Ylläs 27.2.2024

Suomi 100 vuotta alamäessä – katso upeat kuvat vuosien varrelta

Kolilla on aivan erityinen paikka suomalaisessa kulttuurihistoriassa, mutta myös lasketteluperinteessä. Kolilla on laskettu jo yli 80 vuotta. Kuva: Koli Kolilla on aivan erityinen paikka suomalaisessa kulttuurihistoriassa, mutta myös lasketteluperinteessä. Kolilla on laskettu jo yli 80 vuotta. Kuva: Koli
Suomalaisen alppihiihdon historia on pitkä ja värikäs. Satavuotiasta Suomea juhlistamaan kokosimme kuvagallerian suomalaisen alamäen vaiheista aina 1930-luvulta nykypäivään.

Saksalaiset alppijääkärit olivat mukana raivaamassa Ounasvaaran pujottelurinnettä vuonna 1943 ja näyttivät alppihiihdon esimerkkiä toisen maailmansodan viimeisinä vuosina. Alppijääkäreiden mukaan on nimetty yhä käytössä oleva Ounasvaaran rinneravintola ”Alpenjager”.

Talvella 1943 Ounasvaaralla järjestettiin kansainvälinen pujottelukisa. Kuva: Ounasvaara

Hiihtohissien nopeus, turvallisuus ja mukavuus on kehittynyt jättiharppauksin. Kuvassa nautitaan Rukan hiihtohissin kyydistä 1950-luvulla.

Rukalla on aina oltu ylpeitä hiihtohisseistä. Ja syystäkin. Kuva: Ruka

Lähikeskuksilla on ollut erittäin suuri merkitys laskettelun suosion kasvattamisessa. Lähellä on ollut helppo ja hauska harrastaa. Kouvolan Mielakassa on laskettu jo yli 50 vuotta. Lue myös: Mielakka on aktiivinen viisikymppinen.

Mielakassa on ollut jo vuosikymmeniä aktiivista seuratoimintaa. Kuva: Mielakka

1970-luvulla laskettelun suosio Suomessa kasvoi. Iloinen 70-luku näkyi myös mainoksissa ja esitteissä. Tässä esimerkkiä Saariselältä.

1970-luvussa oli tyyliä. Kuva: Saariselkä

80-luku toi rinteisiin neonvärit, värikkään pukeutumisen ja freestyle-laskijat. Aluksi freestyle kattoi kolme lajia: kumpareet, hypyt ja baletin. Kuvassa freestyle-hyppyjen mallia Messilästä.

Freestyle ja neonvärit kuuluivat 80-lukuun. Kuva: Messilä

Mikko Alatalo on tunnettu suksimies. Hänen lanseeraama ”taikanappi” tuli monelle tutuksi television hiihtokouluohjelmassa. Mikko Alatalo ilottelemassa Himoksen hiihtokoulun kanssa. Kuva: Himos

Mikko Alatalo on tuttu näky rinteessä. Kuva: Himos

1990-luku toi carving-sukset. Leikkaava käännös teki laskettelusta entistä hauskempaa ja vauhdikkaampaa. Kuvassa viiletetään Ylläksen rinteitä lähes kainalo lunta viistäen.

Carving-sukset toivat lasketteluun aivan uutta virtaa ja vauhtia.

Vuosituhannen vaihteessa iloinen parivaljakko Sami Uotila ja Kalle Palander toivat raikkaan – ja menestyksekkään – tuulahduksen suomalaiseen urheilukulttuuriin. Nykyään Sami Uotila jatkaa isänsä työtä Vihti Ski Centerin johdossa. Samin veli Janne Uotila on kehittänyt Peuramaasta lapsiperheiden suosiman hiihtokoulu- ja kasvattajakeskuksen. Kalle Palander on tuttu näky molemmissa keskuksissa.

Alppimaajoukkueen ykköstykit Sami Uotila ja Kalle Palander armeijan leivissä.

Vuonna 1977 perustettu Skimbaaja-lehti vaikutti vahvasti suomalaisen laskettelukulttuurin kehittymiseen. Kansallisen mediatutkimuksen (KMT) mukaan Skimbaajalla oli 2000-luvun alussa parhaimmillaan yli 120 000 lukijaa. Vuonna 2001 Pyhällä otetussa kuvassa Skimbaajaa lukee kumparemaajoukkueen Jani Honkanen.

