Mielakka 22.5.2023

Suomi 100 vuotta alamäessä – katso upeat kuvat vuosien varrelta

Kolilla on aivan erityinen paikka suomalaisessa kulttuurihistoriassa, mutta myös lasketteluperinteessä. Kolilla on laskettu jo yli 80 vuotta. Kuva: Koli Kolilla on aivan erityinen paikka suomalaisessa kulttuurihistoriassa, mutta myös lasketteluperinteessä. Kolilla on laskettu jo yli 80 vuotta. Kuva: Koli
Suomalaisen alppihiihdon historia on pitkä ja värikäs. Satavuotiasta Suomea juhlistamaan kokosimme kuvagallerian suomalaisen alamäen vaiheista aina 1930-luvulta nykypäivään.

Saksalaiset alppijääkärit olivat mukana raivaamassa Ounasvaaran pujottelurinnettä vuonna 1943 ja näyttivät alppihiihdon esimerkkiä toisen maailmansodan viimeisinä vuosina. Alppijääkäreiden mukaan on nimetty yhä käytössä oleva Ounasvaaran rinneravintola ”Alpenjager”.

Talvella 1943 Ounasvaaralla järjestettiin kansainvälinen pujottelukisa. Kuva: Ounasvaara

Hiihtohissien nopeus, turvallisuus ja mukavuus on kehittynyt jättiharppauksin. Kuvassa nautitaan Rukan hiihtohissin kyydistä 1950-luvulla.

Rukalla on aina oltu ylpeitä hiihtohisseistä. Ja syystäkin. Kuva: Ruka

Lähikeskuksilla on ollut erittäin suuri merkitys laskettelun suosion kasvattamisessa. Lähellä on ollut helppo ja hauska harrastaa. Kouvolan Mielakassa on laskettu jo yli 50 vuotta. Lue myös: Mielakka on aktiivinen viisikymppinen.

Mielakassa on ollut jo vuosikymmeniä aktiivista seuratoimintaa. Kuva: Mielakka

1970-luvulla laskettelun suosio Suomessa kasvoi. Iloinen 70-luku näkyi myös mainoksissa ja esitteissä. Tässä esimerkkiä Saariselältä.

1970-luvussa oli tyyliä. Kuva: Saariselkä

80-luku toi rinteisiin neonvärit, värikkään pukeutumisen ja freestyle-laskijat. Aluksi freestyle kattoi kolme lajia: kumpareet, hypyt ja baletin. Kuvassa freestyle-hyppyjen mallia Messilästä.

Freestyle ja neonvärit kuuluivat 80-lukuun. Kuva: Messilä

Mikko Alatalo on tunnettu suksimies. Hänen lanseeraama ”taikanappi” tuli monelle tutuksi television hiihtokouluohjelmassa. Mikko Alatalo ilottelemassa Himoksen hiihtokoulun kanssa. Kuva: Himos

Mikko Alatalo on tuttu näky rinteessä. Kuva: Himos

1990-luku toi carving-sukset. Leikkaava käännös teki laskettelusta entistä hauskempaa ja vauhdikkaampaa. Kuvassa viiletetään Ylläksen rinteitä lähes kainalo lunta viistäen.

Carving-sukset toivat lasketteluun aivan uutta virtaa ja vauhtia.

Vuosituhannen vaihteessa iloinen parivaljakko Sami Uotila ja Kalle Palander toivat raikkaan – ja menestyksekkään – tuulahduksen suomalaiseen urheilukulttuuriin. Nykyään Sami Uotila jatkaa isänsä työtä Vihti Ski Centerin johdossa. Samin veli Janne Uotila on kehittänyt Peuramaasta lapsiperheiden suosiman hiihtokoulu- ja kasvattajakeskuksen. Kalle Palander on tuttu näky molemmissa keskuksissa.

Alppimaajoukkueen ykköstykit Sami Uotila ja Kalle Palander armeijan leivissä.

Vuonna 1977 perustettu Skimbaaja-lehti vaikutti vahvasti suomalaisen laskettelukulttuurin kehittymiseen. Kansallisen mediatutkimuksen (KMT) mukaan Skimbaajalla oli 2000-luvun alussa parhaimmillaan yli 120 000 lukijaa. Vuonna 2001 Pyhällä otetussa kuvassa Skimbaajaa lukee kumparemaajoukkueen Jani Honkanen.

