Laskettelukausi voi alkaa! Lumi on jo valmiina.

Säilölumen avulla laskettelukausi voidaan aloittaa odottamatta syksyn ensimmäisiä lumisateita tai lumetuskelejä. Lumi tehdään talven hyvissä olosuhteissa, käytetään rinteissä, säilötään kesäksi ja levitetään syksyllä uudelleen laskettelijoiden käyttöön. Kuva on Rukalta.

Laskettelukausi alkaa Suomessa varhain, sillä Levi ja Ruka pyöräyttävät hissit käyntiin jo lokakuun alussa. Valkoiset rinteet kutsuvat laskettelijoita ja lautailijoita varhaiseen kauden avaukseen kesän yli säilötyn lumen turvin.

Säilölumi saattaa kuulostaa uudelta keksinnöltä, mutta lumen ja jään säilömisen edut on tunnettu jo antiikin aikoina. Uutta on se, kuinka tehokkaasti vanhaa ideaa hyödynnetään suomalaisissa hiihtokeskuksissa.

Lumen ja jään säilömisellä on pitkä historia

Lumen – tai pikemminkin jään – säilömisellä on vuosituhansia pitkä historia. Alun perin talvea ei kuitenkaan säilötty laskemista tai muuta urheilua varten. Talvi laitettiin talteen etenkin elintarvikkeiden säilyttämiseen ja tilojen viilentämiseen.

Jään säilömisen taito oli jo antiikin kreikkalaisten tiedossa, ja satoja vuosia ennen ajanlaskumme alkua Persiassa rakennettiin jäävarastoja viilentäviksi kesähuoneiksi.

Myös Suomessa jään säilömisellä on pitkät perinteet. Jäätä on varastoitu etenkin maatiloilla elintarvikkeiden säilytystä varten. Varsinkin maitotuotteiden säilyvyyttä parannettiin varastoimalla jäätä – ja käytettiinpä jäätä toisinaan myös herkkuhetkiin, eli jäätelön valmistamiseen.

Jään säilöminen oli periaatteessa yksinkertainen, mutta työläs prosessi. Helmikuun pakkasilla järvistä ja joista sahattiin teräsjäätä, jotka pinottiin pyramidin muotoiseksi kasaksi varta vasten tehtyihin jääkellareihin, latoihin, kuoppiin tai metsien reunaan. Pinot peitettiin paksulti sahanpurulla.

Valolta suojassa olevassa kasassa jäät saattoivat säilyä kesän yli peräti lokakuuhun asti. Pyramidimuodon ansiosta sulava vesi valui mahdollisimman vähän jäätä sulattaen ja tarvittava jääkimpale oli helppo lohkoa käyttöön.

Jäätä ja lunta on säilötty mitä erilaisimpiin tarkoituksiin. Onpa pelottava joulupukkikin vangittu jään sisään ja eristetty sahanpurulla mustaa huumoria pursuavassa Rare Exports -elokuvassa.

Näin lumi säilötään kesän yli

Kylmälaitteiden yleistyessä perinteinen jään säilöminen väheni, mutta idea ei kadonnut. Suomessa lunta alettiin myöhemmin varastoida ensilumenlatuja varten – ja lopulta sama ajatus löysi tiensä myös laskettelurinteisiin.

Kun lunta alettiin varastoida suksikansan käyttöön laajemmin, alkoi myös tuotekehitys. Perinteisen purun lisäksi eristeinä on käytetty myös fleecen kaltaista huopaa. Tehokkaksi on osoittautunut suomalaisten Snow Securen ja Finnfoamin yhteistyössä tehty menetelmä.

Lumen säilöminen mukailee vanhaa jään varastoimisen prosessia. Sydäntalvella lumetusolosuhteiden ollessa optimaalisimmillaan tykitetään rinteisiin vankka lumipatja. Laskettelukauden päätteeksi lumi kerätään rinteistä massiivisiin kasoihin ja nämä peitetään. Uuden kauden kynnyksellä eristeet poistetaan ja lumimassat tampataan takaisin rinteisiin laskukansan iloksi.

Myös säilölumialueiden suunnittelulla on merkitystä. Esimerkiksi Levillä Glacier-rinne on suunniteltu mahdollistamaan tehokas lumen säilöminen, levittäminen ja uudelleen käyttäminen.

Lumen säilönnän tavoite on yksinkertainen: saada sama lumi palvelemaan laskijoita useammalla kaudella.

Lumesta tulee käytännössä kiertävä resurssi: se tehdään hyvissä olosuhteissa, sillä lasketaan, se säilötään ja sillä lasketaan uudelleen. Mukana on luonnollisesti myös taivaalta satanutta lunta.

Lumi tehdään silloin, kun sen tekeminen kannattaa

Säilölumen suurin hyöty laskettelijalle on helppo ymmärtää: sen avulla kausi voidaan aloittaa ilman, että syksyllä joudutaan odottamaan ensimmäisiä lumetuksen mahdollistavia kunnon pakkasjaksoja.

Hiihtokeskukselle kyse on lumituotannon suunnittelusta, sillä lumetus on tehokkainta kylmässä ja kuivassa säässä. Sen sijaan että uuden kauden ensimmäiset lumet pitäisi tehdä syksyn haastavissa rajakeleissä, säilöttävä lumi voidaan tehdä talven optimaalisissa lumetusolosuhteissa.

Samalla kauden aloituksesta tulee ennakoitavampi.

Säilölumi pidentää laskettelukautta

Pitkä talvi ja alamäkikausi on monen laskettelijan ja lumilautailijan haave. Kautta on pyritty pidentämään etenkin sieltä luonnollisesta päästä, eli keväästä. Vuosituhannen vaihteessa Rukalla järjestettiin esimerkiksi Kalle Palanderin junnuleirejä kesän alussa.

Vapusta on järjestelmällisellä työllä markkinoitu uutta sesonkia, ja viime vuosina laskukansa onkin hienosti löytänyt Lapin laskettelurinteet vappukarnevaalin aikoihin. Tosin ei vappu pelkkä pohjoisen yksinoikeus ole: esimerkiksi Himoksella on erittäin pitkä vappuperinne.

Ihmisen mieli on kuitenkin erikoinen, sillä kun on aina kiire. Keväällä hankien ollessa hohtavimmillaan, halajaa moni jo pyörän selkään tai golf-viheriöille. Vastaavasti syksyn vesisateissa haaveillaan laskettelukauden avauksesta. Unelmat varhaisesta alkukaudesta voidaan nyt täyttää säilölumella.

Kauden aloitus uutta lunta tehden on aina epävarmaa: milloin maa on riittävän kylmä, koska tulee ensimmäiset kunnon pakkasjaksot lumetusta varten?

Kesän yli säilötyllä lumella näihin kysymyksiin ei vastauksia tarvita. Säilölumen ansiosta talvi voidaan aloittaa varaslähdöllä.

Pysy ajan tasalla alamäkimaailman tapahtumista, tilaa Ski.fi-uutiskirje!

Artikkelissa on käytetyt lähteet Tiede: Talvea kesän keskelle, Turun Sanomat: Jää on tuttu tuntematon, Jukka Heino: Lumen varastointi ja hyödyntäminen tilojen jäähdytykseen, case Kone Oyj (Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Energiatekniikan koulutusohjelma) sekä Kysy.fi: Ennen vanhaan maataloissa säilöttiin jäätä maakuopassa sahanpuruihin