Levi 18.3.2024

Laskettelukausi voi alkaa! Lumi on jo valmiina.

Laskettelukausi 2020–2021 avataan säilölumella Rukalla, Levillä, Ounasvaaralla, Suomulla ja Laajiksessa. Kuvassa Rukan rinteet lokakuussa 2019, kun lumivarastot on juuri levitetty Saaruan rinteisiin. Laskettelukausi 2020–2021 avataan säilölumella Rukalla, Levillä, Ounasvaaralla, Suomulla ja Laajiksessa. Kuvassa Rukan rinteet lokakuussa 2019, kun lumivarastot on juuri levitetty Saaruan rinteisiin.
Laskettelukeskusten talvi on Suomessa hämmästyttävän pitkä: aina lokakuun alusta pitkälle toukokuuhun. Tehokkaiden lumetusjärjestelmien avulla talvi tehdään koko maahan. Ensimmäiset laskut lasketaan kuitenkin säilölumella.

Laskettelukausi 2022–2023 alkaa jälleen varhain, kun Levi ja Ruka pyöräyttävät hissit käyntiin jo 7. lokakuuta 2022. Hohtavan valkoiset rinteet kutsuvat laskettelijoita ja lautailijoita varhaiseen kauden avaukseen kesän yli säilötyn lumen turvin. Varastoitu lumi saattaa kuulostaa uudelta ja omituiselta, mutta kyseessä ei ole mikään uusi keksintö. Lumen ja jään säilömisen edut on tunnettu jo antiikin aikoina.

Säilölumen avulla Laajiksen kausi alkaa jo marraskuussa. Kuvassa Laajiksen parkkitiimi rakentamassa reililinjaa 27.11.2019.

Lumen ja jään säilömisen lyhyt historia

Lumen – tai pikemminkin jään – säilömisellä on vuosituhansia pitkä historia. Alun perin talvea ei säilötty kuitenkaan laskemista tai muuta urheilua varten. Talvi laitettiin talteen etenkin elintarvikkeiden säilymistä parantamaan.

Jään säilömisen taito oli jo antiikin kreikkalaisten tiedossa, ja satoja vuosia ennen ajanlaskumme alkua Persiassa rakennettiin jäävarastoja viilentäviksi kesähuoneiksi.

Myös Suomessa jään säilömisellä on pitkät perinteet. Jäätä on varastoitu etenkin maatiloilla elintarvikkeiden säilytystä varten. Varsinkin maitotuotteiden säilyvyyttä parannettiin varastoimalla jäätä – ja käytettiinpä jäätä toisinaan myös herkkuhetkiin, eli jäätelön valmistamiseen.

Jään säilöminen oli periaatteessa yksinkertainen prosessi, mutta vaati ankaraa työtä. Helmikuun pakkasilla järvistä ja joista sahattiin teräsjäätä, jotka pinottiin pyramidin muotoiseksi kasaksi varta vasten tehtyihin jääkellareihin, latoihin, kuoppiin tai metsien reunaan. Pinot peitettiin paksulti sahanpurulla. Valolta suojassa olevassa kasassa jäät saattoivat säilyä kesän yli peräti lokakuuhun asti. Pyramidimuodon ansiosta sulava vesi valui mahdollisimman vähän jäätä sulattaen ja tarvittava jääkimpale oli helppo lohkoa käyttöön.

Levillä Lunta varastoidaan Eturinteen lisäksi maailmancup-kisoja varten Levi Black -rinteeseen.

Jäätä ja lunta ei ole varastoitu ainoastaan elintarvikkeita varten, vaan säilömisen syyt ovat olleet moninaiset. Onpa pelottava joulupukkikin vangittu jään sisään ja eristetty sahanpurulla mustaa huumoria pursuvassa Rare Exports -elokuvassa.

Lumen ja jään säilömistä on tutkittu myös tieteellisesti etenkin kiinteistöjen jäähdytystä varten. Varastoitu lumi kylmentää siellä kiertävän aiheen, kuten veden, joka johdetaan sitten jäähdyttämään esimerkiksi kiinteistöjä. Aihetta on tutkittu niin Aasiassa, Pohjois-Amerikassa kuin Pohjoismaissakin. Tunnettu esimerkki on Sundsvallin sairaala, jonka jäähdytys hoidettiin lähes täysin lumen avulla ensimmäisen kerran vuonna 2000.

Perinteinen eriste on yhä käytössä

Kun jääkaapit ja kylmälaitteet yleistyivät, väheni jään säilöminen 1960-luvulla. Tiedot ja taidot eivät kuitenkaan kadonneet. Muutamaa vuosikymmentä myöhemmin keksittiin soveltaa talven säilömisen taitoa urheilijoita varten. Suomeen nousivat ensimmäiset sahanpuruilla päällystetyt lumikasat ensilumenlatuja varten.

Perinteinen eriste – sahanpuru – on yhä käytössä. Sen saatavuus on erinomaista ja eristysominaisuudet tunnetut. Lisäksi sahanpurussa on myös puun omia homeen ja bakteerien torjunta-aineita.

