Levi 18.3.2024

Suomen Hiihtokeskusyhdistys ry:n säännöt.

Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue

1§ Yhdistyksen nimi on Suomen Hiihtokeskusyhdistys ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.
Yhdistyksen toiminta-alue on Suomi ja virallisena kielenä suomen kieli.

Tarkoitus ja toiminta

2§ Yhdistyksen tehtävänä on

• Toimia jäsentensä välisenä toiminnallisena yhdyssiteenä.
• Kehittää osaltaan jäsenkeskusten ja -koulujen liiketoimintaympäristöä ja
-mahdollisuuksia.
• Kehittää laskettelu- ja muiden alamäkiharrastusten toimintaedellytyksiä yhdistyksen toiminta-alueella.

Tarkoituksen toteuttamiseksi yhdistys

• Ohjaa ja tukee jäsentensä toimintaa.
• Harjoittaa kasvatus- ja valistustyötä.
• Harjoittaa alaansa liittyvää julkaisutoimintaa.
• Järjestää erilaisia koulutus- ja tiedotustilaisuuksia sekä kokouksia.
• Järjestää yhteisiä kilpailu-, juhla-, esitelmä-, ja huvitilaisuuksia.
• Kiinnittää päättäjien ja yleisön huomiota alamäkilajien toiminnan kehittämiseen tekemällä esityksiä ja aloitteita sekä antamalla lausuntoja.
• Pyrkii rinnekulttuurin, rinneturvallisuuden ja rinnekurin kasvattamiseen etenkin nuorison keskuudessa.
• Voi liittyä jäseneksi niihin liittoihin ja yhdistyksiin, jotka toiminnan kannalta pidetään tarpeellisina.

3§ Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja ja toimeenpanna asianomaisen luvan saatuaan arpajaisia ja rahankeräyksiä sekä harjoittaa alaansa liittyvää kustannustoimintaa. Yhdistys voi omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta. Yhdistys voi järjestää toimialaansa liittyviä maksullisia kursseja.

4§ Yhdistyksen jäsenet

Jäsenryhmä I: Varsinaiset jäsenet
Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi päästä rekisteröity yhdistys tai muu oikeuskelpoinen yhteisö, joka harjoittaa laskettelutoimintaa ja jonka yhdistyksen hallitus sellaiseksi hyväksyy.

Jäsenryhmä II: Hiihtokoulujäsenet
Yhdistykseen voi päästä hiihtokoulujäseneksi rekisteröity yhdistys tai muu oikeuskelpoinen yhteisö, joka harjoittaa hiihtokoulutoimintaa Suomen Hiihtokeskusyhdistys ry:n jäsenkeskuksessa ja jonka yhdistyksen hallitus sellaiseksi hyväksyy. Hiihtokoulut toimivat yhdistyksessä omassa jaoksessa.

Jäsenryhmä III: Yhteistyöjäsenet
Yhdistykseen voi päästä yhteistyöjäseneksi henkilö tai oikeustoimikelpoinen yhteisö, jonka yhdistyksen hallitus sellaiseksi hyväksyy.

Jäsenryhmä IV: Yhteisöjäsenet
Yhdistyksen hallitus voi yhteisöjäseneksi kutsua oikeuskelpoisen yhteisön, joka merkittävällä tavalla vaikuttaa kotimaan matkailuun tai sen osa-alueeseen.

Jäsenryhmä V: Kunniajäsenet
Yhdistyksen tarkoitusperiä huomattavalla tavalla edistäneen yksityisen henkilön voi yhdistyksen kokous hallituksen esityksestä kutsua yhdistyksen kunniajäseneksi.

Jäsen voi erota yhdistyksen jäsenyydestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai suullisesti kokouksen pöytäkirjaan merkittäväksi. Jäsensuhde päättyy sen kalenterivuoden lopusta, jonka aikana eroilmoitus on tehty.

Saavutetut jäsenedut säilytetään.

5§ Jäsenmaksu

Varsinaiset jäsenet suorittavat yhdistykselle kultakin toimintavuodelta (yhdistyksen tilikaudelta) jäsenmaksun, jonka määräytymisperusteet ja suuruuden yhdistyksen kevätkokous vahvistaa. Jäsenmaksu määräytyy jäsenten edellisen kauden verollisen hissilipunmyynnin perusteella. Lisäksi varsinaiseksi jäseneksi liittyvä jäsen on velvollinen suorittamaan yhdistyksen kevätkokouksen vahvistaman liittymismaksun jäsenmaksun yhteydessä.

