Meri-Teijo 18.6.2021

Lumilautailijan polkuun on kerätty kehitysvaiheet ja toiminnan suuntaukset, jotka tähtäävät huipulle kehittymiseen ja maajoukkueisiin. Polussa on myös kuvattu tukitoimet, jotka ovat saatavissa Lumilautaliitosta.

Lapsuusvaihe 1 (2-6v) 

Kuva: Harri Tarvainen

Painotus: Tutustuminen lajiin leikin kautta ja monipuolinen liikunta

Lajiharjoittelu: Kokeileminen

Oheisharjoittelu: Leikit, pelit ja temppuilu

Toiminta: Aktiivinen arki

Olosuhteet: Pulkkamäet, hiihtokoulurinteet, lastenmaa

Kilpaileminen: –

Ulkourheilulliset tavoitteet: –

Ohjaajat: Lähipiiri

Tukitoimet: RIGLET PARK

Lapsuusvaihe 2 (6-9v)

Kuva: Niko Häggman

Painotus: Ketteryys ja liikkeen hallinta

Lajiharjoittelu: Laskeminen ja temppuilu monipuolisessa ympäristössä

Oheisharjoittelu: Leikit, pelit ja temppuilu

Toiminta: Liikuntakerhot

Olosuhteet: Miniparkit, omat rakennelmat

Kilpaileminen: QKLS-tour

Ulkourheilulliset tavoitteet: –

Ohjaajat: Hiihtokoulu + seura

Tukitoimet: KIDS ON BOARD

Lapsi tutustuu moniin liikuntamuotoihin ja lumilautailuun leikin kautta vanhempiensa kanssa, hiihtokouluohjauksessa tai seuran lasten kerhotoiminnassa. Totutellaan liikkumaan ja liukumaan lumella sivuttain molemmin päin ja monipuolisessa ympäristössä kehittymisen mukaan. Lumilautailuun voi tutustua vaikkapa Riglet Parkien kautta, jolloin lautatuntumaan päästään vaikka ilman luntakin ja helposti hallittavassa olosuhteessa. Myös takapihat ja pulkkamäet kannattaa valjastaa käyttöön ja etsiä laskemiseen sopivia ympäristöjä luovuutta hyödyntäen ja luovuuteen kannustaen. Esimerkiksi hyppyreihin tutustuminen onnistuu hyvin itse rakentamalla pieniä hyppyreitä, joiden kokoa voi hiljalleen kasvattaa taitojen karttuessa. Liiton leireille saa osallistua, kun hissin itsenäinen käyttö ja rinnelaskeminen onnistuvat. Näiltä leireiltä saa lisävinkkejä lumilaudalla temppujen tekemiseen.

Ennen kouluikää ei ole tarpeellista kilpailla, oleellista on lasten tasapuolinen kannustaminen liikunnalliseen elämäntapaan ja auttaa lasta löytämään itselleen mieluisaa liikuntaa. Lumilautailua hyvin tukeviksi muiksi harrastuksiksi voidaan todeta esimerkiksi skeittaus, erilaiset voimisteluharrastukset, pallopelit, yleisurheilu ja muut reipastahtiset liikuntamuodot, jossa kehoa käytetään monipuolisesti – tässä ikävaiheessa ollaan tekemisessä tasapainon, ketteryyden ja liikkuvuuden sekä motorisen oppimisen herkkyyskausien kanssa. Omaehtoisuus liikunnan suhteen on erittäin kannustettavaa ja kilpailemisen kokeilemisesta kiinnostuneille alakoululaisille löytyy oma sarjansa QKLS-tourilta. 

Valintavaihe 1 (10-12v)

Kuva: Niko Häggman

Painotus: Välineen hallinta ja lajisuoritukset

Lajiharjoittelu: Temppumäärän kasvattaminen ja vaikeustason nostaminen 180-360 ->

