Laskettelu 0
Sappee 21.9.2021

Vapaalaskija: opi hyödyntämään lumivyöryennuste

Luonnonvaraisilla tuntureilla kulkee vapaalaskijoiden lisäksi muitakin ulkoilijoita. Kaikille ei lumivyöryvaara ole tuttu asia. Ylläksellä ski patrol muistuttaa kulkijoita vaarasta kaikkein suosituimmalla retkipaikalla. Luonnonvaraisilla tuntureilla kulkee vapaalaskijoiden lisäksi muitakin ulkoilijoita. Kaikille ei lumivyöryvaara ole tuttu asia. Ylläksellä ski patrol muistuttaa kulkijoita vaarasta kaikkein suosituimmalla retkipaikalla.
Neitseellistä hankea hakevan vapaalaskijan pahin pelko on useimmiten lumivyöry. Vuoristossa vapaalaskijoiden käyttöön on jo vuosia laadittu lumivyöryennusteita. Näitä tehdään myös Suomessa.

Lumivyöryennuste tarjoaa vapaalaskijalle tärkeää tietoa. Lumivyöryennusteet ovat kuluneen vuosikymmenen aikana kehittyneet entistä informatiivisempaan ja vapaalaskijoita opastavampaan suuntaan. Niiden tavoitteena on opastaa laskijoita tunnistamaan lumivyöryvaara maastossa ja hallitsemaan lumivyöryriskiä paremmin erilaisissa olosuhteissa.

Oleellista on viestiä mahdollisimman ymmärrettävästi, millainen vaara ennustealueella vallitsee, missä se luultavammin sijaitsee – ja kuinka laskija voisi parhaiten hallita sen aiheuttamaa riskiä?

Käsitteellisesti lumivyöryvaara tarkoittaa sitä mahdollisuutta, että lumivyöry voi aiheuttaa vahinkoa jollekin merkittävälle. Laskijan osalta merkittävää on ainakin oma terveys ja elämä.

Huom! Tämä artikkeli käsittelee luonnonvaraisia vuoristo- ja tunturialueita. Laskettelukeskusten hoidetuilla rinnealueilla ei Suomessa lumivyöryjä esiinny.

Viiden tason luokittelujärjestelmä

Lumivyöryvaara on sitä suurempi, mitä todennäköisempää vyöryn laukeaminen on, ja mitä suurempia ja tuhoisempia ne voivat olla. Todennäköisyys määrittyy taas sillä, kuinka herkästi vyöryt voivat vallitsevissa olosuhteissa laueta ja missä kaikkialla niitä saattaa maastossa esiintyä.

Lumivyöryvaara luokitellaan viiteen eri tasoon: 1. Pieni, 2. Kohtalainen, 3. Huomattava, 4. Suuri ja 5. Erittäin suuri. Luokitteluperusteet selitetään luokittelutaulukossa, jonka esitystapa vaihtelee jonkun verran maasta ja ennustajaorganisaatiosta riippuen.

Riskienhallinnan kannalta oleellinen taito on valita vallitseviin olosuhteisiin nähden turvallisimmat nousu- ja laskureitit. Kaikkein turvallisinta on pysytellä niin loivilla rinteillä, että lumivyöryvaaraa ei ole ollenkaan.

Lumipeitteen vakaus (stabiliteetti) sekä vyöryjen todennäköisyys, koko ja alueellinen esiintyvyys tuodaan kuitenkin esille tavalla tai toisella. Usein luokittelutaulukosta löytyy myös yleiset ohjeet maastossa kulkemiseen eri vaaratasojen vallitessa.

EAWS:n (European Avalanche Warning Services) luokittelutaulukkoon voit tutustua tästä linkistä.

Vyöryvaaran yleinen taso antaa perustiedot vallitsevasta vaarasta ja osa vapaalaskijoista tyytyy käyttämään ainoastaan sitä päätöksentekonsa tukena. Tällöin laskija jättää hyödyntämättä erittäin tärkeän ja käyttökelpoisen osan ennusteiden antamasta informaatiosta ja opastuksesta.

