Sattuiko? Näin nopeasti pääset takaisin rinteeseen

Jos laskeminen on hankalaa esimerkiksi nivelen kivun tai lihaskireyden takia, kannattaa käydä keskustelemassa fysioterapeutin kanssa.
Jos laskeminen on hankalaa esimerkiksi nivelen kivun tai lihaskireyden takia, kannattaa käydä keskustelemassa fysioterapeutin kanssa.

Laskettelu ja lautailu ovat vauhdikkaita lajeja, joissa välillä voi sattua. Tällöin lääkärit usein kuulevat kysymyksen: ”milloin pääsen takaisin rinteeseen”. Alppimaajoukkueen fysioterapeutti Jesse Talikka kertoo paluuseen vaikuttavat tekijät.

”Kuinka nopeasti pääsen takaisin rinteeseen?” on usein kuultu kysymys lääkärin vastaanotolla loukkaantumisen jälkeen. Nykyään kuntoutuminen on kokonaisvaltainen prosessi, missä testeillä on suuri merkitys. Urheilu Mehiläisen ja Suomen alppimaajoukkueen fysioterapeutti Jesse Talikka avaa nykyaikaisen kuntoutusprosessin saloja.

Loukkaantuminen tai kipu – fysioterapeutti auttaa

Kuntoutus ei ole vain kipsausta tai leikkaushoitoa vaativan vamman jälkihoitoa.

”Jos huomaa laskemisen – tai ihan vain normaalin arkielämän – hankaloituvan esimerkiksi nivelen kivun tai lihaskireyden takia, kannattaa tarkastuttaa kehon toiminta fysioterapeutilla”, Jesse Talikka kehottaa.

Fysioterapeutin juttusille kannattaa myös hakeutua, jos huomaa lihaksessa toispuoleisuutta tai heikkoutta. Laskiessa tämän huomaa helposti, mikäli toiselle puolelle kääntäminen tai jarruttaminen on selkeästi helpompaa.

”Nyrkkisääntö on, että toimintahäiriöt näytetään fysioterapeutille, isommat traumat aina lääkärille”, Jesse Talikka opastaa. (Lue myös: Ehkäise vammoja – kehitä liikkuvuuttasi tehokkaalla ohjelmalla)

Ajan sijaan ratkaisevaa on kehitys

Kuntoutusprosessissa puhutaan kipsaus- tai leikkaushoidon jälkeisistä vaivoista. Näissä merkittävä tekijä on se, mikä kohta on loukkaantunut. Ennen paluuhetki loukkaantumisesta aktiiviliikunnan pariin määriteltiin aikaperusteisesti. Esimerkiksi eturistisidevamman kuntoutuksen puhuttiin usein olevan kuuden kuukauden prosessi.

”Nyt mietitään kokonaisvaltaisemmin. Nykytiedon perusteella tiedetään, että eturistisidesiirteen vahvistuminen vie 8–9 kuukautta. Fysioterapian näkökulmasta lisäksi vaaditaan, että reisien lihasvoima pitää saada ainakin 10 prosentin päähän terveeseen jalkaan verrattuna – joka on yksi monista seurattavista mittareista”, Jesse Talikka avaa.

Jos testeissä määrätyt kriteerit ei täyty, niin rinteeseen säntäävällä voi olla moninkertainen riski loukkaantua uudestaan. (Lue myös: Lisää voimaa laskettelijan harjoitusohjelmalla)

Treeniä seuraa testi

Kun ei päästä normaaliin liikkeeseen, niin kehossa ja etenkin loukkaantuneella alueella lihakset alkavat heikentyä nopeasti ja tulee liikerajoituksia.

Hyvässä kuntoutumisprosessissa testataan säännöllisesti eri osa-alueita: liikkuvuutta, voimaa ja tasapainoa suhteessa terveeseen puoleen.

”Kun saadaan testidataa kuntoutujasta, niin harjoitus- ja kuntoutussuunnitelma pystytään yksilöimään” Jesse Talikka kertoo.

”Laskettelun ja lautailun tyylisissä lajeissa on tiettyjä parametreja liikkuvuuden ja voiman suhteen: Laskettelussa tarvitaan eksentristä – hidastavaa – voimaa esimerkiksi jarrutustyöhön. Siihen päälle vaaditaan nopeusvoimaa, eli reaktiivista voimaa, jotta voidaan reagoida nopeasti tilanteisiin.” (Lue myös: Tasapaino huippukuntoon – poimi tästä tehokkaat harjoitteet!)

Vasta kun lihasten voimatasot ja kehon liikerajat on saatu harjoitettua kuntoon, on aika palata rinteeseen.

Jesse Talikka kelaaa aihetta vielä hieman taaksepäin ja tiivistää nykyaikaisen kuntoutuksen ytimen:

”Kuntoutus on monimuotoinen prosessi, jossa harjoitetaan eri ominaisuuksia. Kun perinteisesti on aikaperusteisesti annettu lupa lasketella tai lautailla, niin nykyään vasta testitulokset kertovat
milloin on turvallista palata rinteeseen.”

Artikkeli on tehty yhteistyssä Urheilu Mehiläisen kanssa. Seuraa Urheilu Mehiläistä Instagramissa @urheilumehilainen