Pyhä 18.2.2024

Nauti skinnaamisesta – turvallisesti

Skinnaaminen on oiva keino nauttia tunturien upeasta luonnosta. Kuvassa Pallaksella retkeilemässä Suomen Hiihtokeskuyhdistyksen hallituksesta Tuomo Poukkanen (Ylläs), Kalle Lumio (Ukkohalla) ja Kari Koskimaa (Salla). Skinnaaminen on oiva keino nauttia tunturien upeasta luonnosta. Kuvassa Pallaksella retkeilemässä Suomen Hiihtokeskuyhdistyksen hallituksesta Tuomo Poukkanen (Ylläs), Kalle Lumio (Ukkohalla) ja Kari Koskimaa (Salla).
Luonnossa liikkumisen suosio on Suomessa kasvanut vauhdilla. Talvisia rinteitä kapuaa nousukarvojen avulla yhä useampi skinnaaja. Hienossa lajissa on kuitenkin riskinsä, joten Suomen Hiihtokeskusyhdistys on julkaissut ohjeet rinnealueella skinnaamiselle.

Skinnaaminen, eli hiihtämien nousukarvojen avulla, on hieno laji. Skinnaten pääsee hiihdon juurille – ja hyvällä tuurilla koskemattoman lumen äärelle. Useimmiten maisemat ovat upeat ja kaverit mainioita. Kuntokin kasvaa kohisten, kun omin voimin kapuaa rinteen huipulle. Syitä skinnata on lukuisia.

Lapin tuntureilla skinnaaminen on oiva tapa liikkua luonnossa ja kavuta hienojen kurujen päälle. Ei ihme, että skinnaaminen on yleistynyt myös Suomessa. Mutta ei skinnaaminen rajoitu vain tunturialueille. Skinnaajia näkee entistä useammin myös Etelä-Suomen rinteissä. Lähimäki on oiva paikka tutustua välineisiin ja tarkistaa niiden toimivuus. Samalla voi treenata kiipeämiskuntoa pidempiä reissuja varten.

Skinnaaminen on lähtökohtaisesti varsin turvallista ja harmitonta puuhaa. Toki luonnossa on aina omat vaaransa, kuten eksyminen, äkillisesti muuttuvat sääolosuhteet ja jopa lumivyöryt. Hiihtokeskusympäristössä ei näitä vaaroja ole, mutta siellä odottaa muut vaarat: törmäysriskit muiden rinteessä liikkuvien tai rinnekoneiden kanssa.

Skinnaaminen yöllä on täynnä vaaroja

Skinnaaminen illan hämyssä tai yön pimeydessä on upeaa. Otsalamppu valaisee hangen ja luonnosta saa nauttia rauhassa. Kunnostetuilla rinnealueilla saattaa odottaa juuri samettisen sileäksi ajeltu rinne. Näin sitä moni luulee, mutta todellisuus on toinen.

Rinteiden sulkemisajan jälkeen mäet eivät ole autiot, vaan siellä alkaa kunnostustyöt seuraavan päivän laskettelijoita varten. Lumikissan (tai tampparin, millä nimellä rinnekonetta haluaakaan kutsua) kirkkaat valot näkyvät kyllä kauas, mutta kuskin on lumipöllyn keskeltä vaikea havainnoida suljetussa rinteessä liikkuvia.

Jyrkillä rinteillä voi odottaa todellinen riski. Tamppari tarvitsee liikkuakseen apuvoimaa vinssistä, ja vinssin vaijeri on kiinnitetty jyrkänteiden päälle. Pimeässä näkymättömällä vaijerilla saattaa olla pituutta satoja metriä. Vaijeri voi liikkua ylös, alas ja sivuille tampparin liikkeiden mukana. Äkillisesti kiristyvä vaijeri on hengen vaarallinen. Myös vaijeriin laskeminen voi olla tappava kohtaaminen.

Vaikka lumikissa olisi rinteessä työnsä jo tehnyt, ei ajettuun rinteeseen tulisi kajota. Juuri ajettu rinne on pehmeä ja sen on yön aikana tarkoitus kovettua, jotta sitä on mukava kurvailla rinteiden ollessa auki.

Liikkumalla rinnealueella aukioloaikojen ulkopuolella vaarannat oman terveytesi ja henkesi, häiritset toisten työtä sekä vaarannat muut laskettelijat tekemällä jälkiä kunnostettuun rinteeseen. On myös hyvä huomioida, että rinteiden sulkemisajan jälkeen ei rinneyhtiön ensiapu ole käytössä.

Noudata sääntöjä, nauti skinnaamisesta

Jotta onnettomuuksilta vältyttäisiin, on Suomen Hiihtokeskusyhdistys (SHKY) tehnyt ohjeet rinnealueella skinnaamiselle.

Skinnaamiselle varatut reitit saattavat hiihtokeskuksissa vaihdella kauden aikana. Reittivalintoihin vaikuttavia seikkoja ovat esimerkiksi rinteissä käynnissä olevat huoltotyöt, lumen määrä, sääolosuhteet, sesonki ja asiakasmäärä. Hiihtokeskukset voivat myös soveltaa ohjeita toimintaympäristönsä erityispiirteet huomioiden.