Skimbaaja-lehteä julkaistiin vuosina 1977–2013.

Kuka olisi Suomen itsenäisyyden 50-vuotispäivänä uskonut, että suomalainen voittaa alppihiihdon maailmancupin ja Suomessa järjestetään alppihiihdon maailmancup-osakilpailu? Levi ja Tanja Poutiainen tekivät historiaa helmikuussa 2004.

Tanja Poutiainen juhli ensimmäistä maailmancup-voittoaan Levillä.

Kaikkien aikojen menestynein freestylelaskija, Janne Lahtela, poseeraa Salt Lake Cityn olympialaisista 2002 voittamansa kultamitalin kanssa. Presidentti Sauli Niinistö myönsi 1.12.2017 Janne Lahtelalle Suomen Leijonan ritarikuntien I-luokan ritarimerkin soljin. Olympiakultamitalisti, maailmanmestari ja maailmancup-voittaja on kilpauransa jälkseen valmentanut Suomen ja Japanin kumparemaajoukkueita.

Janne Lahtela ja olympiakulta.

”Märkäperseet” herättivät ihmetystä ilmestyessään massoittain rinteisiin 1990-luvulla. Lumilautailijat toivat aivan uuden asenteen lasketteluun ja urheiluun yleensä. Lumilautailijoiden ansiosta suorituspaikat ja laskeminen on monipuolistunut. Menneiden vuosien jättimäisten hyppyreiden rinnalle rakennetaan entistä useammille sopivia parkkeja.

Iso-Syötteen parkkitarjonta on nykyään esimerkillisen monipuolinen.
Artikkelia muokattu:

Luitko jo nämä?

Rinteessä harvemmin ollaan yksi. Mitä enemmän väkeä on mäessä, sitä tärkeämpää on noudattaa yhteisiä rinnesääntöjä.
Hiihtokoulu ei ole vain aloittelijoiden koulu, vaan jokainen laskettelija ja lautailija hyötyy tekniikkatunnista.
Suksiseppä Jani Ahvenainen kertoo rinnevinkkinsä ja samalla paljastaa, miten voit voittaa Pusun sukset.
Alppilegenda Kalevi ”Häkä” Häkkinen laski talvella 1967 Hirvensalossa kilpaa rallikuski Rauno Aaltosen Mini Cooperia vastaan. Legendan mukaan Aaltosen Mini voitti hiuksenhienosti. Kuva: Museovirasto
Temppuilu, pelleily tai kikkailu ei kuulu hiihtohissiin, eikä hissikapulaa tule vedättää hissilinjalta sivuun. Hiihtokeskusten ski patrolit valvovat tehostetusti hissikäyttäytymistä 5.–11.2.2024 sekä 28.3.–1.4.2024.
Hyvä suksi tai lauta on helppo ostaa, mutta itselleen mieleisin löytyy vain kokeilemalla. Ski.fi Testikeskus tarjoaa tähän erinomaisen mahdollisuuden!
”Kaikkien kanssa ei voi olla kaveri, mutta kaikkien kanssa on tultava toimeen. Eriävät näkemykset selviävät puhumalla”, Riihivuoren ski patrol Kaisa Miettunen muistuttaa. Kuva: Kalle Jokinen
Ei näin! Juomatölkin maatumisaika on 80–200 vuotta. Rinteeseen heitetty juomatölkki leikkaantuu teräviksi lastuiksi tampparin jyrsimen alla.
”Kun tuntuu siltä, että pärjää oikeastaan aika hyvin, yli omien odotusten, niin silloin tapahtuu taikoja”, hiihdonopettaja Teija Uurinmäki kannustaa.
Talmassa ymmärrettiin varhain lumilautailun merkitys ja se näkyi jo 1990-luvulla keskuksen mainonnassa. Wille Yli-Luoma ja Teppo Högman Talman esitteen kansikuvapoikina kaudella 1997–1998. Kuva: Mikko Suni

Lumilautaliiton uusimmat

fsa-paracross-pyha

Ski Sport Finlandin uusimmat

Lue lisää

Tyhjänhiihtoa! Eli kuinka laskettelu sai Suomessa alkunsa

Laskettelu

Elämää alamäessä -kirja kertoo suomalaisen alamäen tarinan

Keskusuutiset

Kari, 75 v.: laskettelu ei ikää katso

Laskettelu