Serena 9.12.2022

Kommentti: Mitä aikuinen oppii yhdellä hiihtokoulun yksityistunnilla?

Suomalaisen aikuisen pohjataidot laskettelun oppimiselle ovat yleensä hyvät, kirjoittaa hiihdonopettaja Teija Uurinmäki. Suomalaisen aikuisen pohjataidot laskettelun oppimiselle ovat yleensä hyvät, kirjoittaa hiihdonopettaja Teija Uurinmäki.
Melkein jokainen aikuinen suomalainen on hiihtänyt tasamaalla tai vähintäänkin osaa luistella. Pohjataidot laskettelun oppimiselle ovat hyvät. Yleisin oppimista hidastava tekijä on pelko. Kokenut laskija saa lyhyeltäkin tunnilta treenattavaa pitkäksi aikaa ja ottaa pitkän taitoloikan eteenpäin.

Kirjoitin aiemmin siitä, mitä lapsi yleensä oppii ensimmäisen hiihtotunnin aikana – koska sitä kysytään usein. Enkä pystynyt vastaamaan kysymykseen. Lasten välillä erot ovat niin valtavat, että yhtä vastausta ei ole.

Lue myös: Mitä hiihtokoulutunnilla pitäisi oppia

Aikuisten erot ovat pienemmät, ainakin, jos puhutaan suomalaisista (tai muiden kylmien maiden kansalaisista) oppilaista.

Laskettelutunnille tuleva suomalainen aikuinen osaa melkein poikkeuksetta hiihtää murtomaasuksilla vähintään auttavasti, osaa aurata ja pysähtyä auraamalla ja tuntee selkäytimessään, miten suksilla mutkitellaan. Lisäksi suomalaiset tietävät, miten liukkaalla pinnalla liikutaan ja osaa tasapainottaa itsensä liukuessaan.

Vaikka oppilas ei olisi koskaan hiihtänyt, on hän mitä todennäköisimmin luistellut ja sekin auttaa paljon.

Ensin selätetään pelot

Useimmiten koordinaatiokyky on jokaisella aikuisella riittävän hyvä ja pohjataidot ovat hyvät. Aikuisen kohdalla etenemisnopeus riippuu korostuneesti oppilaan tunnetilasta.

Aran, pelkäävän ja epävarman aloittelijan kanssa edetään hitaammin. Harjoittelun ensimmäinen tavoite on lisätä laskijan itseluottamusta. Sitä mukaa kun luottamus omiin kykyihin kasvaa, vaikeutetaan tehtävää tai olosuhdetta.

Lyhyen, vajaan tunnin pituisen opastuksen aikana arka aikuinen oppii useimmiten hakemaan hyvän laskuasennon ja löytää laskuvarmuuden hyvin helpossa rinteessä. Hän osaa jarruttaa hyvin ja kääntyy varmasti ulkojalkaa painottaen. Usein näitä perustaitoja päästään testaamaan myös seuraavaan rinteeseen.

Tunnilla puretaan usein myös lapsuudessa syntyneitä hissipelkoja. Melkein poikkeuksetta hissin toiminnan selittäminen, kuivaharjoittelu irtokapulalla (tarvittaessa) ja helpossa hississä saatu onnistumisen kokemus selättävät pelot.

Taitojen kasvaessa vauhti kasvaa ja olosuhteet vaikeutuvat

Itsevarman aloittelijan kanssa käydään yleensä tarkistamassa jarruttaminen erittäin helpossa rinteessä, mutta siirrytään heti seuraavaan, hieman haastavampaan rinteeseen. Laskuasentoa, jarruttamista ja käännöstekniikkaa harjoitellaan heti alusta lähtien sujuvammassa vauhdissa. Jos aurakäännös on helppo, voidaan perusharjoitukset tehdä heti luisuvassa käännöksessä.

Kokeneen laskijan kanssa ehditään lyhyen tunnin aikana joko kertaamaan perustekniikka ja antamaan räätälöidyt harjoitukset omaan treeniin tai hiomaan yhtä tekniikan osa-aluetta paremmaksi ja antamaan useampi harjoitus sen kehittämiseen.