Oheisharjoittelu: Taitoharjoittelun ja ominaisuusharjoittelun perusteet

Toiminta: Liikuntaa päivittäin

Olosuhteet: Kotimaan olosuhteet monipuolisesti käytössä

Kilpaileminen: QKLS-tour

Ulkourheilulliset tavoitteet: –

Ohjaajat: Seura

Tukitoimet: ALAKOULULEIRIT

Alakoulun loppuvaiheessa yleensä havaitaan lapsen itse kiinnostuvan voimakkaammin harrastuksestaan ja onkin hyvä alkaa esitellä lumilautailua kasvavassa määrin niin useiden viikottaisten harrastuskertojen kuin medioidenkin kautta, tutustuttaen lasta sopiviin lumilautavideoihin. Tätä kautta ymmärrys lajin eri mahdollisuuksista kasvaa ja monipuolisuus lajiharjoittelussa mahdollistuu paremmin. Muut harrastukset tulee ehdottomasti pitää mukana tukemassa lapsen monipuolista kehittymistä ja liikunnan omaehtoisuutta painottaa ja omaehtoisuuteen kannustaa. Lumilautailussa tulisi syntyä hyvät pohjataidot laskemisen ja kantinkäytön osalta laskemalla paljon erilaisissa rinteissä ja tutustumalla erilaisiin laskutekniikoihin ja käännöstapoihin, niin luonnollisella stanssilla kuin switchinäkin. Hypyissä edetään maltillisesti lapsen kehityksen ja taitotason mukaan. Kilpailuiden osalta suositellaan myös monipuolisesti osallistumaan kaikkiin lajeihin, jotta tuetaan laajaa perustaitojen oppimista.

Perusteiden ollessa kohdillaan on aivan mahdollista, että tässä vaiheessa jo hypitään parkkien keskikokoisista ja isoistakin hyppyreistä sekä tehdään temppuja lähes kaikissa reileissä. Temppujen suhteen on tärkeää tehdä monipuolisesti pyörityksiä joka suuntaan ja käydä läpi kaikensorttisia reilitemppuja, niitäkin jotka eivät nopeasti ja luonnollisesti tule osaksi temppuvalikoimaa. 720:t, 900:t ja tuplavoltit voivat tulla hyvinkin osaksi temppurepertuaaria, varsinkin jos oheisharjoittelussa (esim. trampoliinivoimistelu, uimahypyt) on tutustuttu tämän kaltaisiin liikkeisiin. Vaihtelu lajitaitojen suhteen on yleensä kuitenkin tässä ikävaiheessa vielä hyvin suurta, eikä ratkaisevaa ole osata vielä tässä kohtaa kaikkia niitä temppuja, joita ikäluokan huippu osaa. Myös ominaisuusharjoittelun (voima, kestävyys, liikkuvuus) perusteisiin voidaan alkaa vähitellen tutustumaan – tästä ikäkaudesta alkaen ollaan tekemisessä etenkin liikenopeuden ja kimmoisuuden herkkyyskausien kanssa jolloin oheisharjoittelun tulisi tukea näiden ominaisuuksien kehittymistä.

Seuratoiminnassa on hyvä lähteä syventämään lajitaitoja ja Liiton Alakoululeireillä on mahdollisuus tutustua tavoitteelliseen lumilautailun harjoitteluun ammattivalmentajien johdolla. Tässä ikävaiheessa lapsen omat kaveripiirit tulevat hallitsevammaksi ja sosiaalisen median suuntaan aletaan viimeistään ottaa askelia. Näitä lumilautailun ja elämän osa-alueita on syytä pohtia myös lumilautailussa kehittymisen kannalta ja kannustaa lasta luovuuteen lumilautavideoita ja -kuvia kuvatessa. 

Valintavaihe 2 (13-15v)

Kuva: Niko Häggman

Painotus: Välineen hallinta ja lajisuoritukset

Lajiharjoittelu: Temppumäärän kasvattaminen ja vaikeustason nostaminen 540-720-900-1080 ->

Oheisharjoittelu: Taitoharjoittelu ja ominaisuusharjoittelu

Toiminta: Harjoittelua päivittäin. Yleensä ensimmäiset ulkomaanleiri ja kilpailu

Olosuhteet: Leirityksessä Suomen huippuolosuhteet

Kilpaileminen: QKLS-tour, WRT-kiertue

Ulkourheilulliset tavoitteet: sosiaalisen median käyttö

Ohjaajat: Seura + Urheiluakatemiavalmennus

Tukitoimet: URHEILUAKATEMIA, JUNIORIMAAJOUKKUE

Nuoruusikään tultaessa havaitaan tavallisesti voimakas kiinnostuneisuus ja sitoutuminen omaksi koettuun lajiin, ja tätä on syytä kannustamalla vahvistaa – kuitenkin pitäen mukana yhä muidenkin lajien harrastamista ja harjoittelua monipuolisen taito- ja ominaisuuspohjan rakentamiseksi ja ylläpitämiseksi. Vuositasolla toimintaa tarkasteltaessa lumilautailun tulisi olla kuitenkin jo selkeästi eniten painotettuna lajina harrastus- tai harjoittelusuunnitelmassa. Kilpailemisessa nuorta itseään kiinnostava laji (slopestyle / big air, halfpipe, krossi jne.) alkaa löytyä ja lumilautailun harjoittelu voi erikoistua hieman, mutta oleellista on edelleen laskea lajeja monipuolisesti. Kansainvälinen toiminta kilpailemisessa ja harjoitusleiritoiminnassa aktivoituu ja tullaan nokakkain kansainvälisen kilpailun vaatimustason kanssa, joka on usein tämänikäisten kilpailuissa jo hyvinkin lähellä aikuisten tasoa.