Kun lunta alettiin varastoida suksikansan käyttöön laajemmin, alkoi myös tuotekehitystyö. Perinteisen purun lisäksi eristeinä on käytetty myös fleecen kaltaista huopaa. Uusin keksintö on suomalaisten Snow Securen ja Finnfoamin yhteistyössä tehty menetelmä, jota on testattu muun muassa Levillä.

Lumen säilöminen mukailee vanhaa jään varastoimisen prosessia. Sydäntalvella lumetusolosuhteiden ollessa optimaalisimmillaan, tykitetään rinteisiin vankka lumipatja. Laskettelukauden päätteeksi lumi kerätään rinteistä massiivisiin kasoihin ja nämä peitetään. Uuden kauden kynnyksellä eristeet poistetaan ja lumimassat tampataan takaisin rinteisiin laskukansan iloksi.

Helmikuussa on Ounasvaaralla lumet jo yleensä tykitetty valmiiksi seuraavan kauden avausta varten. Laskija ei ylimääräisiä lumia juuri huomaa.

Säilölumi mahdollistaa aikaisen kauden aloituksen

Pitkä talvi ja alamäkikausi on monen laskettelijan ja lumilautailijan haave. Kautta on pyritty pidentämään etenkin sieltä luonnollisesta päästä, eli keväästä. Vuosituhannen vaihteessa Rukalla järjestettiin esimerkiksi Kalle Palanderin junnuleirejä kesän alussa. Vapusta on järjestelmällisellä työllä markkinoitu uutta sesonkia, ja viime vuosina laskukansa onkin hienosti löytänyt etenkin Lapin laskettelurinteet vappukarnevaalin aikoihin. Tosin ei vappu pelkkä pohjoisen yksinoikeus ole: myös Himoksella on erittäin pitkä vappuperinne.

Ihmisen mieli on kuitenkin erikoinen, sillä kun on aina kiire. Keväällä, kun hanget ovat hohtavimmillaan, halajaa moni jo pyörän selkään tai golf-viheriöille. Vastaavasti syksyn vesisateissa haaveillaan laskettelukauden avauksesta. Unelmat varhaisesta alkukaudesta voidaan nyt täyttää säilölumella.

Kauden aloitus uutta lunta tehden on aina epävarmaa: milloin maa on riittävän kylmä, koska tulee ensimmäiset kunnon pakkasjaksot lumetusta varten? Kesän yli säilötyllä lumella näihin kysymyksiin ei vastauksia tarvita. Lumitykit ampuvat valkoista herkkua rinteeseen silloin, kun kelit ovat parhaimmillaan – eli yleensä tammi–helmikuussa. Sääarvuuttelun lisäksi säästyy energiaa. Kun lumet on tehty valmiiksi jo edellisellä kaudella, on helppo suunnitella uuden kauden avajaispäivä.

Myös Suomu on siirtynyt lunta varastoivien keskusten joukkoon.

Takuuvarmasti kauden aikaisin aloittavat

Lunta rinteisiin on säilönyt Levin ja Rukan lisäksi pohjoisessa Ounasvaara ja Suomu, Keski-Suomessa Laajis ja eteläisimpänä Ruokolahti Freeski. Lähivuosina listaan on todennäköisesti luvassa jatkoa, sillä muutama muukin keskus on testannut lumen säilömistä.

Levillä lumen säilöminen aloitettiin alun perin alppihiihdon maailmancupia varten. Alkusyksyn säät voivat Länsi-Lapsissakin olla lumetuksen kannalta haastavia, mutta säilömisellä saatiin 100 % lumivarmuus kisoihin. Nykyään Levillä on lumivarastot kahdella puolella tunturia, sillä maailmancup-näyttämön lisäksi lunta säilötään jo kolmatta kertaa Eturinteeseen. Tänä vuonna lunta on molemmissa rinteissä varastoituna huomattavasti enemmän kuin ennen. Näin syyslomalaisille saadaan Eturinteeseen avattua entistä laajempi rinnealue.

Ounasvaaralla on pitkä lumen varastoinnin historia. Ensilumen latua varten Rovaniemellä on varastoitu lunta jo toistakymmentä vuotta, rinteeseenkin jo yli viisi vuotta. Ounasvaaran muhkean näköisten kasojen ansiosta kausi alkaa yleensä marraskuun puolivälin jälkeen. Kausi 2022–2023 on tarkoitus aloittaa lauantaina 19. marraskuuta 2022.

Suomulla on säilötty lunta etenkin treeniryhmien iloksi. Kaudella 2022–2023 treeniryhmäläiset pääsevät Suomun rinteeseen jo marraskuun alussa. Yleisölle Suomun kausi alkaa itsenäisyyspäivänä.

Ruka on lumen säilömisen pioneeri ja keskus avaa kauden perinteisesti ensimmäisenä, tosin viime vuoden tapaan Levi ehtii samalla päivälle. Kauden aloituspäivä on 7.10.2022.

