Suomu 20.10.2020
Keskuksia avoinna 11

Ensiapu on loukkaantuneelle tai sairastuneelle annettavaa auttamista. Ensiavussa tarkoituksena on elintoimintojen tukeminen, kärsimyksen lievittäminen, lisävammojen/oireiden ehkäiseminen ja autettavan selviytymisen edistäminen. Jokaisella on velvollisuus auttaa, ja ensiapua voi antaa kuka tahansa.

Aikuisen peruselvytys

1. Yritä herättää

Jos henkilö menettää äkillisesti tajuntansa, selvitetään saadaanko hänet hereille puhuttelemalla ja ravistelemalla.

2. Soita 112

Mikäli hän ei herää, soitetaan hätänumeroon 112, jossa hätäkeskuspäivystäjä tekee tarkennetun tilannearvioin määrätyn kysymyssarjan avulla. Tarvittaessa hätäkeskuspäivystäjä voi ohjata auttajaa puhelinelvytysohjein. Puhelin asetetaan kaiutintoiminnolle ja auttamista jatketaan. Mikäli paikalla on kaksi auttajaa, toinen noutaa defibrillaattorin.

3. Tarkista hengitys

Autettavan luokse jäänyt selvittää hengittääkö autettava normaalisti.

– Asetetaan autettava selälleen.

– Hengitystie avataan autettavan päätä ojentamalla: kahdella sormella leuankärkeä nostamalla ja samanaikaisesti toisella kädellä otsasta painamalla.

– Hengitystie pidetään (tuetaan) auki, tunnustellaan hengittääkö autettava normaalisti.

– Auttaja vie oman poskensa autettavan suun ja sierainten eteen ja tunnustelee mahdollista ilmavirtaa. Samalla hän katsoo, liikkuuko rintakehä ja kuuluuko hengityksen ääni. Aikaa tähän saa kulua korkeintaan 10 sekuntia. Aikaa ei käytetä autettavan suun tutkimiseen (onko siellä jotain). Leukapielistä nostamista ei suositella, eikä sormella suun tyhjentämistä.

4. Paineluelvytys

Jos autettava ei hengitä normaalisti, aloitetaan paineluelvytys

– Autettava makaa selällään tasaisella joustamattomalla alustalla.

– Rintakehältä poistetaan aikaa tuhlaamatta paksut vaatteet, ja rintakehä paljastetaan, jos vain voidaan.

– Painelupaikka on keskellä rintalastaa. 

– Kämmentyvi asetetaan painelupaikkaan ja toinen käsi alemman päälle.

– Rintalastaa painetaan kohtisuoraan alaspäin, käsivarret ovat suorina. Painettaessa käsivarret eivät jousta kyynärnivelistä ja liike lähtee vartalosta.

– Painelusyvyys on keskikokoisella aikuisella noin 5 cm, mutta ei yli 6 cm.

– Painelutiheys on 100–120 kertaa minuutissa.

– Painelut tulee suorittaa mahdollisimman tauottomasti ja laadukkaasti.

– Rintakehän tulee palautua täysin alas painamisjakson jälkeen.

– Painallus – ja kohoamisvaiheet ovat yhtä pitkät (50/50), mäntämäinen liike.

– Rintakehään ei saa nojata.

– Paineluiden määrä on 30 (painelut on syytä laskea ääneen).

5. Puhalluselvytys

Ennen puhalluselvytystä hengitystie avataan päätä ojentamalla. Autettavan sieraimet suljetaan ja auttaja asettaa oman suunsa tiiviisti autettavan suun päälle ja puhaltaa rauhallisesti kaksi kertaa ilmaa autettavan keuhkoihin siten, että rintakehä nousee silmin havaittavasti.

– Kahteen puhallukseen aikaa kuluu n. 10 sekuntia.

– Puhallusten jälkeen siirrytään painamaan. Elvytys jatkuu rytmillä 30:2, kunnes ensihoito ottaa vastuun tai autettava virkoaa.