Vyöryt luokitellaan niiden koon ja tuhovoiman perusteella 1-5 kokoluokkaan, jossa luokka 1 on pienin. Kuvassa on 2-luokan vyöry Ylläksen Kellostapulissa. Se voi jo haudata, vahingoittaa tai surmata ihmisen.

Lumivyöryvaara voi koostua monesta eri syystä

Säänvaihtelun aiheuttama lumipeitteen kerrostuminen mahdollistaa lumivyöryjen synnyn. Pääasialliset sään- ja ilmakehän tekijät, jotka johtavat lumivyöryjen muodostumiseen, ovat sade eri olomuodoissaan, tuulen suunta ja nopeus, auringon lämpösäteily sekä näkymättömän pitkäaaltoisen säteilyn lämmittävä tai viilentävä vaikutus lumeen.

Maaston ominaisuudet vaihtelevat suuresti paikasta riippuen ja sään vaikutus voi olla erilainen eri maastonkohdissa, korkeuksissa ja ilmansuunnissa. Siksi talvinen lumipeite ei ole koskaan homogeeninen, vaan lumen määrä, kerrostuneisuus, rakenne ja ominaisuudet voivat vaihdella suurestikin paikasta toiseen siirryttäessä ja vuorokauden eri aikoina.

Lumivyöryjä aiheuttavia tilanteita voikin muodostua lukuisilla eri tavoilla ja ne on lumivyörytutkimuksessa pystytty jaottelemaan ominaispiirteidensä perusteella erilaisiin perustyyppeihin. Lumivyöryennusteissa nämä lumivyöryskenaariot jaotellaan maanosasta riippuen joko viiteen tai yhdeksään lumivyörytyyppiin, joilla kaikilla on omat ominaispiirteensä.

Ennusteissa niistä käytetään nimitystä lumivyöryongelmat ja niiden ymmärtäminen ja huomioiminen maastossa voisi vahvistaa vapaalaskijan riskienhallintakykyä oleellisesti, koska kaikille niille on voitu määritellä oma riskienhallintastrategiansa.

Lumikiteillä on lukuisia erilaisia muotoja. Jotkut niistä ovat lumivyöryjen muodostumisen kannalta huomattavasti vaarallisempia kuin toiset. Lehtevä ja auringossa kauniisti kimmeltävä pintakuura muodostaa arvaamattoman heikon kerroksen lumipeitteen sisään jäädessään.

Ennustaminen alkaa lumivyöryongelman tunnistamisella

Yksinkertaistettuna lumivyöryvaaran ennustaminen perustuu tietoon menneestä säästä ja lumipeitteen sen hetkisestä vakaudesta. Tämän jälkeen arvioidaan tulevan sään vaikutus lumipeitteen vakauteen seuraavina päivinä.

Vaaratason määrittäminen alkaa lumivyöryongelmien tunnistamisella: Mitä lumivyöryongelmia tällä hetkellä on? Missä ne sijaitsevat? Mikä on vyöryjen todennäköisyys? Mikä on mahdollisten vyöryjen koko ja tuhovoima?

Euroopassa lumivyöryongelmat luokitellaan viiteen eri pääluokkaan: Uusi lumi, tuulen kuljettama lumi (tuiskulumi), pitkään säilyvät heikot kerrokset, märkä lumi sekä liukuva lumi.

On tärkeätä ymmärtää, että samaan aikaan voi esiintyä useampiakin ongelmia kerrallaan. Varsinkin vuoristoissa on tyypillistä, että eri korkeuksilla olosuhteet vaihtelevat ja esimerkiksi puurajan alapuolella voi olla eri ongelma, kuin avoimessa maastossa sen yläpuolella. Lisäksi ilmansuunnalla ja päivän ajankohdalla voi olla merkitystä siihen, mitä ongelmaa missäkin ja kulloinkin esiintyy.

