Ruka 3.10.2024

Talma: 55 metriä korkea jättiläinen täyttää 40 vuotta

Talmassa ymmärrettiin varhain lumilautailun merkitys ja se näkyi jo 1990-luvulla keskuksen mainonnassa. Wille Yli-Luoma ja Teppo Högman Talman esitteen kansikuvapoikina kaudella 1997–1998. Kuva: Mikko Suni Talmassa ymmärrettiin varhain lumilautailun merkitys ja se näkyi jo 1990-luvulla keskuksen mainonnassa. Wille Yli-Luoma ja Teppo Högman Talman esitteen kansikuvapoikina kaudella 1997–1998. Kuva: Mikko Suni
5 500 senttiä ja 40 vuotta. Siinä jopa lumilautailijoiden mekaksi tituleeratun Talman strategiset mitat. Pieni mutta eläväinen mäki on vuosien varrella nähnyt paljon. Tervetuloa aikamatkalle Sipooseen!

Talma Glacier kurkottelee pilviä koko 5 500 senttimetrin korkeudellaan. Keskusta ei ole turhalla korkeuserolla siunattu, mutta Talman väki ei ole siitä hätkähtänyt. Päinvastoin! Kompakti koko on valjastettu niin tehokkaasti, että siitä on jopa tullut erottuvuustekijä.

Kaudella 2023–2024 Talmassa juhlitaan, sillä keskukselle tulee kunnioitettavat 40 vuotta mittariin. Vuosien saatossa pienestä nyppylästä on kasvanut merkittävä osa suomalaista laskettelu- ja lumilautakulttuuria. On aika raottaa aikakirjoja ja katsoa, miten Talma on historiansa aikana kehittynyt.

Suomalaiset lumilautahuiput, kuten kuvan Joni Mäkinen, ovat olleet tuttu näky Talmassa. Kuva: Mikko Suni

Sivubisneksenä hiihtokeskus

Sipoossa, Keravan rajan tuntumassa sijaitsevan Talman hiihtokeskuksen perusti Pihlajaniemen perhe. Heillä ei ollut kokemusta laskettelusta edes harrastuksena, mutta tiluksilla ollut mäki houkutteli panostamaan nousevaan lajiin lisäelannon toivossa.

Pihlajaniemillä oli maanrakennusliike ja hiihtokeskuksen oli tarkoitus tarjota osa-aikatyötä perheelle talvella, kun maanrakennusalalla oli hiljaisempaa. Nopeasti keskuksen pyöritys jäi pitkälti poikien Esan ja Vesan hoidettavaksi.

”Rinne on aaltoileva. Hiihtohissin jänneväli on 220 metriä ja kapasiteetti noin 720 henkeä tunnissa”, uutisoi Keski-Uusimaa 19.1.1984.

Eivät pojatkaan päässeet heti täyspäiväisesti hiihtokeskusta pyörittämään, vaan aamupäivisin he tekivät maanrakennustöitä ja iltaisin pyörittivät hiihtokeskusta. Oppia hiihtokeskuksen pyörittämiseen haettiin vierailemalla muissa hiihtokeskuksissa ja luottamalla oman perheen voimaan.

Ensimmäisellä kaudella rinteitä hoidettiin moottorikelkalla, jonka perässä oli maatiloilta tuttu jousiäes. Toiselle kaudelle saatiin Sipooseen Iller-merkkinen rinnekone, joka on nykymittakaavassa humoristisen pieni, mutta silloin se kuitenkin tuntui luksukselta.

Naapurissa avautui Keravan Keinukallio samoihin aikoihin Talman kanssa. Laskijoita riitti molemmissa, mutta Keinukallion toiminta päättyi 1990-luvun lamavuosiin.

Ensimmäiset lumitykit saapuivat Talmaan 1980-luvun lopulla. Aivan ongelmattomasti ei lumitykkien käyttö sujunut. Aluksi lumetettiin kasoja, joita ei saatu silloisella rinnekonekalustolla siirrettyä. Välillä iski myös väsy kahta työtä tekeviin lumettajiin. Unen aikana lumitykki oli piilottanut hissikapulat ja -vaijerit lumen alle. Niiden esiin kaivaminen vaati runsasta käsilapiointia.

