Ylläs 12.4.2024

Mikä tapahtuu Levillä, näkyy kaikkialla – Suomen suurin 60 vuotta

Sirkan kylässä sijaitsevalla Levitunturilla avattiin vuonna 1964 Eturinteen alueella pujottelurinne ja kapulahissi. Levin kehitys kansainväliseksi talvimatkailukeskukseksi oli alkanut. Kuva: Levi Ski Resort Sirkan kylässä sijaitsevalla Levitunturilla avattiin vuonna 1964 Eturinteen alueella pujottelurinne ja kapulahissi. Levin kehitys kansainväliseksi talvimatkailukeskukseksi oli alkanut. Kuva: Levi Ski Resort
Pienestä Sirkan kylästä on kasvanut kansainvälisesti tunnettu ja tunnustettu matkailukeskus. Ensimmäinen hissi avattiin Sirkkaan vuonna 1964 ja siitä alkoi värikäs matka Suomen suurimmaksi hiihtokeskukseksi.

Levillä, tai virallisesti Kittilän kunnan Sirkan kylässä sijaitsevalla Levi-tunturilla, on jo pitkään käyty äimistelemässä upeita tunturimaisemia. Kuudenkymmenen vuoden taipaleella Levi on kehittynyt Suomen suurimmaksi hiihtokeskukseksi.

Levitunturi veti hiihtäjiä puoleensa jo 1930-luvulla. Suomen ruotsinkielisen hiihtoliiton FSS:n järjestämillä kursseilla harjoiteltiin mm. tunturihiihtotekniikoita. Kuva: Levi Ski Resort

Vuosien saatossa medioissa viljelty sanonta ”Mikä tapahtuu Levillä, jää Leville” ei pidä enää paikkaansa. Kansainvälisesti kiinnostava keskus näkyy ja kuuluu, joten mikä tapahtuu Levillä, näkyy ja kuuluu nykyään kaikkialla.

Hiihtokeskus avattiin Sirkkaan vuonna 1964, jolloin laskijoita hemmoteltiin nykyisen Eturinteen alueella yhdellä rinteellä ja kapulahissillä. Levin varsinainen kehitys Suomen johtavaksi talvimatkailukeskukseksi alkoi vasta reilut 20 vuotta myöhemmin.

Tyhjänhiihtäjiä!, totesivat poromiehet ensimmäisistä laskettelijoista. Mutkamäenlasku-sana tuli kansan suuhun 1930-luvulla. Sen jälkeen tuntureilla on laskettu myös pujottelua ja slalomia, sekä luonnollisesti skimbattu. Kuva: Levi Ski Resort

Lama mahdollisti ennennäkemättömän kasvun

Levi Ski Resortin toimitusjohtaja Jouni Palosaari on asunut Levin lähellä Könkään kylässä vuodesta 1961. Jouni katsoo Levin voimakkaan kehityksen alkaneen 1988.

”Tämä oli maa- ja metsätalousaluetta. 1988 tehtiin Levin ensimmäinen kehittämisprojekti, jonka tavoitteena oli rakentaa Levistä Suomen johtava talvimatkailukeskus. Kehittämisprojekteja on uusittu matkan varrella ja 2014 tehty oli numero neljä. On ollut hienoa nähdä, miten Levistä on tullut kansainvälinen kohde ja matkailu on nyt liki ympärivuotista.” 

Tästä se alkoi: Eturinne ja yksi hissi. Kuva: Levi Ski Resort

Kun ensimmäinen kehitysprojekti laitettiin alulle, oli Levillä noin 4 000 vuodepaikkaa hyvin laajalla alueella. Suunnitelmaa Levin ydinalueella päästiin tekemään liki puhtaalta pöydältä, kun ei ollut valmista infrastruktuuria.

1990-luvun taitteessa Suomi syöksyi lamaan. Maassamme oli noin 150 hiihtokeskusta, joista lähes puolet joutui lopettamaan.

”Kun menin kauppa- ja teollisuusministeriöön esittelemään suunnitelmaamme, minulle kerrottiin Suomessa olevan jo hissejä ja hiihtokeskuksia liikaa. Kotimatkalla totesin, että Suomessa voi olla hissejä jo liikaa, mutta ne on väärissä paikoissa.”