Kuivan lumen ja märän lumen laattavyöryt luokitellaan eri lumivyörongelmiksi, sillä niiden ominaispiirteet poikkeavat oleellisesti toisistaan. Kuvassa huhtikuinen märän lumen laattavyöry Ylläksen Kellostapulissa.

Päivittäisessä ennusteessa vyöryongelman otsikosta selviää ongelman aiheuttaja. Sen jälkeen kerrotaan tarkentavia tietoja, kuten minkälaisissa maastonkohdissa vyöry voi tyypillisesti tapahtua, miten se voi laueta, kuinka vaaran voi tunnistaa, kuinka kauan vaara tyypillisesti kestää, jne. Lisäksi annetaan ohjeita, kuinka lumivyöryriskiä voi parhaiten pienentää – ja jopa välttää – mm. reittivalinnoilla, oikealla ajoituksella sekä kulloiseenkin tilanteeseen sopivalla nousu- ja laskustrategialla.

Lumivyöryongelmiin ja niiden tyypillisiin ominaispiirteisiin voit tutustua EAWS:n sivulta.

Lumivyöryongelmista viestittäessä voidaan käyttää pääosin vakiotekstejä, mutta päivittäisissä ennusteissa esitetään aina myös ne tiedot, joissa esiintyy vaihtelua sään- ja lumipeitteen muutosten takia. Näitä ovat mm. ilmansuunnat ja korkeudet, joissa ongelmaa kulloinkin esiintyy. Lisäksi pitkään säilyvän heikon kerroksen aiheuttaessa lumivyöryvaaraa, voidaan kertoa millä syvyydellä lumipeitteessä kerros sillä hetkellä sijaitsee.

Leppoisa kevätlaskettelupäivä saa nopeasti ikävän käänteen, mikäli vallitseva lumivyöryongelma jää huomioimatta ja laskureitin valinta epäonnistuu.

Lumivyöryennuste syntyy myös suomalaisvoimin

Suomessakin tapahtuu lumivyöryjä luonnonvaraisilla tuntureilla joka vuosi. Lumivyöryvaaran merkitys kansantaloudellemme on kuitenkin maassamme niin marginaalinen, että ennustamiseen osoitetut resurssit ovat huomattavasti vuoristomaita vähäisemmät.

Ilmatieteenlaitos on julkaissut päivittäistä lumivyöryjen todennäköisyysennustetta kuudelle erilliselle Pohjois-Suomen tunturialueelle talvesta 2002 alkaen. Kyseessä on perusennuste, jossa ilmoitetaan päivän vaarataso (1–5) ja kuvaus lumivyöryjen todennäköisyydestä vallitsevan tason aikana ilman tarkempia yksityiskohtia. Sivulla on myös taulukko, josta näkee kahden edellisen ja kahden seuraavan päivän ennusteen.

Lisäksi Ylläksellä ja Pyhätunturilla paikalliset vapaaehtoiset julkaisevat oman tunturialueensa lumivyöryennustetta, joissa annetaan yksityiskohtaisempaa tietoa alueella vallitsevasta lumivyöryvaarasta. Ylläksen ennustepalvelun löydät tästä linkistä. Pyhätunturin hiihtokoulun ennusteet päivitetään keskuksen sivuille.

Pitkään säilyvä heikko kerros on tyypillinen vyöryn aiheuttaja Pohjois-Suomen mannermaisessa ilmastossa. Syvällä lumipeitteessä sijaitseva heikko kerros on kaikkein vaikein ongelma riskienhallinnan näkökulmasta.