Skinnausohjeet ei ole ”Sääntö-Suomen” yksinoikeus, vaan vastaavia ohjeita löytyy muun muassa Itävallassa, Sveitsissä ja Andorrassa.

Ohjeita ei ole tehty skinnaajien kiusaksi, vaan kaikille yhteisiksi pelisäännöiksi. Kyllä Suomessa skinnaamaan mahtuu, ja suurin osa hiihtokeskuksista toivottaa skinnaajat edelleen tervetulleiksi.

SHKY:n skinnausohjeet

  1. Merkityillä rinteillä skinnaaminen on kielletty.
  2. Selvitä onko skinnaaminen sallittu hiihtokeskuksen alueella.
  3. Käytä nousemiseen vain keskuksen osoittamia reittejä.
  4. Noudata keskuksen sääntöjä, varoituksia ja määräyksiä.
  5. Älä häiritse toiminnallasi rinteessä laskevia.
  6. Skinnatessa liikut aina omalla vastuulla ja olet väistämisvelvollinen.
  7. Pidä huolta, että sinut nähdään. Käytä hämärässä ja pimeällä valoa.
  8. Lemmikkieläimiä ei saa ulkoiluttaa rinnealueella.
  9. Suljetussa rinteessä ei saa liikkua.
  10. Rinteessä liikkuminen aukioloaikojen ulkopuolella on kielletty.

Nousureitti voidaan merkitä rinnekarttaan keltaisella katkoviivalla. Nuoli osoittaa noususuunnan, sillä muut alueella liikkuvat eivät välttämättä ymmärrä skinnaajien kulkua.

Pysy ajan tasalla alamäkimaailman tapahtumista, tilaa Ski.fi-uutiskirje!

Artikkelia muokattu:

Luitko jo nämä?

Rinteessä harvemmin ollaan yksi. Mitä enemmän väkeä on mäessä, sitä tärkeämpää on noudattaa yhteisiä rinnesääntöjä.
Hiihtokoulu ei ole vain aloittelijoiden koulu, vaan jokainen laskettelija ja lautailija hyötyy tekniikkatunnista.
Suksiseppä Jani Ahvenainen kertoo rinnevinkkinsä ja samalla paljastaa, miten voit voittaa Pusun sukset.
Alppilegenda Kalevi ”Häkä” Häkkinen laski talvella 1967 Hirvensalossa kilpaa rallikuski Rauno Aaltosen Mini Cooperia vastaan. Legendan mukaan Aaltosen Mini voitti hiuksenhienosti. Kuva: Museovirasto
Temppuilu, pelleily tai kikkailu ei kuulu hiihtohissiin, eikä hissikapulaa tule vedättää hissilinjalta sivuun. Hiihtokeskusten ski patrolit valvovat tehostetusti hissikäyttäytymistä 5.–11.2.2024 sekä 28.3.–1.4.2024.
Hyvä suksi tai lauta on helppo ostaa, mutta itselleen mieleisin löytyy vain kokeilemalla. Ski.fi Testikeskus tarjoaa tähän erinomaisen mahdollisuuden!
”Kaikkien kanssa ei voi olla kaveri, mutta kaikkien kanssa on tultava toimeen. Eriävät näkemykset selviävät puhumalla”, Riihivuoren ski patrol Kaisa Miettunen muistuttaa. Kuva: Kalle Jokinen
Ei näin! Juomatölkin maatumisaika on 80–200 vuotta. Rinteeseen heitetty juomatölkki leikkaantuu teräviksi lastuiksi tampparin jyrsimen alla.
”Kun tuntuu siltä, että pärjää oikeastaan aika hyvin, yli omien odotusten, niin silloin tapahtuu taikoja”, hiihdonopettaja Teija Uurinmäki kannustaa.
Talmassa ymmärrettiin varhain lumilautailun merkitys ja se näkyi jo 1990-luvulla keskuksen mainonnassa. Wille Yli-Luoma ja Teppo Högman Talman esitteen kansikuvapoikina kaudella 1997–1998. Kuva: Mikko Suni

Lumilautaliiton uusimmat

fsa-paracross-pyha

Ski Sport Finlandin uusimmat

Lue lisää

Luonnonvaraisilla tuntureilla kulkee vapaalaskijoiden lisäksi muitakin ulkoilijoita. Kaikille ei lumivyöryvaara ole tuttu asia. Ylläksellä ski patrol muistuttaa kulkijoita vaarasta kaikkein suosituimmalla retkipaikalla.

Vapaalaskija: opi hyödyntämään lumivyöryennuste

Laskettelu

Näin aloitat vapaalaskun – vinkkejä nuorille laskijoille

Laskettelu
Kansallispuistoista löytyy maamme hienoimpia laskulinjoja. Kuva on Pyhä-Luoston kansallispuistosta.

Kansallispuisto on laskettelijan aarreaitta

Vapaalasku