6. Defibrillaattorin käyttö 

Kun defibrillaattori saadaan autettavan luokse, laitteen käyttäjä asettuu

elvyttäjää vastapäätä

– Laitteen virta kytketään päälle.

– Rintakehä paljastetaan.

– Liimaelektrodit kiinnitetään autettavan paljaalle rintakehälle laitteen ohjeiden ja elektrodeissa olevien kuvien mukaan. Samaan aikaan toinen auttaja jatkaa tauotta painelu-puhalluselvytystä.

– Kun elektrodit ovat paikoillaan, laite analysoi sydämen rytmin.

– Laitteen käyttäjä toistaa ääneen laitteen ilmoittamat käskyt, kuten ”irti autettavasta”.

– Kun laite on analysoinut sydämen rytmin, se ilmoittaa joko ”defibrilloitava rytmi, irti autettavasta, lataudun” tai ”ei defibrilloitavaa rytmiä, jatka elvytystä”.

Defibrilloitava rytmi:

– Elvyttäjä keskeyttää elvytyksen ja nostaa kätensä ylös merkiksi siitä, ettei hän koske autettavaan.

– Laitteen käyttäjä painaa vilkkuvaa defibrillointi -painiketta, jolla isku annetaan.

– Välittömästi iskun jälkeen laite ilmoittaa jatkamaan elvytystä. Tässä kohtaa vaihdetaan vuoroa ”omalta paikalta” ja laitteen käyttäjä jatkaa painelupuhalluselvytystä rytmillä 30:2 seuraavat kaksi minuuttia.

– Kahden minuutin kuluttua laite analysoi sydämen rytmin uudestaan, jolloin toimitaan kuten edellä.

Ei-defibrilloitava rytmi:

– Laite ilmoittaa, ettei iskua anneta, jolloin painelu-puhalluselvytys jatkuu rytmillä 30:2 seuraavat kaksi minuuttia, ellei autettava herää.

– Kahden minuutin kuluttua laite analysoi rytmin jälleen, jolloin toimitaan laitteen antamien ohjeiden mukaan.

112 SOVELLUS

112 Suomi on mobiilisovellus hätänumeroon soittamiseen ja hätäpaikannukseen. Sen lisäpalveluihin kuuluu päivystysnumerolistaus eri turvallisuustoimijoista sekä viranomaistiedotteiden välittäminen.  112 on ladattavissa sovelluskaupoista ilmaiseksi Android- ja iPhone-puhelimiin. 

112 sovelluksen keskeisin hyöty on, että avunsaanti hätätilanteessa nopeutuu. Soittajan tarkka sijaintitieto välittyy hätäkeskukseen automaattisesti, mikä nopeuttaa hätäpuhelujen käsittelyä. Apua osataan lähettää paikalle lähimmästä mahdollisesta yksiköstä ja avun paikalle tuloa nopeuttaa se, että kohdesijainti on tarkasti tiedossa.

Sovellukseen kannattaa tutustua etukäteen ja asettaa sen ikoni heti puhelimen aloitusnäyttöön niin, että se on nopeasti käden ulottuvilla.

Kun sovellus käynnistetään ensimmäisen kerran, se vaatii syöttämään puhelinnumeron. Jatkossa sovelluksen avatessa pääsee suoraan näkymään, josta hätäpuhelun voi soittaa painamalla Soita 112 -painiketta. Sovellus kannattaa siis avata heti ladattaessa ja syöttää oma puhelinnumero, jotta mahdollisessa hätätilanteessa sovellus on heti käyttövalmis.

Jotta sijaintitieto välittyy hätäkeskukseen koko hätäpuhelun ajan ja sovellukseen tulee ilmoitus vaara- ja viranomaistiedotteista, on puhelimessa aina oltava sijaintitiedot päällä ja sovellukselle on annettava oikeus käyttää sijaintitietoja.

ENSIAPUOHJEET 

Ensiavun antamisessa ja ensiapuohjeissa tulee muistaa hätäilmoituksen tärkeys ja ajankohta. Hätäilmoitus yleiseen hätänumeroon 112 tulee tehdä välittömästi, mikäli autettava ei herää puhutteluun eikä ravisteluun tai hänen tilansa sitä muulla tavoin edellyttää. 

