Mies Titanin ja Burtonin takana: välinepioneeri Antti-Jussi Tiitola

#iloirtirinteestä
Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen ensimmäinen elämäntyöpalkinto myönnettiin Antti-Jussi Tiitolalle.
Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen ensimmäinen elämäntyöpalkinto myönnettiin Antti-Jussi Tiitolalle.

Antti-Jussi Tiitolalle on myönnetty Suomen Hiihtokeskusyhdistys ry:n elämäntyöpalkinto Hopeinen lumihiutale. AJ Tiitola on vaikuttanut vahvasti hiihtokeskustoimialaan etenkin laskettelu-, lumilautailu- ja maastohiihtosuksien kehittäjänä.

Mikä yhdistää Burtonin lumilautoja, Wayne Gretzkyn maaliennätyksiä, Marja-Liisa Kirvesniemen olympiamitaleja, nykyaikaisten laskettelusuksien valmistusteknologiaa ja Burtonin Kanadan tehtaan lumilautoja? Kaikkien takana on suomalainen intohimoinen hiihtäjä ja välinevalmistuksen pioneeri Antti-Jussi Tiitola.

Suomen Hiihtokeskusyhdistys ry:n elämäntyöpalkinto Hopeinen lumihiutale laskettelun, lumilautailun ja hiihtokeskustoimialan hyväksi tekemästä uraauurtavasta työstä luovutetaan Antti-Jussi Tiitolalle GoExpo Winter -messuilla 15.11.2019.

Antti-Jussi Tiitola vei suomalaisen suksiteknologian maailmalle.
Antti-Jussi Tiitola vei suomalaisen suksiteknologian maailmalle.

Pyynikin harjulta Hahnenkammin syöksyradalle

”Pyynikin harju tarjosi 1940- ja 50-luvulla hienon mahdollisuuden hiihtämiseen”, AJ Tiitola muistelee. Omien sanojensa mukaan hän poikasena hiihti murtsikkaa, harrasti mäkihyppyä ja tietenkin laski mäkeä suksilla.

”Kun pääsin opiskelemaan Tekniseen korkeakouluun ja asuin Espoon Otaniemessä, niin poljimme pyörällä Granin mäkeen”, AJ Tiitola jatkaa.

Ahkera treenaaminen Granin ja Meilahden piskuisissa rinteissä tuotti tulosta, ja Antti-Jussi Tiitola pääsi Pohjoismaisiin akateemisiin mestaruuskisoihin 1958 ja voitti yllättäen pujottelun. Seuraavana vuonna oli vuorossa Universiaadit Zakopanessa ja sijoitus kymmenen joukkoon. Nämä tulokset veivät Tiitolan Suomen silloiseen alppimaajoukkueeseen ja talveksi 1962 Keski-Euroopan kiertueelle, joka huipentui MM-kisoihin.

Diplomi-insinööriopintojensa myötä kilpa-alppihiihtoura kuitenkin vaihtui suksien suunnitteluun ja valmistukseen. Tampereella vuonna 1966 perustettu Titan valmisti laskettelusuksia Suomen ensimmäiseen hiihtokeskusbuumiin, mutta etenkin kansainvälisille markkinoille.

Mailoja Gretzkylle ja lumilautoja Burtonille

Titanin tärkein anti suksiteollisuudelle oli komposiittisukset. Lasikuitu oli hyvin harvinainen valmistusmateriaali 1960-luvulla, muiden tehtaiden valmistaessa vain puu- tai alumiinisuksia. Titan lanseerasi myös ensimmäisenä suksien kuituisen sandwich-rakenteen.

Laskettelun lisäksi Titan on jättänyt vahvan jäljen maastohiihtoon sekä jääkiekkoon. Titanin tekniikkaa käytettiin myös Karhun maastohiihtosuksissa. Wayne Gretzky mätti NHL:n maaliennätyksiä Titanin mailalla.

Titan on monen tuntema merkki, mutta harva tietää Antti-Jussi Tiitolan panoksesta lumilautojen valmistuksessa. AJ Tiitola tapasi lumilautapioneeri Jake Burtonin Yhdysvalloissa 1970-luvulla. Ensin kehitettiin Karhun Kanadan tehtaalla hyvin kustannustehokas foam-lauta Burtonille. Myöhemmin rakennettiin erillinen lautatehdas, joka valmisti toistakymmentä vuotta Burtonille myös sandwich-rakenteisia huippulumilautoja.

