Vapaalasku 0
Mielakka 23.9.2022

Kansallispuisto on laskettelijan aarreaitta

Kansallispuistoista löytyy maamme hienoimpia laskulinjoja. Kuva on Pyhä-Luoston kansallispuistosta. Kansallispuistoista löytyy maamme hienoimpia laskulinjoja. Kuva on Pyhä-Luoston kansallispuistosta.

Kansallispuisto on suomalaisen luontoliikkujan – myös vapaalaskijan – aarreaitta. Suuri osa maamme parhaista ja suosituimmista vapaalaskupaikoista sijaitsee kansallispuistoissa. Puuterilumen himoissa ei kansallispuistoon kannata sännätä suin päin, sillä siellä liikkuminen tapahtuu aina luonnon ehdoilla.

”Vapaalaskija on luonnossa vieraana,” muistuttaa Metsähallituksen luonnon virkistyskäytön erikoissuunnittelija Erkki ”Eki” Ollila. Siviilityönsä lisäksi Eki on pitkän linjan suksimies. Hän on ollut Pyhällä hiihdonopettajana yli 20 vuotta ja vetää tunturissa etenkin takamaastoretkiä. Lisäksi Eki on Metsähallituksen edustaja Finlav Lumiturvallisuuskoulutuksen ohjausryhmässä.

Tässä artikkelissa Eki kertoo, kuinka kansallispuistossa tulee liikkua – ja miten laskija saa kansallispuiston aarteista eniten elämyksiä.

Metsähallituksen luonnon virkistyskäytön erikoissuunnittelija Erkki ”Eki” Ollila.

Kansallipuistot ovat osa ympäristökasvatusta

Kansallispuistot on perustettu luonnonsuojelua varten, eli ne on ensisijaisesti luonnonsuojelualueita. Kansallispuistoilla on kuitenkin muista luonnonsuojelualueista erottava erityispiirre: kansallispuistot on tarkoitettu myös virkistyskäyttöön. Metsähallitus ylläpitää suomalaisissa kansallispuistoissa esimerkiksi reittejä ja tulentekopaikkoja, jotka palvelevat ihmisiä retkillään.

”Kansallispuistojen avulla ihmiset oppivat arvostamaan ja kunnioittamaan luontoa. Taustalla on siis myös luonto- ja ympäristökasvatusta”, kertoo Eki kansallispuistojen roolista.

Tutkimusmatkailija A.E. Nordenskiöld teki vuonna 1880 aloitteen suojelualueiden perustamiseksi valtiomme maille. Hän oli varsin varhain liikkeellä, sillä maailman ensimmäinen kansallispuisto – Yellowstone Yhdysvalloissa – on perustettu vuonna 1872.

Keskustelua luonnon merkityksestä kansallisperintönä, taloudellisen kasvun mahdollistavana raaka-ainevarastona ja henkisenä voimavarana riitti vuosikymmeniä, kunnes Suomen ensimmäiset kansallispuistot perustettiin vuonna 1938. Maamme ensimmäiset, eli Pallas-Ounastunturin sekä Pyhätunturin kansallispuistot, ovat edelleen laskettelijoiden ja muiden retkeilijöiden suosiossa.

”Oma luontosuhteeni on kehittynyt kansallispuistojen avulla. Kun on päässyt tutustumaan hienoihin alueisiin, on kunnioitus luontoon vain kasvanut. Vaikka kansallispuistot ovat minulle työpaikkoja, niin ne ovat yhä myös rauhoittumispaikkoja”, Eki avaa omaa suhdettaan kansallispuistoihin.

Vuonna 1938 perustetun Pallas-Ounastunturin kansallispuiston laskuja on arvostettu jo vuosia.

Käytä jokamiehenoikeutta viisaasti

Suuri osa hyvistä maamme vapaalaskumäistä sijaitsee kansallispuistoissa. Koska vapaalaskun suosio on voimakkaassa kasvussa, tulee jokaisen kansallispuistoon suuntaavan tuntea vastuunsa.