Laskettelijoita Eturinteen ankkurihissillä 1970-luvulla. Kuva: Mauri Kuusisto

Levi aloitti järjestelmällisen hissien hankinnan nurin menevistä keskuksista: 1991 Muurlasta, 1992 Juupavaarasta ja 1993 Kivesvaarasta. Näiden myötä Leville tuli yhdeksän hissiä ja muuta hiihtokeskuksen kaulustoa, kuten rinnekoneita.

”Saimme paljon julkisuutta, kun kasvoimme lamavuosina”, Jouni muistelee.

Kansainvälistymisen osalta Palosaari lähettää kiitoksia Kittilän taannoiselle kunnanjohtajalle Aarne Nikkalle, jolla oli visio Kittilän lentokentästä.

Levi Ski Resortin toimitusjohtaja Jouni Palosaarella on vuosikymmenien aikana luotsannut Levillä huikean kehityksen. Kuvassa Jouni hymyilee ensimmäisessä Suomen ensimmäisessä alppilajien maailmancup-kisassa 2004. Kuva: Skimbaajan arkisto

Kansainvälinen matkailu alkoi yskähdellen

Haave kansainvälisestä matkailukeskuksesta konkretisoitui 1990-luvun alkupuolella, kun hotelli Sirkantähteen saapui kaksi japanilaista tutustumaan alueeseen. Ulkomaisten vieraiden saapuminen oli tärkeä tapahtuma.

Nykyään Levi on ympärivuotinen kansainvälinen matkailukeskus. Joulupukin maja on yksi tunturin kuvatuimpia ja vierailluimpia kohteita. Se rakennettiin vuonna 2007 ensi-iltansa saaneen Joulutarinan lavasteeksi. Kuva: Ski.fi

”Vuokraamon porukka laitettiin parturiin ja heille hankittiin puhtaat vaatteet. Pakkasta oli 30 astetta ja japanilaiset käyttivät hengityssuojaimia. Meillä oli kova pelko siitä, miten he pärjäävät ulkona. Illalla tunturissa huomasimme, että pimeä ja kylmä oli heille iso elämys. He olivat ensimmäiset, joiden avulla oppimme meidän erityisen elämyksen kansainvälisille asiakkaille.”

Matkatoimisto Inghams toi Leville Briteistä hiihtoturisteja 1990-luvun puolivälissä. Se aiheutti ihmetystä Kittilässä.

”Selvisi, että eivät he tulleet pelkästään laskettelemaan. Heitä miellytti laaja kokonaistarjonta Lapin eksotiikan lisäksi, kuten moottorikelkkailu sekä poro- ja husky-ajelut. Nykyään Levillä on yli 50 ohjelmapalveluyritystä.”

Ei pelkkää laskettelua, vaan monipuolista ulkoilua ja lomailua. Huomaa kuvan hienon Larven-moottorikelkan yksityiskohta: kuskilla piti olla omat sukset jalassa, joilla menopeliä ohjattiin. Kuva: Mauri Kuusisto

Ankkurihissit saivat negatiivista palautetta kansainvälisiltä asiakkailta.

”Ulkomaiset turistit hakevat helppoja rinteitä ja mukavia nousuja. Ajatus tulevista hissi-investoinneista sai alkusysäyksen, kun luimme nuivia palautteita hisseistämme. Myös hiihtokoululla on tärkeä rooli kansainvälisten vieraiden viihtymisessä. Halusin heti, että hiihtokoulu toimii ammattimaisesti ja on kiinteä osa keskuksen toimintaa.”

Ulkomaisten turistien tyly palaute ankkurihisseistä käynnisti Levillä voimakkaat investoinnit tuolihisseihin. Kuva: Ski.fi

Maailmancupiin uskoi vain harva

Vuonna 1997 Palosaari kulki Levin metsissä yhdessä hiihtovaikuttaja Martti Uusitalon kanssa. Tunturista löytyi alue, jossa kaksikko näki maailmanluokan kisarinteen. Saman vuoden Grenoblen hiihtokeskusalan messuilta Palosaari osti lelugondolin. Ajatus jatkojalostui siten, että pian ostettiin yksi gondolikoppi – Levi Projekti 2000 oli käynnistynyt.

”Seuraavana vuonna lähdimme Keski-Eurooppaan katsomaan purettavaa kohtuuhintaista gondolihissiä. Helsingin Sanomien toimittaja oli saanut vihiä reissustamme. Kauppa käytetystä hississä peruuntui, mutta pallo oli jo pyörimässä. Piti ostaa uusi.”

