Salla 3.12.2020
Keskuksia avoinna 17

Laskettelukausi voi alkaa! Lumi on jo valmiina.

Laskettelukausi 2020–2021 avataan säilölumella Rukalla, Levillä, Ounasvaaralla, Suomulla ja Laajiksessa. Kuvassa Rukan rinteet lokakuussa 2019, kun lumivarastot on juuri levitetty Saaruan rinteisiin.
Laskettelukausi 2020–2021 avataan säilölumella Rukalla, Levillä, Ounasvaaralla, Suomulla ja Laajiksessa. Kuvassa Rukan rinteet lokakuussa 2019, kun lumivarastot on juuri levitetty Saaruan rinteisiin.
Laskettelukeskusten talvi on Suomessa hämmästyttävän pitkä: aina lokakuun alusta pitkälle toukokuuhun. Tehokkaiden lumetusjärjestelmien avulla talvi tehdään koko maahan. Ensimmäiset laskut lasketaan kuitenkin säilölumella.

Laskettelukausi 2020–2021 alkaa ennätysaikaisin, kun Levi ja Ruka pyöräyttävät hissit käyntiin jo 2. lokakuuta 2020. Hohtavan valkoiset rinteet kutsuvat laskettelijoita ja lautailijoita varhaiseen kauden avaukseen kesän yli säilötyn lumen turvin. Varastoitu lumi saattaa kuulostaa uudelta ja omituiselta, mutta kyseessä ei ole mikään uusi keksintö. Lumen ja jään säilömisen edut on tunnettu jo antiikin aikoina.

Säilölumen avulla Laajiksen kausi alkaa jo marraskuussa. Viime kaudella Laajiksen parkkitiimi rakensi reililinjaa 27.11.2019.

Lumen ja jään säilömisen lyhyt historia

Lumen – tai pikemminkin jään – säilömisellä on vuosituhansia pitkä historia. Alun perin talvea ei säilötty kuitenkaan laskemista tai muuta urheilua varten. Talvi laitettiin talteen etenkin elintarvikkeiden säilymistä parantamaan.

Jään säilömisen taito oli jo antiikin kreikkalaisten tiedossa, ja satoja vuosia ennen ajanlaskumme alkua Persiassa rakennettiin jäävarastoja viilentäviksi kesähuoneiksi.

Myös Suomessa jään säilömisellä on pitkät perinteet. Jäätä on varastoitu etenkin maatiloilla elintarvikkeiden säilytystä varten. Varsinkin maitotuotteiden säilyvyyttä parannettiin varastoimalla jäätä – ja käytettiinpä jäätä toisinaan myös herkkuhetkiin, eli jäätelön valmistamiseen.

Jään säilöminen oli periaatteessa yksinkertainen prosessi, mutta vaati ankaraa työtä. Helmikuun pakkasilla järvistä ja joista sahattiin teräsjäätä, jotka pinottiin pyramidin muotoiseksi kasaksi varta vasten tehtyihin jääkellareihin, latoihin, kuoppiin tai metsien reunaan. Pinot peitettiin paksulti sahanpurulla. Valolta suojassa olevassa kasassa jäät saattoivat säilyä kesän yli peräti lokakuuhun asti. Pyramidimuodon ansiosta sulava vesi valui mahdollisimman vähän jäätä sulattaen ja tarvittava jääkimpale oli helppo lohkoa käyttöön.

Levin Eturinteeseen on kauden 2020–2021 avaukseen varastoitu ennätysmäärä lunta.

Jäätä ja lunta ei ole varastoitu ainoastaan elintarvikkeita varten, vaan säilömisen syyt ovat olleet moninaiset. Onpa pelottava joulupukkikin vangittu jään sisään ja eristetty sahanpurulla mustaa huumoria pursuvassa Rare Exports -elokuvassa.

Lumen ja jään säilömistä on tutkittu myös tieteellisesti etenkin kiinteistöjen jäähdytystä varten. Varastoitu lumi kylmentää siellä kiertävän aiheen, kuten veden, joka johdetaan sitten jäähdyttämään esimerkiksi kiinteistöjä. Aihetta on tutkittu niin Aasiassa, Pohjois-Amerikassa kuin Pohjoismaissakin. Tunnettu esimerkki on Sundsvallin sairaala, jonka jäähdytys hoidettiin lähes täysin lumen avulla ensimmäisen kerran vuonna 2000.