Liiton toiminnassa yläkoululeiritys sopii hyvin tukemaan kilpailullisesti suuntautuneen nuoren harjoittelua ja kotimaan kilpailukiertueen sekä yläkoululeirityksen pohjalta parhaimmat laskijat valikoituvat nuorten maajoukkueleiritykseen ja nuorten kansainvälisiin arvokilpailuihin. Ominaisuusharjoittelussa osaamista on syytä laajentaa ja syventää tukemaan kehittymistä lumilautailussa – tässä yläkoululeirit toimivat hyvänä tienä kohti urheilullista elämäntapaa.

Nuoren kanssa on hyvä tutustua enemmän myös lumilautailun lajikulttuuriin ja historiaan, mistä voidaan ammentaa inspiraatiota oman laskijaidentiteetin rakentumiselle. Ymmärrys lajin mahdollisuuksista, oli sitten kyse temppujen nimistä tai erilaisista kilpailumuodoista ja myös uran rakentumisesta kilpailujen ulkopuolelle, rakentuu tarkastelemalla lumilautailua laajalti ja olemalla avoin ja vastaanottavainen oman mielenkiinnon kohteiden suhteen – myös sen suhteen että mielenkiinnon kohteen lumilautailunkin sisällä voivat ja saavat muuttua. Median ja sosiaalisen median kautta muodostuu suuri osa ammattilumilautailijan uraa ja tässä vaiheessa on hyvä lähteä tutkiskelemaan erilaisia lumilautailun ilmentämismuotoja ja esille tuomista eri kanavissa. Lumilautailun tavoitteellisuus ammattimaisessa mielessä alkaa nostaa päätään ja oman lumilautailijan polkunsa tavoitteellisuutta on syytä alkaa pohdiskella.

Valintavaihe 3 (15-17v)

Kuva: Henri-Petteri Laakkonen

Painotus: Välineen hallinta ja lajisuoritukset

Lajiharjoittelu: Temppumäärän kasvattaminen ja kilpailutemppujen vaikeustason nostaminen vastaamaan kansainvälistä tasoa

Oheisharjoittelu: Taitoharjoittelu ja ominaisuusharjoittelu

Toiminta: Vuosisuunnitelma ja paljon lajia

Olosuhteet: Suomen huippuolosuhteet koko kauden ja ulkomaan leiritys

Kilpaileminen: QKLS-tour, WRT-kiertue, Continental Cup

Ulkourheilulliset tavoitteet: brändin rakentaminen

Ohjaajat: Seura + Urheiluakatemiavalmennus

Tukitoimet: URHEILUAKATEMIA, JUNIORIMAAJOUKKUE, AIKUISTEN MAAJOUKKUE

Merkittävä virstanpylväs saavutetaan peruskoulun päättyessä, tällöin lumilautailijana eteen tulee mahdollisuus alkaa toteuttaa urheilun kaksoisuraa hakeutumalla toisen asteen koulutukseen ja päivittäisvalmennukseen Vuokatti-Ruka Urheiluakatemian Kuusamossa toimivaan toisen asteen akatemiatoimintaan, jossa yhdistetään urheilu ja opiskeleminen tehokkaasti. Akatemiaan hakeutuvilta odotetaan ensi sijassa kilpailuihin  suuntautuneisuutta sekä jo saavutettua kilpailukokemusta slopestylen, big airin tai halfpipen osalta. Akatemiaikäisenä lumilautailun harjoittelu on suunnitelmallista ja ympärivuotisesti suuntautunut lumilautailuun, oheis- ja ominaisuusharjoittelua myöten. Ominaisuusharjoittelussa aerobinen ja anaerobinen kestävyys sekä nopeus- että maksimivoimaharjoitteet tulevat painotukseen. Akatemiavaiheessa pyritään nostamaan laskutaidot hyvin lähelle aikuisten kansainvälistä kilpailutasoa hyödyntämällä niin kotimaan parhaita olosuhteita kuin ulkomailla tapahtuvaa leiritystä ja tavoitteena on parhaimpien yksilöiden kohdalla saada menestystä  nuorten kv-kilpailuista (World Rookie Tour, nuorten MM) ja kokemusta FIS:n Continental Cupeista sekä mahdollisesti myös maailmancupista.

Kilpailemisen ohella laskijan tulee hahmottaa itselleen parhaiten sopiva tapa viedä uraansa eteenpäin ja opetella toimintaa yhteistyökumppaneiden kanssa. Tässä vaiheessa on hyvä muodostaa ensimmäinen kuva omasta laskija- ja henkilöbrändistään ja asettaa tavoitteita, jotka tukevat brändin kasvamista ja kehittymistä.

