Maastopyörän säätäminen oman ajotyylin ja koon mukaiseksi parantaa ajotuntumaa ja lisää turvallisuutta. Alamäkipyöräilyn ammattilainen ja bike park -opettajien kouluttaja Matti Lehikoinen opastaa pyörän säätämisessä:
Ihan ensimmäiseksi kannattaa miettiä, mistä säätöneuvot hakee. Moni ulkoistaa pyörän säätövinkit parviälylle. Matti näkee siinä suuren riskin, sillä kaikki vinkkejä antavat eivät ole säätämisen ammattilaisia.
”Netin keskustelupalstojen vinkkeihin kannattaa suhtautua suurella varauksella. Jos kaveripiirissä ei ole asiasta oikeasti tietävää persoonaa, kannattaa kääntyä alan ammattilaisten puoleen.”
Maastopyörän säätäminen alkaa ohjaamosta
Pyörän ”ohjaamo” on satulan ja jarrukahvojen välissä. Alamäessä ajetaan seisten, joten satulaa pidetään poissa tieltä, mahdollisimman alhaalla. Ohjaustangossa olevien jarrukahvojen tulisi olla siten, että ranne olisi mahdollisimman suorassa.
”Kun satula on ala-asennossa, laita kädet kahvalle. Säädä kahva siten, että sormet ja ranteet ovat suorassa. Tästä saa hyvän lähtöpisteen, josta kahvojen asentoa voi hienosäätää tuntemuksen mukaan. Alamäkiajossa jarrutetaan vain etusormella, joten jarrukahvan pään pitäisi sijaita etusormen kohdalla, tai vähän sen jälkeen”, Matti opastaa.
Hae iskunvaimentimien säädöt kohdalleen
Maastopyörien iskunvaimentimet on tehty aika yksinkertaiseksi säätää. Mitään ihan päätöntä harvemmin pääsee tapahtumaan, vaikka säädöt menisivät pieleen.
Matti opastaa, että vaimentimien säätäminen alkaa jouston (shag) asettamisesta.
”Kun kuski istuu pyörän päällä, tulisi etuiskarin painauman pitäisi olla noin 20 % ja takaiskunvaimentimen noin 20–30 %. Painaumalla tarkoitetaan jousen esijännitystä, joka mahdollistaa jousen reagoinnin alaspäin, esimerkiksi kuoppien kohdalla.”
Seuraavaksi Matti säätää reboundin, eli jousituksen paluunopeuden.
”Reboundia säätämällä vaikutetaan siihen, kuinka nopeasti rengas reagoi maaston epätasaisuuksiin. Jousitusta hitaammaksi laittamalla pystyy vaikuttamaan muun muassa rengaspitoon mutkissa. Säätäminen aloitetaan siten, että rebound-säätö on kiinni. Sitten sitä avataan napsu, maksimissaan kaksi napsua kerralla. Kun jousto tuntuu sopivan hitaalta (ei pomppukeppi, eikä liian hidas) jäädään siihen säätöön. Sopivan hidas rebound ennättää reagoimaan maaston muotoihin.”
Keli vaikuttaa reboundin säätöhin.
”Kuumalla kelillä reboundia kannattaa hieman lisätä ja kylmällä sitä voi vastaavasti avata.”
Napsuilla Lehikoinen tarkoittaa iskunvaimentimien säätöruuveja, joissa on sormintuntuvia pykäliä. Näitä kutsutaan napsuiksi. Säätöjä tehdään maksimissaan kaksi napsua kerrallaan.
Kolmantena säätökohteena pyörän jousituksessa on kompressio, eli iskunvaimennuksen jäykkyyden säätö. Useissa vaimentimissa on kaksi eri säätöä kompressiolle: nopea ja hidas. Tämä mahdollistaa säätämisen eri tahtiin tulevien iskujen jousitusta. Jousituksen hitaampi tahti on käytössä esimerkiksi hyppyreiden nokalla tai bermejä ajettessa. Nopeaa kompressiota tarvitaan esimerkiksi kivikkoa ajettaessa. Matti antaa käytännön esimerkkejä:
”Jos tuntuu, että pyörä menee liian syvälle vaikka mutkaan ajettaessa tai iskarit pohjaa mutkissa, pitää lisätä hidasta kompressiota sopivissa määrin. Jos taas tuntuu, että jarrupateissa vaimennin hakkaa pohjaan, lisätään nopeaa kompressiota. Mikäli kompressiot vetää täysin kiinni, tulee iskareista jähmeät, eivätkä ne toimi kunnolla.”
Lehikoinen kertaa saman lyhyemmin.
”Ensin säädetään painauma (ilmanpaineella tai jousta vaihtamalla), sitten rebound. Rebound laitetaan aluksi hitaalle ja sieltä avataan napsu kerrallaan, kunnes se tuntuu sopivalta. Siten löytää sen mukavan kohdan, jolloin se on hyvä. Toisinpäin tehtäessä jousitus voi jäädä liian nopeaksi. Hidas rebound rahoittaa pyörän käytöstä. Sitten säädetään kompressiot sen mukaan, missä olosuhteissa ajetaan. Kompressiota voi säätää myös ajopäivän aikana.”
Säätöjen testaamispaikkaan Lehikoisella on oiva vinkki.
”Säätämiseen liittyvät testiajot teen mieluiten bermipätkällä, missä on nopeita suunnanvaihtoja. Kallistetusta mutkasta tultaessa ulos saa hyvän tuntuman siitä, miten jousitus reagoi. Silloin se on hyvä, kun jousi on vähän painautuneena koko mutkan ajan ja poistuessa se oikenee yhdellä pehmeällä liikkeellä.”
Matti muistuttaa vielä, että testatessa kannattaa säätää vain yhtä asiaa kerrallaan. Säätöasetuksiin löytyy valmistajien omia suosituksia, joita voi verrata omaan tuntumaan. Mikäli säätöjen kanssa on ongelmia, kannattaa kääntyä asiantuntijoiden puoleen.
Iskunvaimentimet tarvitsevat huoltoa
Pyörien iskunvaimentimille suositellaan huoltamista määräajoin. Pienemmässä ”alajalkahuollossa” vaihdetaan tiivisteitä sekä öljyt. Useimmiten pieni alamäkikäytössä olevien pyörien iskunvaimentimiin huolto suositellaan tehtävän 50 ajotunnin välein. 200:n ajotunnin jälkeen on isomman huollon aika.
Huoltoja ei kannata jättää väliin.
”Huoltojen laiminlyönti voi johtaa liukuputkien kulumaan. Niiden kunnostaminen on todella arvokasta”, Lehikoinen muistuttaa.
Jousituksen ja vaihteiston säätämiseen säätöapuja löytyy valmistajien mobiilisovelluksista. Esimerkiksi Rock Shoxin sovellukseen kirjataan vaimentimen sarjanumero ja kuljettajan paino. Sen jälkeen sovellus antaa suosituksensa säätöarvoiksi.
Artikkeli on tehty yhteistyössä laadukkaita maasto-, bike park- ja sähköpyöriä valmistavan Ghostin kanssa. Tutustu Ghost-pyöriin verkossa ja Instagramissa.
