Yllas 30.10.2020
Keskuksia avoinna 10

Kommentti: mitä hiihtokoulutunnilla pitäisi oppia?

Himoksen hiihdonopettaja Teija Uurinmäki muistuttaa, että ilo on hyvä apuri opetuksessa.
Himoksen hiihdonopettaja Teija Uurinmäki muistuttaa, että ilo on hyvä apuri opetuksessa.
Hiihdonopettaja miettii kolumnissaan, mitä hiihtokoulussa pitäisi yhden tunnin aikana oppia. Mahdottomia harvoin kerralla saavutetaan, mutta onnistumisen elämykset, ilo ja hyvä yhteishenki saavat oppilaan ylittämään itsensä.

Toisinaan minulta kysytään, että mitä hiihtokoulutunnilla pitäisi oppia? En minä vaan tiedä. Tai on minulla jo haju, mutta liikkuvia osia on aika monta. Kuten oppilaan ikä, liikuntaharrastukset, motoriset valmiudet, tunnetila ja energiataso.

Jokainen varmasti ymmärtää, että nelivuotiaalla, yksitoistakesäisellä ja aikuisella on erilaiset valmiudet oppia laskettelemaan. Lähtökohtaisesti tehtävä on helpoin aikuiselle, mutta jos aikuinen pelkää, hän saattaa taantua samalle viivalle näppärän nelivuotiaan kanssa. Voimistelua, kamppailulajia tai luistelua harrastava yksitoistavuotias päihittää melkein jokaisen täysikasvuisen.

Mitä nelivuotias, yksityistoistakesäinen ja aikuinen, ensimmäistä kertaa sukset jalkaansa saava hiihtäjä yleensä oppii lyhyellä tunnilla (45–50 minuuttia)?

Aura on pikkuiselle vaikea

Nelivuotias oppii liikkumaan monot ja sukset jalassa, pysymään pystyssä liukuvan suksen päällä ja liukumaan mäkeä alas hitaassa vauhdissa. Lapsi voi oppia asettelemaan sukset auraan. Kovin montaa ensimmäisellä tunnilla sujuvasti auraavaa nelivuotiasta en ole kohdannut.

Yksityistoistavuotias oppii auraamaan etu- ja takaperin, aurakäännöksen ja usein myös monenlaisia temppuja (kuten luistelemaan alamäessä, tasapainoilemaan yhdellä suksella, hockey stopin).

Aikuinen useimmiten osaa jo kaikenlaista – melkein kaikilla aikuisilla suomalaisilla on ollut ainakin tavalliset sukset jalassaan, joten aurajarrutus ja luisteluhiihto ovat jo selkäytimessä. Usein aikuisen kanssa aurakäännöstä käytetään ulkojalan vahvistamiseen ja sen jälkeen päästään suoraan luisuvan käännöksen harjoitteluun.

Sitten on niitä poikkeuksia. Paljon.

Iloinen oppilas ylittää itsensä

Muisti palaa pätkittäin. Nyt muistan yhden nelivuotiaan taitoluistelijan alun, joka oli kyllä tosi näppärä suksilla. Tarkalleen en muista, miten pitkälle pääsimme, mutta saattoi hän auratakin tunnin päätteeksi.

Liikuntaharrastuksilla on valtava merkitys. Tai sekin riittää, että lapsen on annettu liikkua, pyöriä, juosta, hyppiä, kieriä, kiipeillä ja tehdä kuperkeikkoja. Myös laji vaikuttaa. Kehonhallintaa kehittävät lajit antavat etumatkaa. Aikuiselle on eduksi, jos hän on pitänyt kunnostaan huolta.

Myös oppilaiden henkiset valmiudet vaihtelevat. Esimerkiksi keskittymiskyky ja kuuntelutaidot vaikuttavat oppilaan kehittymiseen.

Ehkä yleisin oppimisen esteitä tai hidasteita ovat tunteet. Turhautuminen ja pelko ovat hiihtotunnilla tuttuja häiriköitä. Pelkäävä ihminen ei juurikaan opi. Toisaalta onnistumisen elämykset, ilo, hyväksytyksi tulemisen kokemus ja ryhmän hyvä yhteishenki saavat oppilaan ylittämään itsensä.

Teija Uurinmäki
hiihdonopettaja Himoksella, vapaa toimittaja, yrittäjä

PS. Pysy ajan tasalla alamäkimaailman tapahtumista, tilaa Ski.fi-uutiskirje!

Lue lisää

Kommentti: minä opettaisin kyllä itse, mutta…

Hiihtokoulu

Älä vähättele lapsen pelkoa

Keskusuutiset

Hiihdonopettajan vinkit: näin lapsi innostuu laskettelusta

Laskettelu