Perusasioihin palaaminen saattaa turhauttaa, mutta sitä se treenaaminen on, palaamista yhä uudelleen perusasioiden äärelle. Hiotaan laskuasentoa, harjoitellaan painon viemistä eteen ja tehostetaan ulkojalan painetta. Taitojen kasvaessa vauhti kovenee, olosuhteet vaikeutuvat ja siirrytään hienosäätöön.

Lähtötaso ja tunteet vaikuttavat etenemisnopeuteen, mutta sen voin melkein luvata, että jokainen oppilas ottaa hiihtotunnin ansiosta omalla taitotasollaan loikan eteenpäin.

Kirjoittaja Teija Uurinmäki on hiihdonopettaja Himoksella ja vapaa toimittaja.

Luitko jo nämä?

Kukaan ei ole alppikanuuna syntyessään ja osaavallekin voi sattua. Tässä horjahtaa Pyhän hiihtokoulun opettaja ja ex-telemarkmaajoukkuelaskija Niki Juurinen.
Vapun viettoa Peuramaalla vuonna 1984. Kuva: Peuramaan hiihtokoulun arkisto.
Myllerrysten jälkeen Riihivuoresta kuuluu iloisia uutisia: Pohjoisrinteillä on uusi hissi, keskuksessa on uusi rinnekone, parkki on entistä parempi ja seuralaskijoiden toiveita on kuultu.
Onko talvea 2022–2023 kauniimpaa? Ainakin Levin marraskuu on parhaimmillaan näyttänyt herkulliselta, kuten tämä 23.11.2022 otettu kuva todistaa. Kuva: Essi Toikkanen
Sallan tunnetaan tunnelmasta, mainioista rinteistä ja kodikaasta palvelusta. Kehitystä tehdään systemaattisesti ja kestävästi. Talvelle 2022–2023 Sallassa on parannettu rinteiden valaistusta ja sujuvoitettu ankkurihississä matkustamista.
Monon valintaan kannattaa käyttää aikaa ja ajatusta, sillä sopivalla kengällä laskee pitkän päivän kovallakin pakkasella.
Rento fiilis ja hyvä meininki ovat Suomen lumilautamaajoukkueen tavaramerkkejä. Myös tältä osin Mikko Rehnberg (kuvassa vasemmalla) ja Kalle Järvilehto jatkavat perinnettä.
Levin kehitys ei hidastu. Talvikaudelle 2022–2023 valmistuu eturinteiden "jäätikköprojekti”, eli uusi nopea tuolihissi, entistä parempi rinneprofiili sekä tehokas valaistus. Lisäksi tunturissa on muita, etenkin lapsia ja vapaalaskijoita, ilahduttavia uudistuksia.
Nyt on aihetta hymyyn! Kaudelle 2022–2023 avautuu Pohjoisrinteille lisää laskettavaa. Uusi rinne kulkee kuvan oikeassa reunassa olevassa metsässä.
Älä katso vain hintaa, vaan hanki omaa taitotasoa ja käyttöä vastaavat sopivan mittaiset sukset. Kasvunvaraa ei kannata miettiä, sillä käytetyt sukset on helppo myydä eteenpäin.

Lumilautaliiton uusimmat

Ski Sport Finlandin uusimmat

Lue lisää

Kommentin kirjoittaja Siiri Naukkarinen hiihdonopettaja Antti Aartolahden kanssa Riihivuoressa.

Kommentti: miksi ilmoittauduin hiihtokouluun

Hiihtokoulu

Opi laskettelun alkeet – näin pääset kiinni lajiin

Hiihtokoulu
Leikkaava käännös yhdensuuntaisin suksin on monen laskettelijan toive ja tavoite. Tätä kannattaa opetella vaiheittain.

Aurasta eteenpäin – opi kääntymään yhdensuuntaisin suksin

Hiihtokoulu