Hiihtokoulujäsenet suorittavat kevätkokouksen vahvistaman jäsenmaksun, mutta eivät maksa liittymismaksua.

Yhteistyöjäsenet suorittavat kevätkokouksen vahvistaman jäsenmaksun, mutta eivät maksa liittymismaksua.

Yhteisöjäsen, jonka hallitus on sellaiseksi kutsunut, ei maksa liittymis- tai jäsenmaksua.

Kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksua.

6§ Tietojen antaminen

Varsinainen jäsen on velvollinen vuosittain antamaan yhdistykselle hallituksen ilmoittamassa ajassa jäsenmaksun määräämiseksi tarvittavat tiedot. Yhdistykseen liittyvän varsinaisen jäsenen on annettava nämä tiedot jäsenhakemuksen yhteydessä.

7§ Erottaminen

Jäsenen, joka on laiminlyönyt velvollisuutensa yhdistystä kohtaan tai jonka katsotaan toimineen yhdistyksen tarkoitusperiä vastaan tai joka on toiminut yhdistyksen sääntöjen vastaisesti, voi hallitus päätöksellään erottaa yhdistyksestä. Yhdistys voi hallituksen päätöksellä katsoa eronneeksi jäsenen, joka ei ole maksanut jäsenmaksuaan puolen vuoden kuluttua sen eräpäivästä.

8§ Yhdistyksen tunnus
Yhdistyksellä voi olla oma tunnus, jonka käytöstä hallitus päättää.

Hallitus ja sen tehtävät

9§ Hallitus toimii yhdistyksen lakimääräisenä edustajana. Hallitukseen kuuluu puheenjohtajan lisäksi vähintään viisi (5) ja enintään kahdeksan (8) jäsentä sekä jälkimmäisille henkilökohtaiset varajäsenet.

Hallituksen jäsenet valitaan kevätkokouksessa, puheenjohtaja kahdeksi vuodeksi kerrallaan sekä muut hallituksen jäsenet kahdeksi vuodeksi kerrallaan siten, että vuosittain puolet tai lähinnä puolet (pyöristettynä alaspäin) on erovuorossa vuosittain. Erovuorossa oleva voidaan valita uudelleen. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan.

10§ Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai tämän ollessa estyneenä tai esteellinen varapuheenjohtajan kutsusta tai kun vähintään neljä (4) hallituksen jäsentä sitä vaatii. Kokous on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet (1/2) hallituksen jäsenistä puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä.

Kokouksesta on ilmoitettava hallituksen jäsenille kirjallisesti vähintään seitsemän (7) päivää ennen kokousta. Hallituksen kokouksissa tulee asiakysymyksissä päätökseksi mielipide, joka on saanut taakseen yli puolet annetuista äänistä. Vaaleissa tulevat valituiksi enimmät äänet saaneet (suhteellinen enemmistö); jos valittavana on yksi henkilö, valituksi tulemiseen vaaditaan yli puolet annetuista äänistä (ehdoton enemmistö). Äänten mennessä tasan ratkaisee asiakysymyksissä puheenjohtajan ääni ja vaaleissa arpa.

11§ Hallituksen tehtävänä on:

1. Toimia yhdistyksen tarkoitusperien toteuttamiseksi ja huolehtia yhdistyksen sisäisestä toiminnasta.
2. Edustaa yhdistystä, tehdä sen puolesta sitoumuksia sekä esiintyä yhdistyksen puolesta kantajana ja vastaajana.
3. Kutsua yhdistys sekä varsinaisiin että ylimääräisiin kokouksiin, valmistella niissä käsiteltävät asiat ja toimeenpanna kokousten päätökset.
4. Hoitaa yhdistyksen rahavaroja ja muuta omaisuutta.
5. Pitää luetteloa yhdistyksen jäsenistä ja päättää jäsenten hyväksymisestä ja erottamisesta
6. Laatia yhdistyksen vuosikertomus ja tilinpäätös kalenterivuosittain.
7. Laatia ehdotukset yhdistyksen toimintasuunnitelmaksi ja talousarvioksi.
8. Valita yhdistykselle tarpeelliset toimihenkilöt.
9. Hallitus voi myydä, vaihtaa tai kiinnittää yhdistyksen omaisuutta.
10. Hoitaa muut yhdistystä koskevat asiat.