Skimbaaja-lehteä julkaistiin vuosina 1977–2013.

Kuka olisi Suomen itsenäisyyden 50-vuotispäivänä uskonut, että suomalainen voittaa alppihiihdon maailmancupin ja Suomessa järjestetään alppihiihdon maailmancup-osakilpailu? Levi ja Tanja Poutiainen tekivät historiaa helmikuussa 2004.

Tanja Poutiainen juhli ensimmäistä maailmancup-voittoaan Levillä.

Kaikkien aikojen menestynein freestylelaskija, Janne Lahtela, poseeraa Salt Lake Cityn olympialaisista 2002 voittamansa kultamitalin kanssa. Presidentti Sauli Niinistö myönsi 1.12.2017 Janne Lahtelalle Suomen Leijonan ritarikuntien I-luokan ritarimerkin soljin. Olympiakultamitalisti, maailmanmestari ja maailmancup-voittaja on kilpauransa jälkseen valmentanut Suomen ja Japanin kumparemaajoukkueita.

Janne Lahtela ja olympiakulta.

”Märkäperseet” herättivät ihmetystä ilmestyessään massoittain rinteisiin 1990-luvulla. Lumilautailijat toivat aivan uuden asenteen lasketteluun ja urheiluun yleensä. Lumilautailijoiden ansiosta suorituspaikat ja laskeminen on monipuolistunut. Menneiden vuosien jättimäisten hyppyreiden rinnalle rakennetaan entistä useammille sopivia parkkeja.

Iso-Syötteen parkkitarjonta on nykyään esimerkillisen monipuolinen.
Artikkelia muokattu:

Luitko jo nämä?

Bike park -päivä on mainio hetki tutustua laskettelun ja lumilautailun kesäiseen serkkuun, eli alamäkipyöräilyyn. Keskiviikkona 28.6.2023 on useassa keskuksessa tarjouksia lipuista, varusteista ja opastuksesta.
Alamäkipyöräily on mainio tapa nauttia kesäisistä laskettelurinteistä. Idea on sama kuin talvella: hissillä ylös ja kunnostettuja reittejä pitkin alas!
Levi on vuoden hiihtokeskus 2023.
Nyt nautitaan, ennen kuin kesä pilaa tämänkin ilon. Keäväällä hiihtokeskuksissa on lunta, aurinkoa, ystäviä ja iloisia alamäkiä!
Menneellä viikolla Levillä lähes 1 400 hiihdonopettajaa ympäri maailmaa kokoontui Interski 2023 -kongressiin jakamaan tietoa toisilleen sekä tekivät erilaisia muodostelalaskemisen näytöksiä. Kevään aurinkoisista päivistä saadaan Levillä nauttia vielä yli kuukausi, sillä rinteet ovat avoinna aina 7.5.2023 saakka.
Ehdota vuoden hiihtokeskusta ja lähirinnettä. Voit voittaa kausikortin valitsemaasi hiihtokeskukseen!
Levin Eturinteille, aivan uuden Glacier Express -tuolihissin ala-asemalle, kohoaa massiivinen Icy Hot -rakennuskompleksi. Havainnekuva.
Taustalla näkyvä Maston rinnealue uudistuu täydellisesti talvelle 2023–2024. Uusi tuolihissi ja neljä uutta rinnettä tehnee alueesta monen uuden suosikin.
Kiropraktikko, lumilautamaajoukkueen ex-valmentaja Oskari ”Ode” Mykkänen muistuttaa kehonhuollon merkitykseestä hiihtolomalla. Sauna ja venyttely auttavat palautumista seuraavaan rinnepäivään.
”Aikuisen kunnianhimo harvoin edistää lapsen oppimista. Varsinkaan, jos lapsella ei anneta aitoa mahdollisuutta oppia”, muistuttaa hiihdonopettaja Teija Uurinmäki.

Lumilautaliiton uusimmat

Ski Sport Finlandin uusimmat

Lue lisää

Tyhjänhiihtoa! Eli kuinka laskettelu sai Suomessa alkunsa

Laskettelu

Elämää alamäessä -kirja kertoo suomalaisen alamäen tarinan

Keskusuutiset

Kari, 75 v.: laskettelu ei ikää katso

Laskettelu