jos suksen pohja on pohjustettu huonosti, luistovoitelu voi kulua pohjasta jopa päivän laskettelun jälkeen ja pohja näyttää harmaalta. Hyvä perusvoitelu voi taata hyvän luiston jopa useamman viikon laskuille.

Pohjustusvoide lämmitetään raudan kanssa suksen pohjaan tipoittain ja levitetään raudalla tasaiseksi. Voitelurautana ei kannata käyttää vanhaa silitysrautaa, sillä sen lämpöasteiden säätö ei välttämättä ole riittävän tarkka. Kun voide on jäähtynyt, se siklataan hyvin pois. Sikliksi suositellaan noin 4 mm:n paksuista muovisikliä. Riittävän paksu muovisikli kestää painetta, eikä taivu kaarelle pohjaa puhdistettaessa. Pohjustusvoitelu voidaan tehdä jopa viisi kertaa: mitä useamman kerran voidetta levitetään suksen pohjaan sen tarkemmin pohjan mikroskooppisen pienet huokoset täyttyvät voiteella.

Kanttien teroitus

Kanttien tulee olla terävät kärjestä kantaan. Jotta leikkaava käännös mäessä on mahdollinen, kantit tulee siis teroittaa aivan kärjestä saakka: kärki ohjaa suksen käännökseen.

Kanttien teroituksen voi tehdä joko teroittimella tai viilalla. Kun huoltaa suksen kantteja teroittimella, tarvitsee työhön myös apukantin poistajan (sidewall cutter, remover). Sukset kiinnitetään kyljelleen puristimiin niin, että pohja on poispäin itsestä. Cutterin terä säädetään siten, että se osuu kantin yläpuolella olevan materiaaliin. Cutterista otetaan tukeva ote, työkalu pidetään tukevasti kiinni suksen pohjassa ja vedetään kevyesti. Lopputuloksena tulisi olla tasainen jälki kantin yläpuolella. Tämä toimenpide on välttämätön kantin teroittamisen vuoksi, mutta apukanttia ei tule poistaa yhdellä kertaa, vaan saattaa olla, että kesken viilauksen joutuu poistamaan apukanttia lisää. Nimittäin, jos oikean kantin teroituksessa viila kantaa apukanttiin, eikä saa kunnolla kontaktia kanttiin se ei myöskään teroitu.

Kun apukantti on poistettu, suksi pidetään edelleen kyljellään. Suksen pohja voidaan tässä vaiheessa suojata siihen soveltuvalla teipillä (esimerkiksi 3M:n polyesteriteippi). Viilaaminen aloitetaan suksen päästä, lyhyin (20–30 cm) vedoin. Viilaa kevyesti, voimaa ei juuri tarvita, mikäli teroitin on kunnossa. Koko kantti käydään aina kerralla läpi, tarkistetaan jälki ja jatketaan kunnes kantti on riittävän terävä (terävyyttä voi kokeilla kynnellä).

Viilakulmalla ja viilalla työskentely on samanlaista kuin teroittimella. Viilakulmassa on se etu, että sen kulmaa voidaan säätää. Viila kiinnitetään viilakulmaan siihen tarkoitetuilla puristimilla. Peruslaskettelussa kantit viilataan 89–87asteen kulmaan. Viila kiinnitetään 25–30 asteen kulmaan kahdella puristimella viilakulmaan ja työ tehdään samalla tavalla kuin edellä on mainittu. Suksesta tulee muistaa teroittaa molemmat kantit. Viiloja on sekä teräksisiä ja rosterisia. Niiden ominaisuuksista kannattaa ottaa selvää asiantuntevan myyjän opastuksella.

Kantin teroituksen jälkeen kanttiin jää kierre. Kierre poistetaan timantilla. Pohjaa suojaava teippi poistetaan ja timantti kiinnitetään viilakulmaan (samalla tapaa kuin viila). Timanttia kuljetetaan sivukanttia pitkin tuplasti pidemmin vedoin kuin viilatessa. Pohjan puolella timanttia tuetaan pohjaa vasten, muuten työ tehdään samalla tavalla kuin sivukantin kanssa. Timanttikäsittelyn jälkeen kierteetön kantti tuntuu sileältä ja tasaiselta.

Luistovoitelu

Suksen pohjustuksen ja kanttien teroituksen jälkeen luisto viimeistellään sääoloihin sopivalla luistovoitelulla. Luistovoidetta saa jokaiselle kelille, lämpötila-alueet löytyvät voidepaketeista. Luistovoiteen kuumavoitelu tapahtuu samalla tavalla kuin perusvoiteen eli sulattamalla voidetta suksen pohjaan ja levittämällä se tasaiseksi voiteluraudalla.

Jäähdyttyään voide siklataan hyvin pois suksen pohjasta, sillä itse voide suksen pohjassa ei ole liukas. Perusteellisen siklauksen jälkeen pohja harjataan vielä mieluiten luonnonjouhiharjalla. Harjausta tulee jatkaa niin pitkään, kunnes voidepölyä ei enää irtoa suksen pohjasta. Kiiltävä suksen pohja on liukas ja luistovoiteesta on jäänyt siihen ohut kalvo, joka pienentää lumen ja suksen välistä kitkaa.

Luistovoiteluun enemmän panostaville on tarjolla perusvoiteiden lisäksi myös fluorivoiteita. Erityisesti kosteissa oloissa fluorivoiteet toimivat perusvoiteita paremmin. Fluorit ovat hinnaltaan perusvoiteita arvokkaampia ja vaativat voitelijalta hieman enemmän kokemusta kuin perusvoiteet.

Pikavoitelu

Jos kiire yllättää, eikä suksen pohja näytä harmaalta, voi hyvän luiston laskettelupäivään saada myös pikavoiteella. Pikavoiteita on tarjolla monia erilaisia, ja niiden käyttäminen on nopeaa ja helppoa. Pikavoiteet antavat oivan ensiavun ja voide kestää suksen pohjassa keskimäärin päivän. Lopputulos ei ole kuumavoitelun luokkaa, jonka jälkeen laskee helposti useammankin pitkän päivän.

Mikäli ei aikaisemmin ole huoltanut itse suksia, kannattaa ensin tutustua työvälineisiin ja käyttää hieman aikaa aiheen opiskeluun. Huolto ei kuitenkaan ole ”avaruustiedettä” ja perustyövälineillä saa aikaiseksi hyvän lopputuloksen. Varovainen kannattaa olla erityisesti kanttien teroituksessa sekä kuumavoitelussa. Hengityssuojaimia suositellaan käytettäväksi aina voideltaessa ja paras paikka on hyvin ilmastoitu sisätila.

Jos kuitenkin epäily omista suksen huoltajan kyvyistä nousee pintaan tai sopivaa tilaa ei ole, välineet (sukset ja laudat) voi viedä ammattilaiselle huollettavaksi ennen lomareissua. Useissa hiihtokeskuksissa vuokraamot tarjoavat myös välinehuoltoa, toki loma-aikaan ruuhkaa on myös huollon ammatti-ihmisillä.

Välinehuollon ammattilaisia:

Ski Service Oy / Helsinki

Timanttikantti – SuksiStudio Oy / Lahti 

Teksti: Manu Auhto / Slalom-Seura

Takaisin ylös