Hallitus voi asettaa tarpeellisia työryhmiä valmistelemaan asioita hallituksen käsiteltäväksi.

Vaalitoimikunta

12§ Suomen hiihtokeskusyhdistyksen vaalitoimikunnan tehtävänä on tehdä yhdistyksen kevätkokoukselle ehdotus hallituksen jäsenten ja puheenjohtajan valitsemiseksi erovuoroisten sekä kesken toimikautensa eronneiden tilalle.

Vaalitoimikuntaan valitaan 3–5 henkilöä, joiden on oltava Suomen hiihtokeskusyhdistyksen varsinaisten jäsenien edustajia. Vaalitoimikunta valitaan yhdistyksen vuosikokouksessa syksyllä vuodeksi kerrallaan.

Vaalitoimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Vaalitoimikunta on päätösvaltainen, kun kaikki jäsenet ovat läsnä. Kokoukset voidaan järjestää myös puhelin- tai videoneuvotteluina.

Vaalitoimikunnan ehdotus julkaistaan samaan aikaan kevätkokouksen esityslistan kanssa.

Vaalitoimikunnan on ehdotusta laatiessaan huolehdittava siitä, että ehdotettavat jäsenet edustavat mahdollisimman hyvin SHKY:n jäsenistöä sekä täydentävät hallituksen osaamista ja kokemuspohjaa.

Kokoukset

13§ Yhdistyksen varsinaisia kokouksia ovat kevätkokous ja syyskokous, joiden ajan ja paikan määrää lähemmin yhdistyksen hallitus. Kevätkokous on pidettävä viimeistään toukokuun aikana ja syyskokous syksyllä viimeistään marraskuun aikana.

14§ Muita kokouksia pidetään yhdistyksen kokouksen niin päättäessä, hallituksen tarpeelliseksi katsoessa tai kun vähintään 1/10 yhdistyksen jäsenistä on sitä hallitukselta kirjallisesti pyytänyt erityisesti ilmoitettua asiaa varten. Yhdistyksen kokouksissa tulee asiakysymyksissä päätökseksi mielipide, joka on saanut taakseen yli puolet annetuista äänistä. Vaaleissa tulevat valituiksi enimmät äänet saaneet (suhteellinen enemmistö); jos valittavana on yksi henkilö, valituksi tulemiseen vaaditaan yli puolet annetuista äänistä (ehdoton enemmistö). Äänten mennessä tasan ratkaisee asiakysymyksissä puheenjohtajan ääni ja vaaleissa arpa.

15§ Kokouskutsut ja muut tiedonannot toimitetaan kullekin jäsenelle ensisijaisesti sähköpostin välityksellä, postitettuna vain asiasta erikseen sovittaessa. Kevät- ja syyskokouksesta on ilmoitettava vähintään neljätoista (14) päivää ja muista kokouksista vähintään neljätoista (14) päivää ennen kokousta.

16§ Yhdistyksen varsinaisella jäsenellä on kokouksissa yksi (1) ääni sekä läsnäolo- ja puheoikeus. Hiihtokoulu-, yhteistyö, yhteisö- ja kunniajäsenellä on kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta.

17§ Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. Valitaan kokoukseen puheenjohtaja, sihteeri ja pöytäkirjantarkastajat.
2. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
3. Hyväksytään kokouksen esityslista.
4. Vahvistetaan seuraavan toimintavuoden toimintasuunnitelma.
5. Vahvistetaan seuraavan toimintavuoden varsinaisten jäsenten jäsenmaksun ja liittymismaksun suuruus sekä hiihtokoulujen ja yhteistyöjäsenten jäsenmaksun suuruus.
6. Vahvistetaan seuraavan toimintavuoden talousarvio.
7. Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja näille varamiehet.
8. Päätetään hallituksen jäsenten lukumäärästä sääntöjen 9 §:n määräämissä rajoissa.
9. Valitaan hallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan myös yhdistyksen puheenjohtajaksi, seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi.
10. Valitaan hallituksen muut jäsenet erovuorossa olevien tilalle seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi ja heille henkilökohtaiset varajäsenet.
11. Käsitellään muut hallituksen esittämät tai jäsenten vähintään kuukautta ennen kokousta hallitukselle kirjallisesti ilmoittamat asiat, ei kuitenkaan yhdistyslain 24 §:ssä mainittuja, ellei niitä ole kokouskutsussa mainittu.