”Vapaalaskijat ovat perinteisesti hyvin luontoa kunnioittavia luontoliikkujia”, Eki on huomannut.

Laskijat aiheuttavat vain harvoin ongelmia. Joskus kuitenkin tuntuu unohtuvan, että kansallispuistot on perustettu ensisijaisesti luonnonsuojelua varten – eikä pelkästään ulkoiluun ja rinteillä temmeltämiseen.

”Olisi tärkeää, että luonnossa liikkumisen periaatteet välittyvät myös uusille harrastajille ja ikäpolville. Kokeneiden laskijoiden tehtävä on välittää sanomaa uusille laskukavereille.”

Laskettelija liikkuu puistossa eri tavalla kuin moni muu vieras. Etenkin ero kesällä kansallispuistossa vaeltavaan on suuri. Kun kesällä liikutaan merkityillä reiteillä, hakee laskettelija linjansa merkittyjen retkeilyreittien ulkopuolelta.

”Kaikissa puistoissa on oma järjestyssääntö ja ne voivat tarkentaa missä saa liikkua ja mitä tehdä. Hyvä esimerkki on Pyhällä Peurakeron rajoitusvyöhyke, missä ei saa liikkua helmikuun puolivälistä toukokuun loppuun. Rajoituksella suojellaan häirinnälle alttiita eläimiä”, Eki muistuttaa.

Rajoitusvyöhykkeeseen liittyy isompi teema, eli kävijöiden ohjaaminen. Reittien ja erilaisten vyöhykkeiden avulla halutaan ihmisten liikkuvan siellä, mistä on luonnolle vähiten häiriötä. Rajoitusvyöhykket voi tarkistaa Retkikartta.fi-sivustolta tai Luontoon.fi:n kohdesivulta.

Vaikka jokamiehenoikeus antaa luvan liikkua varsin vapaasti, ei sekään ole lupa tehdä mitä vain. Vapaalaskijan tulee erityisesti muistaa, että omalla liikkumisella ei saa aiheuttaa vaaraa muille puistossa liikkuville. Hyvien laskulinjojen lisäksi kansallispuistoissa on myös vyöryherkkiä alueita.

Jokamiehenoikeuksiin voit tutustua Luontoon.fi-sivuilla.

Kesällä kuljetaan merkittyjä reittejä pitkin, mutta suksilla pääsee helposti liikkumaan ympäri kansallispuistoa. Vapaalaskijan tuleekin käyttää jokamiehenoikeutta viisaasti.

Kansallispuisto on osa megatrendiä

Kansallispuistoissa on aina hiihdetty. Viime vuosikymmenenä hienojen laskujen perässä kansallispuistoihin suuntaavien määrä on kuitenkin kasvanut huimasti. Ja aina kun on enemmän väkeä, myös häiriöiden määrä kasvavat.

Laskettelijat eivät ole ainoa kansallispuistoissa kasvanut kävijäryhmä. Otsikoita kansallispuistojen suosion lähes räjähdysmäisestä kasvusta julkaistaan medioissa ympäri vuoden. Yksi suosiota selittävä tekijä on ollut korona-aika, kun suomalaiset ovat innostuneet nauttimaan kotimaan upeasta luonnosta. Taustalla on myös maailmanlaajuinen outdoor-megatrendi, joka näkyy Suomessakin.

Kansallispuistoihin innostaa kansaa myös sosiaalisessa mediassa jaetut näyttävät kuvat. Tästä näyttävien tykkypuiden myötä varsinaiseksi some-ilmiöksi noussut Riisitunturi on hyvä esimerkki. Siellä kävijämäärät ovat kasvaneet sekä kesällä että talvella niin paljon, että välillä tunturin juurella painitaan pysäköintiongelmien kanssa.

”Sosiaalinen media ohjaa hyvin vahvasti kävijöitä. Jos löytyy syrjäinen hieno paikka, josta tulee some-hitti, niin se voi ohjata ihmisiä yllättäviin paikkoihin – ja tähän ei aina osata varautua. Esimerkiksi Oulangan Pähkänänkallio nousi ikoniseksi, mutta kun siellä ei ollut rakenteita, alkoi alue kulumaan vauhdilla. Kallioilla pesi myös muuttohaukka, joten nyt sinne on tehty rajoitusalue pesimäkaudelle”, Eki valottaa sosiaalisen median tuomaa ongelmaa.