Vastuun lopullisista päätöksistään kantaa jokainen laskija itse

Vapaalaskijan tietotaidosta ja kokemuksesta riippuu, kuinka hyvin hän kykenee käyttämään ennusteen antamaa informaatiota päätöksenteossaan niin retken suunnitteluvaiheessa kuin myös maastossa. Lopullisen vastuun päätöksistään ja ottamistaan riskeistä kantaa kuitenkin aina laskija itse, sillä lumivyöryennusteisiin sisältyy aina epävarmuus, koska täsmällistä paikkaa ja aikaa lumivyöryn laukeamiselle ei pystytä ennustamaan.

Parhaimman riskienhallintason laskija on saavuttanut, kun hän oppii käyttämään vyöryvaaran yleistä tasoa (1–5) sekä vallitsevia lumivyöryongelmia lähtökohtana omalle tilannearvioinnilleen, mutta kykenee lisäksi itse havaitsemaan maastossa mahdolliset poikkeamat ennusteeseen ja huomioimaan ne päätöksissään. Tällaista taitotasoa ei pelkällä teoriaopiskelulla voi saavuttaa.

FINLAV – Suomen lumivyörykoulutusjärjestelmän lumiturvallisuuskursseja suorittamalla voit alkaa kerätä pala kerrallaan tarvittavia tietoja ja oppeja, jotka sitten aikanaan vahvistuvat retki retkeltä karttuvan kokemuksen myötä. Finlavin kurssit löydät tästä linkistä.

Artikkelin kirjoittaja on Canadian Avalanche Association -organisaation kouluttama lumiturvallisuusasiantuntija (CAA Avalanche Operations Level 2) sekä Ski patrol Ylläksen lumivyöryennusteita laativan ryhmän jäsen.

Lue lumiturvallisuudesta ja tutustu Finlav-koulutusjärjestelmään. Kattavan lumivyörytietouspaketin löydät tästä linkistä ja tietoa Finlavin lumiturvallisuuskoulutuksista täältä.

Luitko jo nämä?

Himoksen perustaja Juhani Ojala on kutsuttu Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen kunniajäseneksi. Kuva: Päivi Hasala
Sallan omanlainen imago ja tunnelma viehätti valintaraatia Vuoden hiihtokeskus -palkinnon arvoisesti.
Sappee on voittanut Suomen ensimmäisen Vuoden Bike Park -palkinnon. Samassa tilaisuudessa valintaraati huomioi Meri-Teijo Bike Parkin reittisuunnittelun ja -toteutuksen Vuoden teko -palkinnolla.
Levi on jälleen panostanut tulevaan laskukauteen, ja talvelle 2021–2022 on tehty monta laskukansaa kiinnostavaa parannusta. Myös kuvassa oleva joulupukin mökki on remontoitu entistä kiinnostavammaksi.
Ylläksen Gondoli-rinteen lumetukseen ja valaistukseen on tehty mittavat investoinnit laskettelukaudelle 2021–2022.
Mielakka LBP, eli Lasten Bike Park, sopii mainiosti junioreiden lisäksi myös hissipyöräilyn opetteluun. Mattohissin ja helppojen reittien lisäksi alueella voi harjoitella hyppyjä tai vaikka wall ride -ajoa.
Alamäkipyöräily on mainio koko vauhdikkaan perheen yhteinen harrastus.
Syksyllä 2021 valitaan ensimmäistä kertaa Vuoden Bike Park. Kerro ehdotuksesi perusteluineen ja voit voittaa kausikortin valitsemaasi bike parkiini!
”Jokainen voi itse vaikuttaa riskeihin ja niiden toteutumiseen”, muistuttaa bikepark-ohjaajien kouluttaja AP Laiho.
Hollantilainen Rick Koekoek on vaihtanut kilpauran ja eksoottiset kuvauskohteet Rukan maisemiin.

Lue lisää

Finlav: lumivyöryoppia vapaalaskijoille

Keskusuutiset

Vapaalasku Ylläksellä: hiihtokoulu tekee lajin tutuksi

Hiihtokoulu

Nyt tarkkana rinnealueiden ulkopuolella!

Laskettelu