Messilä 27.1.2023

Tyhjänhiihtoa! Eli kuinka laskettelu sai Suomessa alkunsa

Pallas on yksi Suomen perinteisimmistä tunturikohteista. Vanha funkkishotelli palveli hiihtäjiä aina toisen maailmansodan loppuun asti. Sodan loppuhetkillä räjäytetyn hotellin tilalle rakennettiin Pallakselle uusi tunturihotelli. Kuva: Lapland Hotels
Hiihtoturistit kummastuttivat lappilaisia 1920-luvulla. Kerromme kuinka ensimmäiset laskettelijat päätyivät Lapin tuntureille. Teksti on ote alkuvuodesta 2018 ilmestyvästä hiihtokeskustoimialan historiikista.

Tyhjänhiihtoa! Tulla nyt etelästä Lappiin tyhjää hiihtämään!
Poroisännältä pysähtyy kuivaliha suuhun, kun hän ihmettelee näkyä.

Tyhjänhiihtäjät kysyvät petiä ja puuroa. Tokihan niitä löytyy. Lapissa on aina ollut tapana antaa sija vieraille, mutta se, että etelän lantalaiset tahtovat vielä maksaa yösijasta, on jotain ennenkuulumatonta.

Lapin ukko ei ymmärrä hiihtäjiä, jotka suuntaavat aamulla tunturinlaelle ja laskevat sieltä alas puita pujotellen. Kunhan hiihtävät tunturissa tyhjän vuoksi – ilman asetta tai kalavehkeitä!

Satunnaiskävijöistä hiihtomatkailuksi

Ensimmäiset etelän tunturihiihtäjät rekisteröitiin Lapissa 1920-luvun lopussa, ja heidän määränsä kasvoi vuosi vuodelta. Jäämerelle vievän tien valmistuminen vuonna 1931 toi Lappiin myös kansainvälisiä turisteja. Suurin osa heistä matkasi Petsamoon saakka ihailemaan Jäämeren maisemia.

Kotimajoituksista siirryttiin 1930-luvun puolivälin jälkeen pikkuhiljaa majoitusta varten rakennettuihin pirtteihin, joissa oli ruokasali sekä suuret kammarit miehille ja naisille.

Matka tuntureille vei aikaa

Rovaniemelle eteläisestä Suomesta pääsi kohtuullisen sujuvasti junalla, mutta sieltä matkustaminen suurille tuntureille oli hankalaa.

Useimmiten auto- tai linja-autokyydillä pääsi kerran päivässä tuntureiden lähistölle, ja viimeiset kilometrit taitettiin poro- tai hevosreellä, kävellen tai hiihtäen. Matka-aika Helsingistä tunturiin vei aina yli vuorokauden, useimmiten kaksi.

Vuonna 1934 Rovaniemen rataa jatkettiin Kemijärvelle saakka. Tämä toi lisää hiihtokansaa Itä-Lapin tuntureille, kuten Pyhälle ja Sallaan.

Mutkamäenlaskua 1930-luvulta lähtien

Mutkamäenlasku-sana tuli kansan suuhun 1930-luvulla. Mutkamäenlaskijoille oli paikoin järjestetty poroja, jotka vetivät maksusta hiihtäjiä ylös tunturiin.

Lapin talvimatkailu oli askeettisuudestaan huolimatta varakkaiden ja muotitietoisten ihmisten eksoottinen harrastus, jolla viestittiin tervettä ulkoilmaelämää suosivaa elämäntapaa. Vapaa-aika oli monelle suomalaiselle tuntematon käsite, lähinnä yläluokan etuoikeus.

Teksti on ote vuonna 2018 ilmestyvästä Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen julkaisemasta historiikista.

Tilaa Elämää alamäessä -kirja verkkokaupasta

Tyhjänhiihto, mutkamäki, pujottelu, slalom, skimbaus, laskettelu… Rakkaalla harrastuksella on paitsi monta nimeä, myös monta tarinaa. Suomalainen alamäen tarina on hieno ja se kannattaa lukea.

Elämää alamäessä -kirja on saatavilla hiihtokeskuksissa. Lisäksi kirjaa myy Kirjakauppa.com hintaan 19,90 euroa. Kirjakauppaan pääset tästä linkistä.

Artikkelia muokattu:

Luitko jo nämä?

Viihtyisä maisemakonttori, oppimisen ilo ja hauskat työkaverit. Hiihdonopettajalla on monta syytä hymyyn.
Lapsi laskee suoraan alas rinnettä, eikä kääntyminen kiinnosta? Näillä hiihdonopettajan vinkeillä houkuttelet lapsen mutkittelemaan laskettelurinteessä.
Suksen pituuden valintaan vaikuttaa käyttötarkoituksen sekä laskijan mittojen lisäksi mieltymykset ja taitotaso.
Ylitarkastaja Aleksi Latvala viihtyy mäessä työssä ja vapaa-ajalla.
Hyvä lumilautakenkä antaa mainion tuntuman lautaan ja mahdollistaa miellyttävät sekä hauskat laskupäivät.
Näyttää helpolta, mutta etenkin alku voi olla hankala. Jutun vinkkien lisäksi kannattaa hakea oppia hiihtokoulusta. Pätevä lautaopettaja on oikotie onneen.
”Taidot kehittyvät harjoittelemalla ja kehittymistä voi nopeuttaa pyytämällä opetusta”, hiihdonopettaja Teija Uurinmäki rohkaisee. Kun taitoa on tarpeeksi, voi rinteitä kiitää alas, kuten Teijan opettajakollega kuvassa.
Päivä rinteessä tekee hyvää mielelle ja keholle (vaikka äärimmäisyyksiin ei menisikään).
Vääränlaiset välineet vievät ilon laskettelusta. Hiihdonopettaja Teija Uurinmäki kertoo, miksi serkun kaiman vanhoilla pujotteluvälineillä ei välttämättä kannata aloittaa hienoa harrastusta.
Hiihdonopettaja Teija Uurinmäki neuvoo aloittamaan laskettelupäivä nolon helposta rinteestä: ”kun haukkaat pienen palan kerrallaan, pääset nopeammin huipulle – turvallisesti.”

Lumilautaliiton uusimmat

Ski Sport Finlandin uusimmat

Elian Lehto on näyttänyt kaudella 2022–2023 jotain, mitä on kauan odotettu: suomalaismenestystä vauhtilajeissa.

Lue lisää

Kolilla on aivan erityinen paikka suomalaisessa kulttuurihistoriassa, mutta myös lasketteluperinteessä. Kolilla on laskettu jo yli 80 vuotta. Kuva: Koli

Suomi 100 vuotta alamäessä – katso upeat kuvat vuosien varrelta

Keskusuutiset

Elämää alamäessä -kirja kertoo suomalaisen alamäen tarinan

Keskusuutiset
29.12.2019 tulee tasan 35 vuotta siitä, kun Himos virallisesti avattiin. Juhlallisen avauslaskun Pohjois-Himoksen Kilparinteessä tuikkasi alppilegenda Kalevi ”Häkä” Häkkinen.

Juhlapäivää viettää: Himos 35 vuotta

Himos