Telemark-laskijoiden ikuisuuskysymys: NTN vai perinteinen side?

#kehitylaskijana
Levin alppikoulun valmentaja Pepe Vanninen arvostaa NTN:n siteiden laukeamisominaisuutta ja tarkkuutta.
Levin alppikoulun valmentaja Pepe Vanninen arvostaa NTN:n siteiden laukeamisominaisuutta ja tarkkuutta.

Telemark-välineissä kehitys – ja keskustelu – on keskittynyt erityisesti siteisiin. Kumpi on parempi: kymmenen vuotta sitten markkinoille tullut NTN vai perinteinen side?

Ensimmäiset nykyaikaiset kyykkykäännökset tehtiin 75 mm kärkisiteillä ja nahkamonoilla. 1990-luvulla siirryttiin muovimonoihin ja 75 mm vaijerisiteisiin. Varsinainen mullistus tapahtui kymmenisen vuotta sitten, kun lanseerattiin NTN-siteet.

Jo nimi kertoo uudistuksen merkityksestä, sillä NTN on lyhenne sanoista New Telemark Norm. Uudistuksesta lähtien telemark-laskijat ovat olleet suuren päätöksen äärellä: NTN vai perinteinen?

Valmistajat keskittyvät NTN-siteeseen

Vanhoissa kärkisiteissä mono kiinnittyi siteeseen kärjestä pohjassa olevien piikkien avulla. Vaijerisiteessä vaijeri taas kiertää siteen etuosasta monon kannan taakse. NTN-siteessä kiinnitys on tyystin erilainen, siteeseen astutaan ja kiinnitysmekanismi kiinnittyy monon pohjaan.

Aika on hitaasti ajamassa perinteisten 75 mm vaijerisiteiden ohi, koska välinevalmistajat keskittävät kehitystyön NTN-välineisiin. Uutuuksia on perinteisiä 75 millin välineitä paremmin tarjolla. Lisäksi NTN-monot tarjoavat perinteistä enemmän variaatiota useisiin sidetyyppeihin. (Lue myös: Telemark-välineiden ostajan opas.)

75 mm:n siteille on kuitenkin yhä paikkansa ja puoltajansa. Osa ei halua vaihtaa uuteen kokiessaan perinteisen siteen sopivan paremmin omalle laskutyylille. Mistä suurimmat erot siteiden välillä sitten muodostuvat, ja miksi aihe on pitkään puhututtanut sekä jopa jakanut laskijoita kahteen leiriin? Kysyimme mielipidettä kahdelta aktiivilaskijalta.

Perinteinen tarjoaa tuntumaa

Antti-Pekka Auvinen on Suomen telemark-historian menestynein mieskilpailija kansainvälisellä rintamalla. Hän aloitti telemarkin vuonna 1994 ja kilpaili vuodesta 1996 vuoteen 2001, jolloin voitti telemarkin maailmanmestaruuden. Antti-Pekka Auvinen viettää suksilla edelleen noin 45–60 päivää kaudessa ja vannoo 75 mm siteiden nimeen. Hän aloitti telemarkin Rottefellan kärkisiteillä ja laski tärkeimmät kilpavuotensa Blackdiamondin Pitbull -mallilla.

”Tykkään 75mm siteestä enemmän, koska haluan tuntea laskiessa koko ajan siteen vastus ja miten suksi käyttäytyy. NTN-sidettä kokeillessani en saanut samanlaisia tuntemuksia. Minusta NTN on sama kuin kärkisiteet, enemmän tunnoton eikä siten sovi minulle. En näe että minun tarvitsee vaihtaa kaapeleista NTN:ään. Näillä kilometreillä en kaipaa sen tehokkaampaa laskemista, kuin mitä saan 75 mm siteillä aikaiseksi.”

MM-kultaa voittanut Antti-Pekka Auvinen arvostaa perinteisen vaijerisiteen tuntumaa.
MM-kultaa voittanut Antti-Pekka Auvinen arvostaa perinteisen vaijerisiteen tuntumaa.

NTN on tarkka

Levin Alppikoulun valmentaja ja aktiivinen telemark-laskija Pepe Vanninen aloitti lajin nahkamonoilla ja kärkisiteillä. Myöhemmin hän siirtyi 75 mm vaijerisiteeseen ja muovimonoihin kunnes vuonna 2011 polvileikkausten jälkeen vaihtoi NTN-siteiden maailmaan. Siitä lähtien hän on laskenut erilaisilla NTN-siteillä viihtyen alamäessä yli 150 päivää kaudessa.

Pepe Vannisella on kokemusta Rottefellan Freedomista sekä Freeridestä, 22Desingsin Outlaw -siteestä sekä Moonlight Mountain Gearin TTS -siteestä. Hänen kokemusten mukaan kaikenlaisilla siteillä on paikkansa, mutta NTN-siteiden hyvät puolet ovat kiistattomat.

”Rottefellan NTN-side laukeaa ja tekee siitä perinteistä turvallisemman esimerkiksi polville. Karkuremmien kanssa ei myöskään tarvitse pelailla. Yleisesti ottaen NTN on tarkka laskea, kantapää ei lähde hakemaan sivulle laskiessa ja suksi menee minne haluaa. Vaijerisiteet ja 22Desingsin Outlaw tuntuvat aktiivisemmilta laskea kuin Rottefellan Freedom tai Freeride, jotka ovat enemmän tunnottomia.”

Pepe Vanninen kuvaa laskutyyliään matalaksi, jolloin alkuasennon tunnottomuus ei niinkään muodostu ongelmaksi.

”Sidetyyppien koetut erot juontuvat usein pitkälti laskutyylistä, tarpeista, tekniikasta ja tottumuksista”, Pepe Vanninen summaa.

Löytyykö vastaus ikuisuuskysymykseen

Laskettuaan pitkään ja totuttuaan 75 mm vaijerisiteisiin moni laskija kokee NTN-siteen ainakin alkuun jäykäksi laskea.

Tunne jäykkyydestä johtuu usein monosta, jonka palje on tehtaan jäljiltä jäykkä ja vaatii taivutusta – eli laskemista – löystyäkseen. Myös siteiden jouset voivat vaatia sisäänajoa parin laskupäivän verran. Luonteva kokonaisuus useimmiten löytyy, kunhan malttaa antaa siirtymälle hiukan aikaa. Siirtymä voi olla myös oivallinen hetki oivaltaa jotakin uutta omasta laskustaan aistimalla ja tunnustelemalla niin eroja kuin yhtäläisyyksiäkin.

75 mm vaijerisiteellä voi olla houkuttelevaa aloittaa uusi harrastus, koska välineitä löytyy käytettynä edullisesti. 75 mm sidettä ei ole kehitetty enää muutamiin vuosiin ja uusien välineiden saatavuus alkaa nykyään olla heikkoa, joten luonnollinen siirtymä välinerintamalla ohjaa ihmisiä enemmän NTN-siteen pariin.

Välinerintamalla tapahtuu paljon ja markkinoille on tulossa uusia sidetyyppejä. NTN-monolle sopiva uusi TTS-side (Telemark Tech System) on tehnyt tuloaan pari vuotta.

NTN ja perinteinen 75 mm side kulkevatkin vielä tovin rinnakkain. Tärkeintä on kokeilemalla löytää itselleen sopivat välineet ja nauttia lajista.