Liiton toiminnan suhteen vaiheen keskeisimpiä osa-alueita ovat Kuusamossa tapahtuva akatemiavalmennus ja nuorten maajoukkuevalmennus. Ikäryhmän parhaimmistoa voidaan myös nostaa aikuisten maajoukkueleiritykseen mikäli laskijan tason ja kehittymisedellytyksien katsotaan olevan poikkeuksellisen korkealla tasolla ja jopa kilpailemassa maailman kärjen kanssa. 

Huippuvaihe 1 (18+)

Kuva: Henri-Petteri Laakkonen

Painotus: Paras mahdollinen lajisuoritus

Lajiharjoittelu: Kansainvälisen tason kilpailusuoritusten hiominen

Oheisharjoittelu: Taidon ylläpitäminen ja kehonhuoltoharjoittelu

Toiminta: Kaksi harjoitusta päivässä monipuolisuus huomioiden

Olosuhteet: Huippuolosuhteet ympäri vuoden. Matkustus olosuhteiden ja kilpailuiden mukaan.

Kilpaileminen: Continental Cup, Maailman Cup, arvokisat, kutsukisat

Ulkourheilulliset tavoitteet: mediataidot

Ohjaajat: Maajoukkuevalmennus

Tukitoimet: MAAJOUKKUE, URHEILUAKATEMIA, OLYMPIAKOMITEA

Huippuvaihe 2 (18+)

Kuva: Rami Hanafi

Painotus: Paras mahdollinen lajisuoritus

Lajiharjoittelu: Kilpailusuoritusten hiominen

Oheisharjoittelu: Taidon ylläpitäminen ja kehonhuoltoharjoittelu

Toiminta: Kaksi harjoitusta päivässä monipuolisuus huomioiden

Olosuhteet: Huippuolosuhteet ympäri vuoden. Matkustus olosuhteiden ja kilpailuiden mukaan.

Kilpaileminen: Continental cup, Maailman Cup, arvokisat, kutsukisat

Ulkourheilulliset tavoitteet: Siviili- ja urheiluelämän tasapaino, mediataidot

Ohjaajat: Maajoukkuevalmennus

Tukitoimet: MAAJOUKKUE, URHEILUAKATEMIA, OLYMPIAKOMITEA

Huippuvaiheessa lumilautailijan elämä rakentuu tukemaan parasta mahdollista ammattilumilautailijan arkea ympärivuotisesti. Maajoukkue tukee parhaita laskijoita leirityksellä ja muilla tukitoimilla menestymistä kansainvälisissä kilpailuissa maailmancupin, kutsukilpailujen ja arvokilpailujenkin suhteen. Maajoukkueen päivittäisharjoittelua ohjataan ja koordinoidaan yhdessä Vuokatti-Ruka Urheiluakatemian kanssa ja muutkin urheiluakatemiat tarjoavat maajoukkueen laskijoille harjoittelumahdollisuuksia ja tukipalveluita erikseen sovittavalla tavalla. Toisen asteen koulutuksen päättäville on mahdollista hakeutua Puolustusvoimien Urheilukouluun Kainuun Prikaatiin talvilajien asevelvollisuusohjelmaan ja tätä kautta jatkaa tavoitteellista päivittäisharjoittelua asevelvollisuutta suorittaessaan. Usein huippuvaiheen urheilu-uraa toteutetaan kaksoisurana, jolloin urheilu yhdistetään opiskeluun tai muun työn tekemiseen.

Huippulumilautailijan arkeen kuuluu kilpailemisen ja harjoittelemisen ohella vahvasti niin henkilöbrändityö kuin kumppaniyhteistyö, joka mahdollistaa henkilökohtaisen taloudellisen pohjan ammattilaisuuden toteuttamiselle. Usein näitä asioita hoidetaan alaan vihkiytyneen managerin kanssa. Henkilöbrändin rakentaminen on jatkuva työ ja sitä on kriittisesti tarkasteltava sekä muovattava vuosittaisella tasolla. Huippulumilautailija ymmärtää omat vahvuutensa osaamisessaan ja brändinsä kiinnostavuudessa, kuinka yhteistyökumppaneita lähestytään ja kuinka kumppanuuksia pidetään yllä ja kehitetään tukijatahon kanssa. Maajoukkue tarjoaa tukea henkilöbrändityöhön, mutta jokainen vastaa viime kädessä itse omista kumppanuuksistaan ja brändinsä kehittämisestä.

Urheilu-uran jälkeen

Osaamisen tunnistaminen ja kokemuksen tallettaminen

Orientoituminen siviilielämään

Tukitoimet: Olympiakomitea, urheiluakatemiaohjelma. Suomen Valmentajien Urheilijasta Valmentajaksi URVA -ohjelma, hallittu urasiirtymä Olympiakomitean tukipalveluita hyödyntäen.

Lisätiedot: Simo Suopanki, simo.suopanki@fsa.fi