Levi 13.12.2024

Lumetus tuo talven koko Suomeen

Lumetus takaa valkoiset rinteet, vaikka muuten maa on sula. Tykkilunta tarvitaan myös Keski- ja Pohjois-Suomessa. Tässä lasketaan Riihivuoren rinteillä joulukuussa 2019. Lumetus takaa valkoiset rinteet, vaikka muuten maa on sula. Tykkilunta tarvitaan myös Keski- ja Pohjois-Suomessa. Tässä lasketaan Riihivuoren rinteillä joulukuussa 2019.
Musta maa ei ole ongelma laskettelijoille, sillä hiihtokeskukset tykittävät rinteet kuntoon. Tehokkaiden lumetusjärjestelmien sekä ammattitaitoisen henkilökunnan ansiosta lunta saadaan rinteisiin nopeasti ja kausi jatkuu pitkään.

Lumetus pelastaa monen laskettelijan ja lumilautailijan talven. Maisema on usein alkutalvesta etenkin Etelä-Suomessa muutamia ilahduttavia päiviä lukuun ottamatta surkean sula. Siitä huolimatta laskemaan pääsee useimmiten marraskuusta lähtien aivan eteläisintä Suomea myöten.

Loppiaisen aikoihin on jo lähes kaikki maamme hiihtokeskukset auki. (Ajantasaiset rinnetiedot löydät Ski.fi:n sivuilta.) Tehokkaiden lumetusjärjestelmien ansiosta kausi kestää pitkälle kevääseen, eikä edes vesisateet laskettelukautta keskeytä.

Lumetus on jo tuttu juttu

Lauhat alkutalven kelit eivät karkoita suomalaisia rinteiltä, melkeinpä päinvastoin. Talven riemut on haettu sieltä missä lunta on – hiihtokeskuksista. Niinpä rinteissä onkin ollut melkoinen vilske.

Suomalaiset tietävät varsin hyvin, että hiihtokeskuksista lunta löytyy. Ski.fi-sivustoa julkaisevan Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen keväällä 2018 teettämän tutkimuksen mukaan 82 % suomalaisista tietää hiihtokeskusten tekevän talviset olosuhteet lumetusjärjestelmillään, ja laskettelua harrastavista 94 % on tietoinen tykkilumen tuomista olosuhteista. Säilölumikin on hyvin tiedossa, sillä laskettelijoista 82 % tietää, että osa hiihtokeskuksista säilöö lunta kesän yli, jotta kauden avaaminen syksyllä saadaan varmistettua.

On kasvanut uusi sukupolvi, joille lumetus on luonnollinen osa talvea. He tietävät, että hiihtokeskuksista löytyy lunta – aivan kuten uimahallista lämmintä vettä tai tekojääradoilta jäätä. Myös media on huomannut lumetuksen tehon ja hiihtokeskusten varhainen talvi on usein otsikoissa (lue myös Helsingin Sanomien artikkeli Lumi tulee etelän rinteisiin yhä useammin tykistä).

Hiihtokeskusten henkilökunta on ammattitaitoista ja lumetusjärjestelmät tehokkaita, joten lyhyetkin pakkasjaksot saadaan hyödynnettyä.
Hiihtokeskusten henkilökunta on ammattitaitoista ja lumetusjärjestelmät tehokkaita, joten lyhyetkin pakkasjaksot saadaan hyödynnettyä.

Lumitykit takaavat talven

Lumetus ei ole ihan uusi juttu, sillä ensimmäiset lumitykit tulivat Suomeen jo 1960-luvulla. On vaatinut kuitenkin vuosikymmenien työn, että lumetuksesta on saatu todella tehokasta. Vuosien saatossa niin teknologia kuin ammattitaitokin ovat kehittyneet huippuunsa.

Suomalaiset hiihtokeskukset ovat viime vuosia investoineet lumetusjärjestelmiin. Nykyään lumetus onnistuukin entistä nopeammin ja tehokkaammin. Erityiskiitoksen ansaitsee myös hiihtokeskusten ammattitaitoinen henkilökunta. Ilman vankkaa osaamista ja silmiinpistävää intoa luoda talviset olosuhteet ei saataisi rinteitä laskukuntoon.

Lumetuksen merkityksestä puhuttaessa ajatuksissa on useimmiten eteläisen Suomen lähikeskukset. Tykkilumi on kuitenkin tärkeä kaikille hiihtokeskuksille. Vaikka pohjoisessa lunta sataisi paljon, niin siitä huolimatta myös Pohjois-Suomen hiihtokeskuksissa hyödynnetään lumetusjärjestelmiä. Tykkilumi takaa kauden alkamisen aikaisin ja jatkumisen pitkälle kevääseen – huomattavasti pidemmälle, kuin pelkän luonnonlumen varassa olevilla rinteillä.

Vihdissä on tunnetusti pitkä kausi. Rinteiden lisäksi Vihdissä pääsee varhain myös ladulle.
Vihdissä on tunnetusti pitkä kausi. Rinteiden lisäksi Vihdissä pääsee varhain myös ladulle.