Perinteinen eriste on yhä käytössä

Kun jääkaapit ja kylmälaitteet yleistyivät, väheni jään säilöminen 1960-luvulla. Tiedot ja taidot eivät kuitenkaan kadonneet. Muutamaa vuosikymmentä myöhemmin keksittiin soveltaa talven säilömisen taitoa urheilijoita varten. Suomeen nousivat ensimmäiset sahanpuruilla päällystetyt lumikasat ensilumenlatuja varten.

Perinteinen eriste – sahanpuru – on yhä käytössä. Sen saatavuus on erinomaista ja eristysominaisuudet tunnetut. Lisäksi sahanpurussa on myös puun omia homeen ja bakteerien torjunta-aineita.

Kun lunta alettiin varastoida suksikansan käyttöön laajemmin, alkoi myös tuotekehitystyö. Perinteisen purun lisäksi eristeinä on käytetty myös fleecen kaltaista huopaa. Uusin keksintö on suomalaisten Snow Securen ja Finnfoamin yhteistyössä tehty menetelmä, jota on kesällä 2020 testattu muun muassa Levillä.

Lumen säilöminen mukailee vanhaa jään varastoimisen prosessia. Sydäntalvella lumetusolosuhteiden ollessa optimaalisimmillaan, tykitetään rinteisiin vankka lumipatja. Laskettelukauden päätteeksi lumi kerätään rinteistä massiivisiin kasoihin ja nämä peitetään. Uuden kauden kynnyksellä eristeet poistetaan ja lumimassat tampataan takaisin rinteisiin laskukansan iloksi.

Helmikuussa 2020 oli Ounasvaaralla lumet jo tykitetty seuraavan kauden avausta varten. Laskija ei ylimääräisiä lumia juuri huomaa.

Säilölumi mahdollistaa aikaisen kauden aloituksen

Pitkä talvi ja alamäkikausi on monen laskettelijan ja lumilautailijan haave. Kautta on pyritty pidentämään etenkin sieltä luonnollisesta päästä, eli keväästä. Vuosituhannen vaihteessa Rukalla järjestettiin esimerkiksi Kalle Palanderin junnuleirejä kesän alussa. Vapusta on järjestelmällisellä työllä markkinoitu uutta sesonkia, ja viime vuosina laskukansa onkin hienosti löytänyt etenkin Lapin laskettelurinteet vappukarnevaalin aikoihin. Tosin ei vappu pelkkä pohjoisen yksinoikeus ole: myös Himoksella on erittäin pitkä vappuperinne.

Ihmisen mieli on kuitenkin erikoinen, sillä kun on aina kiire. Keväällä, kun hanget ovat hohtavimmillaan, halajaa moni jo pyörän selkään tai golf-viheriöille. Vastaavasti syksyn vesisateissa haaveillaan laskettelukauden avauksesta. Unelmat varhaisesta alkukaudesta voidaan nyt täyttää säilölumella.

Kauden aloitus uutta lunta tehden on aina epävarmaa: milloin maa on riittävän kylmä, koska tulee ensimmäiset kunnon pakkasjaksot lumetusta varten? Kesän yli säilötyllä lumella näihin kysymyksiin ei vastauksia tarvita. Lumitykit ampuvat valkoista herkkua rinteeseen silloin, kun kelit ovat parhaimmillaan – eli yleensä tammi–helmikuussa. Sääarvuuttelun lisäksi säästyy energiaa. Kun lumet on tehty valmiiksi jo edellisellä kaudella, on helppo suunnitella uuden kauden avajaispäivä.

Suomulla laskettelijoita odottaa kaudelle 2020–2021 säilölumen lisäksi uusi hotelli.

Viisi takuuvarmaa aikaista kauden aloittajaa

Laskettelukaudelle 2020–2021 lunta rinteisiin on säilönyt edellisen kauden tapaan Levi, Ounasvaara, Suomu, Ruka ja eteläisimpänä Laajis. Lähivuosina listaan on todennäköisesti luvassa jatkoa, sillä muutama muukin keskus on testannut lumen säilömistä.