Talmassa on panostettu lumetukseen ja nykyään keskus on yksi nopeimmin kautensa avaavista rinteistä. ”Pop up -parkki” käynnistää monen pääkaupunkiseutulaisen parkkilaskijan kauden.

Lumilautailijat nostivat Talman maailmanmaineeseen

Talman ensimmäisiä hissejä pystyttäessä kävi ilmi, että parin kilometrin päähän, Keravan puolelle Keinukallioon avattaisiin myös laskettelukeskus. Kilpailu vielä vähäisistä asiakkaista oli alkuvuosina aika veristä.

Talma löysi lumilautailijoista mahdollisuutensa ja selvisi nousevan lautabuumin ansiosta myös 90-luvun lamasta. Keinukallion toiminta päättyi 90-luvun lamavuosiin.

1990-luvulla lumilautailun suosio nousi kohisten. Alkuvuosina moni katsoi lumilautailjoita ihmetellen, jopa halveksuen, mutta Talmassa oli toisin.

90-luvun alussa lumilautailijat näyttivät hyvin erilaisilta muihin rinnekävijöihin verrattuna. Usein heitä syyteltiin milloin mistäkin, monesti täysin syyttä. He tekivät omaa hommaansa tosissaan ja tuomalla ideoita maailmalta auttoivat Talmaa kehittymään hiihtokeskuksena.

Lumilautailu ja new school -laskeminen tekivät Talman 5 500 korkeuserosenttimetristä hyveen! Matalassa mäessä ja nopeilla hisseillä nousu kestää noin 50 sekuntia, joten laskijat saivat päivässä käsittämättömän määrän toistoja.

Nopea hissi ja hoidettu parkki on harjoittelun kannalta erinomainen yhdistelmä. Laskija: Juha Rautanen Kuva: Mikko Suni

Kun laji oli vielä 1990-luvun lopulla kohtuullisen nuori, Talmasta lähti joka vuosi kourallinen laskijoita maailmalle. Reissuilta palatessaan he toivat tuliaisina tietoa, jota Talma jalosti omiin tarpeisiin. Siten laskijat saivat laskea entistäkin paremmissa olosuhteissa.

Talmasta ponnisti maailmalle myös maailman maineeseen noussut Jussi Oksanen. Hänen kotikeskukseensa on tehty pyhiinvaelluksia, jopa hiihtopummireissuja, aina Japanista saakka!

Vuosituhannen vaihteen molemmin puolin ympäri maailmaa tuli huippulautailijoita Talmaan treenaamaan. Talma oli pitkään Suomen kansainvälisesti kuvatuin ja ainakin lumilautailumedioissa tunnetuin hiihtokeskus. Jake Burton oli yksi alan vaikuttajista ja legendoista, joka lumilautailun kultakaudella kävi ihmettelemässä Talman meininkiä.

Talmassa tehdään toisin. Kun paipit ovat lähes kaikkialta kadonneeet, jaksetaan Talmassa vielä jyrsiä papin kaarta. Kuvassa olympiamitalisti Markku Koski Talman paipissa tammikuussa 2022.

Talmassa nopeasti ymmärrettiin hyödyntää parkkia myös markkinoinnissa. Tosin raja siinäkin tuli vastaan, kun toimistoon tuli huolestuneita puheluita, että saako Talmassa laskea suksilla ja onko siellä ollenkaan tavallisia rinteitä.

Hiihtokoululla on keskeinen rooli

Huolestuneista asiakaspuheluista lähti käyntiin Talman voimakas panostus perheisiin ja aloitteleviin laskijoihin. Hiihtokoululla onkin ollut voimakas merkitys Talman asiakaskunnan kasvattamisessa.

Hiihtokoululla on Talmassa merkittävä rooli. Talma on vuosien saatossa kasvattanut tuhansia Werneri-kurssilaisia.

Talmassa laskemiseen suhtaudutaan intohimoisesti. Se saa rinneyrittäjän tsemppaamaan myös hankalina aikoina. Palaute hyvin tehdystä työstä on kuin bensaa, joka auttaa jatkamaan kehitystyötä. Tätä bensaa Talma on saanut tankattua eritoten parkin ja lasten alueiden ansiosta.