18§ Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja pöytäkirjantarkastajat.
2. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
3. Hyväksytään kokouksen esityslista.
4. Käsitellään yhdistyksen vuosikertomus ja tilinpäätös.
5. Esitetään tilintarkastajien lausunto, vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään hallitukselle sekä muille toimihenkilöille myönnettävästä vastuuvapaudesta.
6. Käsitellään muut hallituksen esittämät tai jäsenten vähintään kuukautta ennen kokousta hallitukselle kirjallisesti ilmoittamat asiat, ei kuitenkaan yhdistyslain 24 §:ssa mainittuja, ellei niitä ole kokouskutsussa mainittu.

Tilikausi sekä tilintarkastus

19§ Yhdistyksen toimintavuosi ja tilikausi on 1.6. – 31.5. Yhdistyksen tilinpäätös ja muut hallintoa koskevat asiat on ennen syyskuun 1. päivää luovutettava tilintarkastajille, joiden tulee antaa tarkastuskertomuksensa hallitukselle syyskuun kuluessa, mutta viimeistään kaksi viikkoa ennen yhdistyksen syyskokousta. Tilintarkastajille on varattava vähintään neljätoista (14) päivää tilintarkastusta varten.

Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

20§ Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja kumpikin yksin, tai kaksi hallituksen jäsentä yhdessä sekä hallituksen määräämät toimihenkilöt yksin.

Sääntöjen muuttaminen

21§ Näitä sääntöjä voidaan muuttaa yhdistyksen kokouksissa, jos muutosehdotuksen puolesta on annettu vähintään ¾ kokouksessa annetuista äänistä.

Yhdistyksen purkaminen

22§ Päätöksiin, jotka tarkoittavat yhdistyksen purkamista, vaaditaan vähintään ¾ yhdistyksen kokouksessa annetuista äänistä ja päätös on vahvistettava seuraavassa pidettävässä yhdistyksen kokouksessa samanlaisella 3 /4 ääntenenemmistöllä.

23§ Jos yhdistys purkaantuu tai lakkautetaan, luovutetaan sen jäljelle jääneet varat viimeisen purkautumisesta päättäneen kokouksen määräämällä tavalla yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen.

Luitko jo nämä?

Monen laskettelijan ja lumilautailijan mielestä kevät on talven kruunu. Kerro mielipiteesi kevätlaskuista ja osallistu Bollén lasien arvontaan.
Nyt on aihetta hymyyn, iloon ja riemuun: Iso-Syötteen huipulle pääsee jatkossa nopealla tuolihissillä.
Sirkan kylässä sijaitsevalla Levitunturilla avattiin vuonna 1964 Eturinteen alueella pujottelurinne ja kapulahissi. Levin kehitys kansainväliseksi talvimatkailukeskukseksi oli alkanut. Kuva: Levi Ski Resort
Talvipyöräily antaa kiehtovaa näkökulmaa hiihtolomaan. Tutunkin hiihtokeskuksen ympäristö näyttää erilaiselta ohjaustangon takaa.
Rinteessä harvemmin ollaan yksi. Mitä enemmän väkeä on mäessä, sitä tärkeämpää on noudattaa yhteisiä rinnesääntöjä.
Hiihtokoulu ei ole vain aloittelijoiden koulu, vaan jokainen laskettelija ja lautailija hyötyy tekniikkatunnista.
Suksiseppä Jani Ahvenainen kertoo rinnevinkkinsä ja samalla paljastaa, miten voit voittaa Pusun sukset.
Alppilegenda Kalevi ”Häkä” Häkkinen laski talvella 1967 Hirvensalossa kilpaa rallikuski Rauno Aaltosen Mini Cooperia vastaan. Legendan mukaan Aaltosen Mini voitti hiuksenhienosti. Kuva: Museovirasto
Temppuilu, pelleily tai kikkailu ei kuulu hiihtohissiin, eikä hissikapulaa tule vedättää hissilinjalta sivuun. Hiihtokeskusten ski patrolit valvovat tehostetusti hissikäyttäytymistä 5.–11.2.2024 sekä 28.3.–1.4.2024.
Hyvä suksi tai lauta on helppo ostaa, mutta itselleen mieleisin löytyy vain kokeilemalla. Ski.fi Testikeskus tarjoaa tähän erinomaisen mahdollisuuden!