Tanja Poutiainen tuulettaa ensimmäistä maailmancup-voittoaan Levillä 2004. Kuva: Skimbaajan arkisto

Samaan aikaan Kalle Palander voitti pujottelun maailmanmestaruuden. Kesäkuussa tehtiin päätös gondolin hankkimisesta ja maailmancup-rinteen tekemisestä. Gondoli avattiin milleniumina, minuutin yli. Seuraavana keväänä rinteessä laskettiin jo ensimmäinen Eurooppa cupin kisa.

Levi panosti Eurooppa cupin kisoihin valtavasti järjestelyjen ylittäessä reippaasti jopa maailmancup-vaatimukset. FIS ei kuitenkaan suhtautunut suopeasti Levin yrityksiin saada pujottelun maailmancupin osakilpailu Lappiin. Haasteita oli ainakin kolme: pimeys, etäisyys sekä pakkanen. Haasteita lähdettiin taklaamaan yksitellen.

Tässä viiletetään Levin Eturinteessä vuonna 1976. Hiihtokeskus on levittäytynyt yhdestä Eturinteen pujottelumäestä ympäri tunturia. Kuva: Mauri Kuusisto

”Uhrasimme Uusitalon Martin muutamaksi vuoden FIS:in ajamaan Leville kisoja. FIS:n säännöistä sanottiin, että rinteessä pitää olla 80 luxin tehoinen valaistus. MTV kertoi, että 800 olisi hyvä laadukkaaseen televisiointiin. Tilasimme siis 900 luxin valot, jotka maksoivat miljoona markkaa.”

Seuraavaksi Levillä tehtiin laaja Excel-tutkielma maailmancup -kisojen pääkohdemaiden liikkumisesta kisapaikalle. Lopputulos esitti Levin olevan kokonaisuutena ajallisesti helpoiten saavutettava maailmancupin paikka, kun huomioidaan lentoaika ja lentokenttäsiirtymiset.

”Kun vielä huomasimme, että FIS:n kisoissa ei ole pakkasrajaa, oli kaikki merkittävät haasteet voitettu!”

Levin ensimmäinen maailmancup kisattiin aurinkoisessa talvisäässä. ”Toisen kisapäivän aamuna pakkasta oli 37 astetta. Kisa-alueella joukkueet ottivat kuvia lämpömittarin vieressä. Kisan alkaessa lähtöpaikalla oli 0 astetta ja maalissa -20 C”, Jouni Palosaari muistelee. Kuva: Skimbaajan arkisto

Eurooppa cupiin panostettu tv-tuotanto poiki yllättävää tulosta nopealla aikataululla. Levin kisojen jälkeisellä viikolla Keski-Euroopassa peruttiin kisoja heikon lumitilanteen takia ja Levin tv-taltiointi kelpasi kansainvälisten lähetysten täytteeksi.

Viesti Levin talvesta ja kisajärjestelykyvystä tavoitti myös FIS:n johtajat. Ensimmäinen Levin maailmancup järjestettiin 2004. Kisasta tuli suomalaisittain ikimuistoinen, kun Tanja Poutiainen nousi korkeimmalle korokkeelle.

”Se oli hieno päivä. Suomen ensimmäinen MC-kisa ja Tanjalle ensimmäinen maailmancupin voitto. Se oli täydellinen tarina”, Jouni muistelee.

Nykyisin Levillä on vakiopaikka naisten maailmancup-kalenterissa marraskuun puolivälissä. Viime aikoina FIS:n kabineteissa on keskusteltu, josko myös miehet kisaisivat jälleen Levillä. Lumivarmuus ja toimivat järjestelyt ovat mainio yhdistelmä.

Leviläiset ovat nuuskineet aktiivisesti trendejä myös maailmalta. Levi oli Suomen ensimmäisiä keskuksia, jossa panostettiin vauhdikkaaseen after skihin. Tunturissa sijaitsevan näköalaravintola Tuikun tunnelma on monelle tuttu. Kuva: Ski.fi

Keinojäätikkö varmistaa olosuhteet

Syksyllä 2022 Eturinteille avattiin Levi Glacier -alue, johon kuuluu Levi Glacier Express -tuolihissi. Jäätikön idea on, että alue pidetään jatkuvasti lumen peitossa säilölumen avulla.

”Tällä varmistetaan, että meillä on monta harjoittelurataa laskukunnossa heti lokakuun alussa. Samalla varmistuu se, että laskukausi jatkuu aina toukokuun alkuun saakka.”