Olennainen menestystekijä on ollut asiakkaiden kuunteleminen. Talmassa ollaan oltu aistit avoimena käyttäjien palautteiden suhteen ja palautteisiin on reagoitu rivakasti. Myös nenä tulevaisuuden kehityssuuntien aistimiseen on ollut hyvällä vainulla varustettu.

Laskijoita halutaan kuunnella ja ymmärtää. Nykyinen toimitusjohtaja Aleksi Vesimäki (kuvassa) on aktiivinen laskija.

Talmassa ei ole jääty ihastelemaan loistavaa menneisyyttä, vaan hohdokasta tulevaisuutta tehdään aktiivisesti. Suunnittelupöydällä on paljon kiinnostavia juttuja. 2022 talmalaiset saivat maaliin pitkään hiotut maakaupat nykyisen rinnealueen vierestä. lähivuosina Talma avaa uusia rinteitä ja kenties näemme siellä myös tuolihissin?

Rinneuudistusten myötä Talman korkeuseron kerrotaan kasvavan aina 6 000 senttimetriin!

Talma kasvaa ja kehittyy. Aluksi korkeuseroa oli 40 metriä, nyt jo hulppeat 55 metriä. Juhlavuoden humussa Sipoossa suunnitellaan suuria, ehkä jopa lisää korkeutta ja puhetta herättävä uusi hissi.

Talman viralliset syntymäpäiväjuhlat järjestetään lauantaina 27.1.2024. Juhlahumua on Talmassa koko tammikuun viimeisen viikon ajan!

Pysy ajan tasalla alamäkimaailman tapahtumista, tilaa Ski.fi-uutiskirje!

Luitko jo nämä?

Talma on parkkilaskijoiden suosiossa. Keskuksen toimitusjohtaja Aleksi Vesimäki testaamassa reilien luistoa.
Vihti Ski Centerin toimitusjohtaja Sami Uotila on panostanut lumeen ja lumetusjärjestelmiin. Laskettelukausi 2024–2025 on tarkoitus käynnistää säilölumen avulla jo lokakuussa.
Tästäkin voi laittaa vielä paremmaksi. Rukan suosittu parkki on muokattu vastaamaan maailmancupin vaatimuksia.
Ylläksen bike parkissa näkyy ammattitaito, tyyli ja laatu, ja sen takia keskus pääsi nostamaan Vuoden Bike Park 2024 -palkinnon.
Mikä bike park ansaitsee halutun ja himoitun palkinnon? Osallistu valintaan ja voit voittaa kausikortin!
Porilaiset sen todistavat: 30 metriä on riittävä korkeusero monipuoliselle bike parkille.
Heinäkuussa 2024 avattu Pyhä Flow on pitkä ja monipuolinen bike park -reitti. Sen erityispiirre on monipuolisuus ja hienot maisemat.
Levillä on jo vuosia pyöräilty myös alamäkeen. Kesällä 2024 tunturissa alkaa kehitysprojekti, jonka tarkoitus on nostaa Levin maastopyöräilytarjonta uudelle tasolle.
Alamäkipyöräily on tempaissut Katja Ståhlin mukaansa. Varsinaisia tavoitteita laji ei kuitenkaan Katjalle aseta. ”Haluan vain nauttia ja vetää mäessä hyvällä fiiliksellä.”
Ylläs Flow -reitti avattiin alkusyksystä 2023 ja siitä tuli heti pyöräilijöiden suursuosikki.

Lumilautaliiton uusimmat

Ski Sport Finlandin uusimmat

Lue lisää

Talman parkki uudistuu talvelle 2020–2021 entistä monipuolisemmaksi. Projektista vastaa X-Gamesin suorituspaikkoja rakentanut Schneestern, mutta mukana on myös Janne Lipsanen (kuvassa) sekä Peetu Piiroinen.

Talman parkki uudistuu

Keskusuutiset

Kari, 75 v.: laskettelu ei ikää katso

Laskettelu

Opi viisi helppoa temppua lumilaudalla

Hiihtokoulu