Pyhä 17.4.2024

Laskiainen on laskettelun juhlaa

Laskiaiseen kuuluu hohtavat hanget ja hyvä seura mäessä. Ruokapuoleen kuuluu ehdottomasti laskiaispulla, mutta kuuluuko se nauttia hillolla vai mantelimassalla? Laskiaiseen kuuluu hohtavat hanget ja hyvä seura mäessä. Ruokapuoleen kuuluu ehdottomasti laskiaispulla, mutta kuuluuko se nauttia hillolla vai mantelimassalla?
Keskellä kauneinta talvea vietettävällä laskiaisella on sekä pakanalliset että kirkolliset juuret. Perinteiden ja ajankohdan takia laskiainen on myös laskettelijan juhla-aikaa.

Laskiainen on nimensä mukaisesti laskemisen juhla. Vaikka juhlan nimen alkuperästä ei ole varmuutta, niin laskeminen kuuluu olennaisesti laskiaiseen. Monen kielitutkijan mielestä juhla on saanut nimensä verbistä laskea, sillä laskiaisesta alkaa paastopäivien laskeminen.

Laskiainen on monin paikoin vahvasti kirkollinen juhla, ja kristinuskossa laskiainen tarkoittaa paaston alkamista. Toisaalta laskiaisella on vahvat pakanalliset perinteet, ja silloin juhlitaan lähestyvää kevättä, hedelmällisyyttä ja uutta elämää. Tämä sopii myös hiihtäjälle, sillä monen mielestä keväällä koittaa ne parhaat laskukelit.

Lue myös: Hiihtäjä sen tietää: kevät on paras vuodenaika

Laskiainen on pitkiä ja vauhdikkaita laskuja

Suomessa talonpoikaisen laskiaisen juhlinnan keskipisteenä on ollut mäenlasku suksilla ja pulkilla. Mäkeen riennettiin koko perheen voimin jo varahain aamulla. Monin paikoin kilpailtiin kuka ehti ensimmäisenä laskemaan.

Perinne on säilynyt näihin päiviin asti, sillä etenkin lumisateen jälkeen kisataan kuka pääsee korkkaamaan rinteen ensimmäisenä.

Mäessä pidettiin hauskaa, mutta laskemisella oli myös maanviljelyyn liittyvä uskomus: pitkä ja vauhdikas lasku lupaili hyvää pellavasatoa.

Vaikka harva enää huutelee kotitilansa pitkien pellavien perään, on mäenlasku edelleen keskeinen osa laskiaisen ilonpitoa. Ja tuskin kukaan estää rinteitä kiitäessään kajauttelmasta perinteisiä laskiaishuutoja.

Toivottamalla ”pitkiä pellavia, hienoja hamppuja, räätikkäitä kun nurkanpäitä ja nauriita kuin lautasia” voi mäessä ainakin kerätä katseita.

Laskiaista vietetään rinteessä

Laskiainen osuu useimmiten keskelle kauneinta talvea. Lunta on (ainakin laskettelukeskuksissa) paksulti ja sääkin usein hellii. Hiihtokeskusten rinnetiedot löydät Ski.fi-sivuilta.

Hiihtokeskukset panostavat laskiaisen juhlintaan: rinteet on huippukunnossa ja juhlatarjonta todella monipuolista. Keskusten laskiaisajan ohjelmaan ja tarjouksiin kannattaa tutustua keskusten kotisivuilla ja some-kanavissa.

Pysy ajan tasalla alamäkimaailman tapahtumista, tilaa Ski.fi-uutiskirje!

Artikkelia muokattu:

Luitko jo nämä?

Kevät vietetään hyvässä seurassa ja rennolla otteella. Tässä nautitaan Rukan Wappulounaasta.
Apocalyptican Paavo Lötjönen ja Eicca Toppinen ovat suksimiehiä. ”Laskettelussa yhdistyy hyvällä tavalla urheilu, vauhti, ulkoilu ja luonnosta nauttiminen”, Paavo kertoo.
Aurinkoisella kelillä vauhdikasta loskasurffausta kaverin kanssa, mikä voisi olla hienompaa?
Ehdota vuoden hiihtokeskusta ja lähirinnettä. Voit voittaa kausikortin valitsemaasi hiihtokeskukseen!
Pehmeä kevätrinne innostaa laskemaan. Roope Tonteri kävi tutustumassa Swinghillin parkkiin 7.3.2024.
Monen laskettelijan ja lumilautailijan mielestä kevät on talven kruunu. Kerro mielipiteesi kevätlaskuista ja osallistu Bollén lasien arvontaan.
Nyt on aihetta hymyyn, iloon ja riemuun: Iso-Syötteen huipulle pääsee jatkossa nopealla tuolihissillä.
Sirkan kylässä sijaitsevalla Levitunturilla avattiin vuonna 1964 Eturinteen alueella pujottelurinne ja kapulahissi. Levin kehitys kansainväliseksi talvimatkailukeskukseksi oli alkanut. Kuva: Levi Ski Resort
Talvipyöräily antaa kiehtovaa näkökulmaa hiihtolomaan. Tutunkin hiihtokeskuksen ympäristö näyttää erilaiselta ohjaustangon takaa.
Rinteessä harvemmin ollaan yksi. Mitä enemmän väkeä on mäessä, sitä tärkeämpää on noudattaa yhteisiä rinnesääntöjä.

Lumilautaliiton uusimmat

Ski Sport Finlandin uusimmat

Lue lisää

Ski.fi-kortti on paras laskettelijan etukortti.

Ski.fi-kortti: kaksi laskee, yksi maksaa

Keskusuutiset
Kausi ei pääty viimeisen loskasurffauspäivään, vaan välinehuollolle kannattaa jättää hieman aikaa ja energiaa.

Laskuvälineiden keväthuolto – lue nopeat ja toimivat vinkit

Välineet
Kukaan ei ole alppikanuuna syntyessään ja osaavallekin voi sattua. Tässä horjahtaa Pyhän hiihtokoulun opettaja ja ex-telemarkmaajoukkuelaskija Niki Juurinen.

”Anteeksi, kun en osaa” – Miksi hiihdonopettajalta pyydellään anteeksi osaamattomuutta?

Hiihtokoulu