Legendat rivissä: Titanin mallistoa 1970-luvun alusta.
Legendat rivissä: Titanin mallistoa 1970-luvun alusta.

Telemarkin uranuurtaja

1970-luvulla Antti-Jussi Tiitola hullaantui pitkänmatkan hiihtoon. Vaikka into lasketteluun oli vähän kilpauran jälkeen lopahtanut, kiersi takaraivossa ajatus yhdistää nämä kaksi lajia.

”Vuonna 1977 olin keväällä suksimessuilla Las Vegasissa, ja meidän osastolle käveli sellainen hippi. Hän istahti keskelle lattiaa ja veti repustaan esille kirjan. Herra oli Steve Barnett, joka oli tehnyt opuksen Cross-Country Downhill”, AJ Tiitola kertoo hieman huvittuneena, mutta innoissaan.

Steve Barnett esitteli Titanin perustajalle filosofiaansa, kuinka pohjoisen maastohiihtovälineillä tehdään telemark-käännöksiä. Paluumatkalla lentokoneessa AJ Tiitola luki kirjan ja innostui. Kotona hän lähti vanhoilla tunturihiihtosuksilla kokeilemaan telemark-käännöksiä ja totesi Barnettin idean toimivan.

”Sen jälkeen en ole kertaakaan laittanut kantapäitä kiinni”, AJ Tiitola naureskelee.

Steven Barnettin syy vierailla Titanin osastolla oli saada telemarkiin paras mahdollinen suksi. Innostuttuaan lajista Antti-Jussi Tiitola kehitti suksen ja sai Steveltä yksiselitteisen palautteen: ”Do not change anything!”

Telemark-suksesta tuli menestystuote Karhu-Titanin Kanadan tehtaalle. Suksesta tuli myös nykyaikaisen suksiteollisuuden pitkäaikaisin tuote – sitä tehtiin 28 vuotta samasta muotista.

Antti-Jussi Tiitola – työ talviurheilun eteen jatkuu

Antti-Jussi Tiitolalla on edelleen näppinsä pelissä suksiteollisuudessa. Hänen kehittämää teknologiaa käytetään OAC:n liukulumikengissä, joita hän tosin itse kutsuu suksiksi. AJ Tiitolan mukaan ”OAC:n piti olla Suomen pienin suksitehdas”, mutta viime vuonna suksia myytiin jo useita tuhansia pareja ja kasvu tuntuu jatkuvan. Lisäksi Paman jääkiekkomailoissa hyödynnetään AJ Tiitolan patenttia.

”Perheen lisäksi sukset ovat elämäni tärkein asia”, Antti-Jussi Tiitola sanoo. Se on helppo uskoa, sillä vielä yli 80-vuotiaana hän pyrkii olemaan talvisin joka päivä suksilla – ja lähes joka päivä suunnittelupöytänsä ääressä.

Pyynikillä 1940-luvulla syttynyt rakkaus hiihtoon roihuaa yhä.
Pyynikillä 1940-luvulla syttynyt rakkaus hiihtoon roihuaa yhä.

Hopeinen lumihiutale

Hopeinen lumihiutale on Suomen Hiihtokeskusyhdistys ry:n myöntämä elämäntyöpalkinto. Se voidaan myöntää henkilölle, joka on tehnyt ansiokkaan työuran ja kehittänyt suomalaista laskettelua, lumilautailua tai hiihtokeskustoimialaa.

Palkinnon saajan toimintatavat, käytännöt tai innovaatiot ovat innostaneet muitakin uudistumaan. Hänen asenteensa ja esimerkkinsä on inspiroinut laajasti toimialalla. Palkinnon saaja on jakanut avoimesti osaamistaan muille.

Ensimmäinen Hopeinen lumihiutale -palkinto luovutetaan Antti-Jussi Tiitolalle GoExpo Winter -messuilla perjantaina 15.11.2019.

PS. Pysy ajan tasalla alamäkimaailman tapahtumista, tilaa Ski.fi-uutiskirje!