Keski-Suomessakin voi luvassa olla lähes puolen vuoden mittainen talvi, sillä Laajiksessa on tarkoitus laskea jo perjantainta 25.11.2022. Avauspäivä on vain kausikorttilaisille, mutta lauantaina rinne on auki kaikelle kansalle. Ensilumenlatu avautuu Laajavuoressa tyypillisesti loka–marraskuun vaihteessa.

Monille yllätyksenä tuli syksyllä 2021 uutinen Kaakkois-Suomesta, kun Ruokolahden Freeski kertoi aloittavansa kauden säilölumella. Saimaan rannalta kohoavaan rinteeseen olisi säilötty säilötty kaksi lumivarastoa, ja nämä levitetttiin heti alkukaudesta laskijoiden iloksi.

Lumen varastointi yhdistää kaksi sesonkia: ruskan ja alkutalven. Kuva havainnollistaa, kuinka paksu Rukan lumivarastoista levitetty lumipataja on.

Artikkelissa on käytetyt lähteet Tiede: Talvea kesän keskelle, Turun Sanomat: Jää on tuttu tuntematon, Jukka Heino: Lumen varastointi ja hyödyntäminen tilojen jäähdytykseen, case Kone Oyj (Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Energiatekniikan koulutusohjelma) sekä Kysy.fi: Ennen vanhaan maataloissa säilöttiin jäätä maakuopassa sahanpuruihin

Artikkeliin on päivitetty kauden 2022–2023 avauspäivät 2.9.2022.

Artikkelia muokattu:

Luitko jo nämä?

Monen laskettelijan ja lumilautailijan mielestä kevät on talven kruunu. Kerro mielipiteesi kevätlaskuista ja osallistu Bollén lasien arvontaan.
Nyt on aihetta hymyyn, iloon ja riemuun: Iso-Syötteen huipulle pääsee jatkossa nopealla tuolihissillä.
Sirkan kylässä sijaitsevalla Levitunturilla avattiin vuonna 1964 Eturinteen alueella pujottelurinne ja kapulahissi. Levin kehitys kansainväliseksi talvimatkailukeskukseksi oli alkanut. Kuva: Levi Ski Resort
Talvipyöräily antaa kiehtovaa näkökulmaa hiihtolomaan. Tutunkin hiihtokeskuksen ympäristö näyttää erilaiselta ohjaustangon takaa.
Rinteessä harvemmin ollaan yksi. Mitä enemmän väkeä on mäessä, sitä tärkeämpää on noudattaa yhteisiä rinnesääntöjä.
Hiihtokoulu ei ole vain aloittelijoiden koulu, vaan jokainen laskettelija ja lautailija hyötyy tekniikkatunnista.
Suksiseppä Jani Ahvenainen kertoo rinnevinkkinsä ja samalla paljastaa, miten voit voittaa Pusun sukset.
Alppilegenda Kalevi ”Häkä” Häkkinen laski talvella 1967 Hirvensalossa kilpaa rallikuski Rauno Aaltosen Mini Cooperia vastaan. Legendan mukaan Aaltosen Mini voitti hiuksenhienosti. Kuva: Museovirasto
Temppuilu, pelleily tai kikkailu ei kuulu hiihtohissiin, eikä hissikapulaa tule vedättää hissilinjalta sivuun. Hiihtokeskusten ski patrolit valvovat tehostetusti hissikäyttäytymistä 5.–11.2.2024 sekä 28.3.–1.4.2024.
Hyvä suksi tai lauta on helppo ostaa, mutta itselleen mieleisin löytyy vain kokeilemalla. Ski.fi Testikeskus tarjoaa tähän erinomaisen mahdollisuuden!

Lumilautaliiton uusimmat

fsa-paracross-pyha

Ski Sport Finlandin uusimmat

Lue lisää

Koululaisten syysloma on nyt myös hiihtoloma. Laskettelukeskusten aktiviteettitarjonta on suorastaan hengästyttävän runsas: laskettelua, lautailua, pulkkailua, maastohiihtoa, pyöräilyä, vaellusta, kiipeilyä – ja lista jatkuu...

Laskettelukeskukset ovat syysloman runsaudensarvi

Keskusuutiset
Lumetus takaa valkoiset rinteet, vaikka muuten maa on sula. Tykkilunta tarvitaan myös Keski- ja Pohjois-Suomessa. Tässä lasketaan Riihivuoren rinteillä joulukuussa 2019.

Lumetus tuo talven koko Suomeen

Keskusuutiset
Kalle Palander kunnioittaa hiihtoresortten lumetusosaamista. ”Rinteet on saatu kuntoon järjettömällä työmäärällä. Onneksi ihmiset alkavat pikkuhiljaa ymmärtämään, että lumi ei synny itsestään”, Palander huomauttaa.

Kalle Palander – lumen lähettiläs

Keskusuutiset