Levillä lumen säilöminen aloitettiin alun perin alppihiihdon maailmancupia varten. Alkusyksyn säät voivat Länsi-Lapsissakin olla lumetuksen kannalta haastavia, mutta säilömisellä saatiin 100 % lumivarmuus kisoihin. Nykyään Levillä on lumivarastot kahdella puolella tunturia, sillä maailmancup-näyttämön lisäksi lunta säilötään jo kolmatta kertaa Eturinteeseen. Tänä vuonna lunta on molemmissa rinteissä varastoituna huomattavasti enemmän kuin ennen. Näin syyslomalaisille saadaan Eturinteeseen avattua entistä laajempi rinnealue.

Ounasvaaralla on pitkä lumen varastoinnin historia. Ensilumen latua varten Rovaniemellä on varastoitu lunta jo toistakymmentä vuotta, rinteeseenkin jo yli viisi vuotta. Ounasvaaralla on muhkean näköiset kasat rinteessä ja lumi on säilynyt erittäin hyvin säilynyt kesän yli. Viime kaudella laskettelukausi Ounasvaaralla aloitettiin marraskuun puolivälissä. Kausi 2020–2021 on tarkoitus aloittaa hieman myöhemmin, eli 21. marraskuuta 2020.

Suomu on pohjoisen keskuksista uusin säilölumitulokas, mutta ei sielläkään ensimmäistä kertaa lunta varastoida. Muiden keskusten tapaan kesän yli on säilötty entistä enemmän lunta etenkin treeniryhmien iloksi. Suomulaisten suunnitelmissa on avata laskukausi kolmantena keskuksena Suomessa, eli 1. marraskuuta 2020.

Ruka on lumen säilömisen pioneeri. Lunta Saaruan puolelle on varastoitu ennätyksellisen paljon ja heti kauden aloituspäivänä 2.10.2020 on käytössä kaksi rinnettä. Myös Ruka Park pyritään saamaan auki säilölumen turvin jo lokakuussa, mahdollisimman pian avajaisviikonlopun jälkeen.

Suomen eteläisin rinteisiin tehty lumivarasto löytyy tällä hetkellä Jyväskylästä. Marraskuussa 2019 Laajiksessa laskettiin ensimmäistä kertaa kesän yli säilötyllä lumella. Tuleva kausi Laajiksessa on tarkoitus avata 20.11.2020, joten Keski-Suomessakin voi luvassa olla lähes puolen vuoden mittainen talvi.

Lumen varastointi yhdistää kaksi sesonkia: ruskan ja alkutalven. Kuva havainnollistaa, kuinka paksu Rukan lumivarastoista levitetty lumipataja on.

Artikkelissa on käytetyt lähteet Tiede: Talvea kesän keskelle, Turun Sanomat: Jää on tuttu tuntematon, Jukka Heino: Lumen varastointi ja hyödyntäminen tilojen jäähdytykseen, case Kone Oyj (Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Energiatekniikan koulutusohjelma) sekä Kysy.fi: Ennen vanhaan maataloissa säilöttiin jäätä maakuopassa sahanpuruihin

Lue lisää

Koululaisten syysloma on nyt myös hiihtoloma. Laskettelukeskusten aktiviteettitarjonta on suorastaan hengästyttävän runsas: laskettelua, lautailua, pulkkailua, maastohiihtoa, pyöräilyä, vaellusta, kiipeilyä – ja lista jatkuu...

Laskettelukeskukset ovat syysloman runsaudensarvi

Keskusuutiset
Lumetus takaa valkoiset rinteet, vaikka muuten maa on sula. Tykkilunta tarvitaan myös Keski- ja Pohjois-Suomessa. Tässä lasketaan Riihivuoren rinteillä joulukuussa 2019.

Lumetus tuo talven koko Suomeen

Keskusuutiset
Kalle Palander kunnioittaa hiihtoresortten lumetusosaamista. ”Rinteet on saatu kuntoon järjettömällä työmäärällä. Onneksi ihmiset alkavat pikkuhiljaa ymmärtämään, että lumi ei synny itsestään”, Palander huomauttaa.

Kalle Palander – lumen lähettiläs

Keskusuutiset