Kuvien lisäksi vapaalaskuun ja vastuullisuuteen liittyy gpx-jälkien jakaminen:

”Jos jakaa kuvia ja gpx-jälkiä, pitäisi niiden olla paikoista, mihin saa mennä. Mitä enemmän on seuraajia, sitä enemmän voi tehdä vahinkoa.”

Kesällä kansallispuistoissa kuljetaan lähinnä merkittyjä reittejä pitkin.

Kansallispuisto ei ole parkin kaltainen laskupaikka

Kävijämäärien kasvusta huolimatta lieveilmiöitä kansallispuistoissa on vähän.

”Ongelmia on enimmäkseen kesäaikana: laittomia tulipaikkoja tai metsäpalovaroituksen laiminlyöntejä. Jonkun verran on myös roskaamista, mutta väkimäärään nähden yllättävän vähän”, Eki luettelee.

Kävijämäärien kasvu aiheuttaa paljon huoltotöitä Metsähallituksen väelle: roskia pitää kuljettaa, polttopuita tuoda ja vessoja tyhjentää. Myös rakenteet, kuten pitkospuut ja portaat, kuluvat.

Kansallispuistossa liikkuva voi tehdä osansa yleisen viihtyvyyden hyväksi. Esimerkiksi reppuun kannattaa pakata pieni roskapussi mukaan, jonka avulla roskat on helppo viedä mukanaan pois. Yleisestikin ottaen kannattaa tehdä vain asioita, jotka vähentävät huollon tarvetta.

”Mutta parempi, että käyttää vessoja kuin kävisi polun varrella!”, Eki muistuttaa.

Vapaalaskijat ovat luontoliikkujia ja perinteisesti osaavat kunnioittaa luontoa.

”Nyt kun vapaalaskun puolelle on tullut uusia harrastajia lumikissojen höyläämistä rinteistä ja parkeista, niin luontoa kunnioittavan perinteen soisi jatkuvan. Pidetään huolta, että tieto periytyy ja jaetaan osaamista uusille harrastajille sekä sukupolville. Pidetään yllä vapaalaskijoiden hyvää mainetta jatkossakin.”

Laskettelijat ovat kautta historian olleet kansallispuistoissa hyvin käyttäytyvää väkeä. Kuva on Pyhä-Luoston kansallispuiston Kuorinkikurusta.

Laskeminen kansallispuistossa on elämys

Minkälainen mäkipäivä on Metsähallituksen erikoissuunnittelijan mieleen erityisesti painunut? Kysymys laittaa Ekin mietteliääksi, mutta vastaus löytyy lopulta nopeasti ja varmasti:

”Parhaat mäkipäivät on jäänyt mieleen pari vuoden takaa Pyhän Noitatunturilla, kun oli hyväluminen kevät. Pakkanen kovetti yöllä rinteet ja kun aurinko sitten päivällä lämmitti, oli todellista firni-herkkua laskettavaksi.”

Auringossa kimalteleva luminen tunturin rinne luonnon keskellä on aina hieno elämys kokeneimmallekin vapaalaskijalle, kuten Ekille. Hänen neuvonsa kannattaa painaa mieleen:

”Muista nauttia kokonaisuudesta: luonnosta, rauhasta ja hiljaisuudesta. Sitä se varmasti onkin monelle ja sitä itsekin lähden kansallispuistoon hakemaan. Hyvät lumet on sitten mukava bonus retkelle.”

Eki ”kotipihallaan” Pyhä-Luoston kansallispuistossa tammikuussa 2022.