1. Hätäpuhelu, soitto 112

Laita puhelimen kaiutin päälle niin pian kuin mahdollista hätäensiaputoimenpiteitä vaativissa tilanteissa. 

2. Ei herätettävissä olevalle, normaalisti hengittävälle henkilölle annettava ensiapu

Ei herätettävissä oleva (reagoimaton), normaalisti hengittävä autettava käännetään aina kylkiasentoon hengityksen turvaamiseksi. Tällöin mahdollinen oksennus valuu ulos suusta. Avoimen hengitystien varmistaminen on ensisijaista. Tämä koskee myös autettavaa, jonka epäillään olevan vammautunut (vammapotilas). Autettavaa tulee tarkkailla jatkuvasti ja varmistua siitä, että hän hengittää.

Mikäli autettavalla on epäsäännöllisiä, harvoja ja äänekkäitä hengitysliikkeitä (sydänpysähdyksen saaneen agonaalinen hengitys), tämä ei ole normaalia hengitystä, eikä häntä tule kääntää kyljelleen, vaan hänelle tulee aloittaa elvytys. Tällöin huolehditaan siitä, että autettava makaa selällään.

3. Verenkierron häiriötila (sokki)

Mikäli autettavalla on verenkierron häiriötilaan liittyviä oireita (sokin oireita), hänet autetaan selinmakuulle ja peitellään lämmönhukan estämiseksi. Mikäli jaloissa ei ole havaittavissa vamman merkkejä, voidaan niitä nostaa. 

4. Raajan virheasennon korjaaminen murtumissa, lastoitus

Tue käsin murtuma liikkumattomaksi siihen joko asentoon, missä se on tai muutoin kivuttomimpaan asentoon. Näin estetään lisävammoja, vähennetään kipua ja mahdollistetaan turvallinen siirto.

Älä liikuta henkilöä tarpeettomasti. Ensiapukursseilla opetetaan lastoitus tilapäisvälineillä, jos evakuointiaika on pitkä. Virheasentoa ei oikaista maallikkoauttajien toimesta missään tilanteessa.

5. Rankavamma

Autettavan rankaa ja päätä tuetaan käsin siten, ettei pää taivu sivuttain, kunnes ammattilaiset ottavat hoitovastuun.

6. Lievä pään vamma (aivotärähdys)

Pään vammoissa on aina huomioitava aivotärähdyksen mahdollisuus. Selvitetään herääkö autettava, puhuuko hän ja hengittääkö normaalisti, onko pään vammaa havaittavissa?

Päänvammoissa (myös urheilussa tapahtuvissa, ennen toiminnan jatkumista)

tehdään aina tilannearvio ensihoidon tai lääkärin toimesta.

7. Verenvuodon tyrehdyttäminen

Ulkoisessa verenvuodossa vuotokohtaa painetaan verenvuodon tyrehdyttämiseksi. Jatkotoimenpiteenä vuodon tyrehdyttämiseen voidaan käyttää sidosta. Raajan kohottamisesta ei ole osoitettu olevan hyötyä. Valtimorunkojen painamista ei suositella. Pieniin haavoihin tai ruhjeisiin kylmähoito voi tehota.

8. Verensokerin lasku eli hypoglykemia

Verensokerin laskun aiheuttamiin oireisiin annetaan tajuissaan olevalle autettavalle glukoositabletteja, tai sokeripitoista syötävää tai juotavaa (4–8 glukoosi- tai sokeripalaa). Mikäli hän menee tajuttomaksi (on tajuton) asetetaan hänet kylkiasentoon. Tajuttomalle suuhun ei laiteta mitään.

9. Palovammojen viilentäminen

Palovammojen oikea ensiapu on tärkeää niiden parantumiselle. Palovamman viilentäminen on laajalti käytössä, vaikka siitä on vähän luotettavaa näyttöä. Myös suositeltavimmasta viilennysmenetelmästä, lämpötilasta tai viilennyksen kestosta ei ole näyttöä. Kuitenkin suositellaan, että aktiivinen viilennys aloitetaan mahdollisimman nopeasti haalealla vedellä tai viilentävillä apuaineilla.