Tykkilumi tekee talvesta pitkän

Tykkilumi, keinolumi, lumetettu lumi… nimityksiä on monia, mutta asia on sama: vettä suihkutetaan kovalla paineella pakkasilmaan, jolloin maahan saadaan lunta. Raaka-aineet ovat siis aivan samat kuin luonnonlumessa: vettä ja ilmaa. (Lue myös: Näin tehdään talvi)

Vaikka raaka-aineet ovat yhtäläiset, niin tykkilumi ja luonnonlumi eroavat paljon rakenteeltaan. Taivaalta leijailee kauniita ilmavia hiutaleita, mutta lumetusjärjestelmät puskevat rinteeseen tiiviitä kiteitä. Tiivis rakenne on ensimmäinen syy, miksi tykkilumi kestää monin verroin luonnonlunta paremmin säävaihteluita. Jopa rankkojakin vesisateita.

Toinen syy on määrässä, sillä rinteisiin tykitetään lunta todella paljon. Kun massiivinen lumimäärä vielä tampataan tiiviiksi, kestää se kulutusta ja sääoikkuja käsittämättömän hyvin. Lunta tehdään kauden aikana tarvittaessa myös lisää. Näin rinteet saadaan pidettyä hyvässä kunnossa läpi kauden.

Lumetusjärjestelmien ansiosta hiihtokeskuksissa riittäisi lunta laskettavaksi kevätaurinkoisina päivinä myös Etelä-Suomessa, mutta silloin kovin moni laskettelija on jo suunnannut esimerkiksi fillaripoluille, purjehtimaan tai terasseille.

Tykkilumi takaa pitkän kauden. Talvi 2019–2020 alkoi esimerkiksi Talmassa jo marraskuun alussa (kuva otettu 1.11.2019) ja lunta riittää todennäköisesti vielä pitkälle pääsiäisen jälkeen.
Tykkilumi takaa pitkän kauden. Talvi 2019–2020 alkoi esimerkiksi Talmassa jo marraskuun alussa (kuva otettu 1.11.2019) ja lunta riittää todennäköisesti vielä pitkälle pääsiäisen jälkeen.

Pysy ajan tasalla alamäkimaailman tapahtumista, tilaa Ski.fi-uutiskirje!

Artikkelia muokattu:

Luitko jo nämä?

Ylläksen Kesänkitunturilla rakkakivikko on vielä laajalti näkyvissä, mutta Pirunkurun pohjalle ja sen maljamaiselle yläosalle lunta on jo kerääntynyt ympäröivää maastoa enemmän. Järkeviä laskulinjoja ei löydy kuitenkaan vielä mistään.
Vuodenajat ovat sinänsä armollisia, että laskeminen ei luonnonlunta vaadi. Rinteet saadaan laskukuntoon jo pikkupakkasilla tehokkaiden lumetusjärjestelmien avulla. Entistä useammissa keskuksissa apuna on myös edelliseltä kaudelta säilötty lumi.
Merkittyjen rinteiden läheisyydestä löytyy upeita metsiä. Yksi tunnetuimmista ja suosituimmista Pyhän metsistä on Jackson. Kuva: Jaakko Posti
Ski.fi:n joulukalenteri arpoo joka adventti laskettelijoita ja lautailijoita ilahduttavia paketteja.
Ellivuori kehittyy nyt vauhdilla. Kauden 2024–2025 merkittävin uudistus on ravintolan ja vuokraamon kattava päärakennus.
Sappeeta kehitetään asiakkaiden toiveiden mukaan. Saadun palautteen perusteella parkkia muokataan kaudelle 2024–2025 entistäkin paremmaksi.
Saariselkä on saamelaisalueella ja Lapin kultamailla. Luontoelämyksen täydentää Urho Kekkosen kansallispuisto.
Antti Autti nousee Skiexpon lavalle kertomaan leffaprojekteistaan sekä vapaalaskusta Suomessa. Kuva: Jaakko Posti
Levin talvi on ennätyspitkä. Laskettelukausi alkoi 4.10.2024 ja kauden viimeiset kurvit on tarkoitus piirtää rinteeseen 18.5.2025.
Talma on parkkilaskijoiden suosiossa. Keskuksen toimitusjohtaja Aleksi Vesimäki testaamassa reilien luistoa.

Lumilautaliiton uusimmat

Lue lisää

Sää on usein asenne- ja pukeutumiskysymys. Parkissa viihtyville laskijalle vesisade tarkoittaa yleensä pehmeitä alastuloja, eli uusia temppuja on kiva opetella.

Vesisade ei estä rinneriemuja

Keskusuutiset
Talven 2018–2019 ensilaskut laskettiin Rukalla hienossa kelissä. Viikonloppuna lumisade kuorrutti maiseman ja aurinkokin kävi tervehtimässä laskijoita.

Ensilaskut ei ensilunta vaadi

Keskusuutiset
Mikä kaamos? Lapissa luonto ja tunnelma on taianomainen. Ylläksellä nautiskelitiin kaamoksesta 25.11.2019. Kuva: Eetu Leikas

Talvimaisema vai vesisade? Valinta on sinun

Keskusuutiset