Levin Eturinteen toinen puoli on nykyään ”jäätikkö”. Glacier tarjoaa laskettelua lokakuun alusta aina toukokuuhun asti, kuten kuva avajaisista lokakuussa 2023 havainnollistaa. Kuva: Ski.fi

Glacierin alue on otettu vastaan todella positiivisesti myös kansainvälisten kisalaskijoiden keskuudessa.

”Meillä on ollut liki kaikki tekniikkalajien huiput täällä lokakuun lopulta aina pitkälle marraskuuhun saakka. Myös kumpare- ja freestylemaajoukkueita ympäri maailmaa on käynyt täällä treenaamassa.”

1990-luvun kansainvälisiltä turisteilta tullut palaute on jäänyt pitkäksi aikaa leviläisten mieleen. Kesällä 2024 Leville nousee jälleen uusi moderni tuolihissi, Levi Six.

Lue myös: Levi Six – uusi tuolihissi tuo nopeat nousut toiselle puolelle tunturia

Ruotsista saapuneinta hiihtolomalaisia Levin Loman päärakennuksella 1970-luvulla. Kuva: Mauri Kuusisto

Levi on nykyisin liki 30 000 vuodepaikan ympärivuotinen matkailukeskus. Jouni Palosaari on ollut pitkään rakentamassa Levin kehitystä, joten hänellä on näkemys myös tulevaisuuden menestysreseptistä:

”Keskukseen pitää olla helppo tulla ja helppo olla. Monipuoliset palvelut ovat sujuvasti saatavilla. Teknologian ja lumensäilönnän tietotaidon ansiosta saamme rinteet nopeasti ja varmasti avattua luvattuna ajankohtana. Lumivarmuus tekee Levin ja muutkin Suomen keskukset kansainvälisesti erittäin kiinnostaviksi.”

Elämää alamäessä jo 60 vuotta ja kehityksen vauhti vain kiihtyy. Kuva: Levi Ski Resort

Pysy ajan tasalla alamäkimaailman tapahtumista, tilaa Ski.fi-uutiskirje!

Artikkelia muokattu:

Luitko jo nämä?

Kevät vietetään hyvässä seurassa ja rennolla otteella. Tässä nautitaan Rukan Wappulounaasta.
Apocalyptican Paavo Lötjönen ja Eicca Toppinen ovat suksimiehiä. ”Laskettelussa yhdistyy hyvällä tavalla urheilu, vauhti, ulkoilu ja luonnosta nauttiminen”, Paavo kertoo.
Aurinkoisella kelillä vauhdikasta loskasurffausta kaverin kanssa, mikä voisi olla hienompaa?
Ehdota vuoden hiihtokeskusta ja lähirinnettä. Voit voittaa kausikortin valitsemaasi hiihtokeskukseen!
Pehmeä kevätrinne innostaa laskemaan. Roope Tonteri kävi tutustumassa Swinghillin parkkiin 7.3.2024.
Monen laskettelijan ja lumilautailijan mielestä kevät on talven kruunu. Kerro mielipiteesi kevätlaskuista ja osallistu Bollén lasien arvontaan.
Nyt on aihetta hymyyn, iloon ja riemuun: Iso-Syötteen huipulle pääsee jatkossa nopealla tuolihissillä.
Talvipyöräily antaa kiehtovaa näkökulmaa hiihtolomaan. Tutunkin hiihtokeskuksen ympäristö näyttää erilaiselta ohjaustangon takaa.
Rinteessä harvemmin ollaan yksi. Mitä enemmän väkeä on mäessä, sitä tärkeämpää on noudattaa yhteisiä rinnesääntöjä.
Hiihtokoulu ei ole vain aloittelijoiden koulu, vaan jokainen laskettelija ja lautailija hyötyy tekniikkatunnista.

Lumilautaliiton uusimmat

Ski Sport Finlandin uusimmat

Lue lisää

Tyhjänhiihtoa! Eli kuinka laskettelu sai Suomessa alkunsa

Laskettelu
Levin kausi starttasi aurinkoisena viikonloppuna 6.–7. lokakuuta 2023.

Levin uutuudet houkuttelevat laskettelijoita ympäri maailmaa

Keskusuutiset
Ski.fi-kortti on paras laskettelijan etukortti.

Ski.fi-kortti: kaksi laskee, yksi maksaa

Keskusuutiset