Ekin muistilista kansallispuistoon suuntaaville:

  • Tutustu alueen ohjeisiin, rajoitusvyöhykkeisiin jne. ennen retkeä. Hyviä paikkoja löytää tietoa on Luontoon.fi, Retkikartta.fi tai vaikkapa Facebookin Vapaalaskijat-ryhmä.
  • Valmistaudu retkeen huolellisesti: varusteet, välineet, reittisuunnittelu, ea-taidot, lumiturvallisuus jne.
  • Laske sallituilla alueilla ja muista luonnon kunnioittaminen – puiden päältä ei pidä laskea.
  • Älä aiheuta turhaa häiriötä.
  • Jokamiehen oikeus antaa laajan liikkumisvapauden, mutta muista huolehtia omasta ja ryhmän turvallisuudesta. Muiden turvallisuutta ei saa vaarantaa, eli esimerkiksi lumi ei saa vyöryä muiden puistossa kulkijoiden niskaan.
  • Pakkaa mukaan roskapussi ja vie roskasi pois omassa repussa.
  • Tutustu opastettujen retkien tarjotaan, esimerkiksi Pallaksen, Pyhän ja Ylläksen hiihtokouluista löytyy osaamista ja tarjontaa. Ne ovat jo pitkään järjestäneet opastettuja retkiä.
Artikkelia muokattu:

Luitko jo nämä?

Gondoli on edelleen Ylläksen maamerkki ja nopein keino kulkea tunturin huipulle. Uusi tuolihissi kuitenkin saanee vankan kannattajajoukon mukavuutensa ja monipuolisuutensa vuoksi.
Talvi käynnistyy Levillä ja Rukalla 7.10.2022.
Mikan vasemman puolen lihasten hermotus ei toimi normaalisti ja hienomotoriset toiminnat ovat haastavia, mutta se ei rinteessä vauhtia hidasta. Omien laskujen lisäksi Mika jakaa oppejaan Muonion Freeride Academyn oppilaille.
Minkälaisia fiiliksiä tuleva talvi herättää? Vastaa kyselyyn ja voit voittaa hissilippuja.
Ylläkselle rakenteilla oleva kuuden hengen tuolihissi tulee ympärivuotiseen käyttöön. Kesällä hissi pyörii pyöräilijöiden iloksi. Kuva: Mika Hirvonen/Ylläs Ski Resort, Ylläsjärvi
Saimaa bike park on aivan Saimaan rannalla. Eipä ihme, että se on aktiivipyöräilijöiden toinen olohuone.
Reece Hill on kulkenut pitkän matkan australiasta Kanadan kautta Rukalle. Nyt hän sanoo olevansa paratiisissa.
Mikä bike park ansaitsee halutun ja himoitun palkinnon? Osallistu valintaan ja voit voittaa kausikortin!
Tahko Bike Park tarjoilee korkeutta, pituutta, maisemaa – ja hauskoja helppoja reittejä. Tämäkin nokka on helppo rullata yli renkaat turvallisesti maan pinnassa.
Johanna Nordblad pitää pyöräilyä hyvänä vastapainona vapaasukellukselle.

Lumilautaliiton uusimmat

Ski Sport Finlandin uusimmat

Lue lisää

Luonnonvaraisilla tuntureilla kulkee vapaalaskijoiden lisäksi muitakin ulkoilijoita. Kaikille ei lumivyöryvaara ole tuttu asia. Ylläksellä ski patrol muistuttaa kulkijoita vaarasta kaikkein suosituimmalla retkipaikalla.

Vapaalaskija: opi hyödyntämään lumivyöryennuste

Laskettelu
Alhaalla kylässä kylmää, jopa usvaista, mutta ylhäällä Yllästunturissa on samaan aikaan ihana laskusää. Kuva: Esko Liukas

Tunturisää – näin teet siitä laskijan kaverin

Laskettelu
Juuso Holstein ja Esko Liukas laskivat 12 kuukautta luonnonlumilla Suomessa. Lokakuun 2019 ja syyskuun 2020 väliin mahtui häikäisevän monta laskua helteessä, revontulten loimussa, auringon paisteessa, puuterilumessa ja kipakassa pakkasessa. Kuva: Esko Liukas

12 kuukautta laskettelua luonnonlumilla Suomessa

Laskettelu