Palovammoja viilennetään 10 minuutin ajan. Laajojen palovammojen ja lapsien kohdalla on huomioitava hypotermiariski (alijäähtyminen).

10. Aivoverenkiertohäiriön (AVH) tunnistaminen

Seuraavat äkillisesti kehittyvät aivoverenkiertohäiriön oireet on tunnistettava nopeasti: lihasvelttous, joka näkyy mm. suupielen ”roikkumisena”, käsien toimintakyvyn heikkeneminen, joka ilmenee käsien puristusvoiman erilaisuutena sekä puheen tuottamisen vaikeutena.

AVH:n tunnistaminen FAST-periaatteella:

F (face = kasvot) suupieli ”roikkuu”, A (arm = käsivarret) toispuolinen lihasheikkous / puristusvoima käsissä erilainen, S (speech = puhe) puheen tuottamisen vaikeus eli puhe ”puuroutuu”, T (time = aika) soitetaan heti 112.

11. Paleltumat

Pinnallisen paleltuman, eli 1. asteen paleltuman (iholla pistelee, tuntuu kipua, valkoinen laikku ja/tai tunnottomuus) ensiapu:

– Suojaa ihoalue tuulelta

– Avaa kiristävät vaatteet

– Lämmitä lämpimällä ruumiinosalla

– Liikuttele raajojasi tai pyydä potilasta liikuttelemaan raajojaan

– Juo lämmintä 

– Lisää vaatetta 

– Jatka hoitoa, kunnes väri ja tunto palaavat

– Jos palautumista ei tapahdu 30 minuutissa, paleltuma on syvä

– Älä hiero!

12. Hypotermia

Hypotermiassa ihmisen ydinlämpötila laskee alle + 35°C. Hypotermisen potilaan ensiavussa on tärkeää estää lisäjäähtyminen ja eristää kylmästä ympäristöstä. Kylmälle altistuneen henkilön käsittelyn tulee olla varovaista ja rauhallista, sillä runsas liikuttelu saattaa aiheuttaa jäähtyneessä sydämessä kammiovärinän. Raajojen nostamista ja liikuttelua vältettävä, että ääreisverenkierron kylmä veri ei kulkeudu elimistön ydinosiin ja pahenna jäähtymistä. 

Ensihoidolle tai hoitavalle lääkärille on annettava paras mahdollinen tieto tapahtumien kulusta ja kylmäaltistukusen kestosta.

Jos hyptermian uhri pystyy liikkumaan

– Vaihda kuivat vaatteet ja suojaa pää

– Yritä saada rauhallisesti liikkumaan

– Vie suojaan (huoneenlämpöön)

– Anna lämmintä sokeripitoista juotavaa

– Sisällä kädet ja jalat n. 42-43°C veteen

– Tajuissaan olevan, värisevän uhrin voi viedä haalean saunan alalauteelle (45–50 °C), nestehuolto tärkeä!

Jos hyptermian uhri on liikuntakyvytön

– Vaihda kuivat vaatteet ja suojaa pää

– Vältä liikuttelua, pidä uhri makuuasennossa

– Suojaa huovilla, tms. & lämpöpeitteellä

– Vie suojaan (huoneenlämpöön)

– Kuljetus kylkiasennossa

– Anna lämmintä sokeripitoista juotavaa

– Soita 112, valvo hengitystä

Jos hyptermian uhri on tajuton

– Soita 112

– Käsittele potilasta varoen

– Aseta kylkiasentoon

– Älä riisu

– Suojaa huovilla, tms. & lämpöpeitteellä 

– Jos uhri ei hengitä, aloita puhalluselvytys

– Jos mahdollista, jätä päätös paineluelvytyksestä ammattisille

– Toimita uhri sairaalaan kylkiasennossa

Huom! Pintaosien nopea lämmittäminen voi aiheuttaa sisäelinten vaarallisen jälkijäähtymisen