Kalle Palander – lumen lähettiläs

#iloirtirinteestä
Kalle Palander kunnioittaa hiihtokeskusten lumetusosaamista. ”Rinteet on saatu kuntoon järjettömällä työmäärällä. Onneksi ihmiset alkavat pikkuhiljaa ymmärtämään, että lumi ei synny itsestään”, Palander huomauttaa.
Kalle Palander kunnioittaa hiihtokeskusten lumetusosaamista. ”Rinteet on saatu kuntoon järjettömällä työmäärällä. Onneksi ihmiset alkavat pikkuhiljaa ymmärtämään, että lumi ei synny itsestään”, Palander huomauttaa.

Mitä ihmettä, harmaana helmikuisena päivänä Suomen kaikkien aikojen menestynein alppihiihtäjä Kalle Palander viilettää lähirinteessä tuttu iloinen virnistys naamallaan. Mikä tuo kaikkien tunteman maailmanmestarin lähimäkeen?

Suomen kaikkien aikojen menestynein alppihiihtäjä – Kalle Palander – viihtyy lumella. Se on helppo uskoa, sillä miten muuten hän olisi jaksanut vuosia kiertää voitokkaasti maailmancup-sirkusta.

Lukemattomien treenilaskujen ja hienon menestyksen jälkeen lumi on edelleen maailmanmestarin elementti. Nykyään Kalle Palander vapaa-ajallaan tekee lunta ja työkseen markkinoi lumen varastointia.

Kilpavuosiensa jälkeen Kalle Palander on ollut tuttu näky etenkin Peuramaalla ja Vihti Ski Centerissä, missä hän on auttanut vanhoja lasku- ja kilpakavereitaan markkinoinnissa – mutta myös muuten hiihtokeskusten arjessa. Harvempi tietää, että maailmanmestari on myös valvonut pakkasöitä rinteitä laskukansalle lumettaen.

Lähirinteissä riittää tekemistä kaiken tasoisille laskijoille. Kalle Palander laskemassa Peuramaalla helmikuussa 2020.
Lähirinteissä riittää tekemistä kaiken tasoisille laskijoille. Kalle Palander laskemassa Peuramaalla helmikuussa 2020.

Lumi saa Kalle Palanderin iloiseksi

Lumi on edelleen Kalle Palanderille tärkeä elementti.

”Ensilumen sataessa olen edelleen kuin pikkupoika. Silloin haluan aina mennä lasten kanssa tekemään lumiukkoa!”, Kalle kertoo suhteestaan lumeen.

Aina iloinen pilke silmäkulmassa esiintyvä alppinisti vakavoituu lumesta puhuessaan.

”Muistan kuinka sydäntä särkevää oli, kun parina jouluna ei ollut lunta. Olen Torniosta kotoisin, ja sinne ei aina lunta alkutalvesta tule. Lumi saa minut – kuten varmasti monet muutkin ihmiset – iloiselle mielelle.”

Kalle Palander nostaa hatun päästä lumettajien edessä

Kilpauransa jälkeen Kalle Palander on tullut monelle tutuksi maailmancup-kisojen terävänä asiantuntijakommentaattorina sekä televisio-ohjelmien iloisena vierailijana. Harvempi kuitenkin on kuullut maailmanmestarin roolista lumen lähettiläänä. Hän on esimerkiksi ollut useampana vuotena lumettamassa Vihti Ski Centerin rinteitä yhdessä vanhan maajoukkuekaverin, Sami Uotilan, kanssa.

”Silloin kun laskin itse, katsoin ihan eri tavalla. Jokaisen ihmisen – ja varsinkin kilpalaskijan – pitäisi käydä edes yksi yö lumettamassa, niin oppisi arvostamaan työmäärää mitä hiihtokeskusväki rinteiden eteen tekee ja alkukauden rinteitä.”

”Onhan se siistin näköistä, kun kaikki tykit ampuvat ja lunta tulee, mutta se ammattitaito ja työmäärä on ihan järjetön!”, Kalle Palander innostuu.

Pelkkä osaaminen, lumetuskalusto ja ankara työ ei riitä. Apua tarvitaan myös luontoäidiltä.

”Kaikki eivät ymmärrä, että lumettamiseen tarvitaan myös kunnon pakkasta.”

Lähirinteet ovat suomalaisen alppihiihdon perusta

Laskettelukausi 2019–2020 jää Etelä-, Länsi- ja Keski-Suomessa historian kirjoihin poikkeuksellisen leutona, suoraan sanoen surkeana talvena. Siitä huolimatta hiihtokeskukset rannikkoa myöten ovat loihtineet rinteisiin talviset olosuhteet. Kalle Palander tietää, miten ihme on mahdollistettu:

”Rinteet on saatu kuntoon järjettömällä työmäärällä. Onneksi ihmiset alkavat pikkuhiljaa ymmärtämään, että lumi ei synny itsestään.”

Lähikeskusten merkityksen Kalle Palander nostaa korkealle.

”Perusasioihin kuuluu osata hiihtää ja laskea, sen takia pienimmätkin hiihtokeskukset ovat äärimmäisen tärkeitä. Suomalaiset lähimäet ovat todella hyviä paikkoja aloittaa alppihiihto. Ja mattohissien ansiosta aloittaminenkin on paljon helpompaa kuin aikaisemmin”, Kalle Palander huomauttaa.

Maailmanmestari nostaa toistuvasti esiin lähikeskusten merkityksen aloittelijoille. Myös hiihtokoulujen arvostus nousee puheissa korkealle.

”Laitoin esikoisenkin hiihtokouluun, en edes yrittänyt itse opettaa. Hiihtokoulussa alkuun – ja eteenpäin – pääsee paljon helpommin ja nopeammin, kuin jos itse yrittää opetella tai vanhempana opettaa.”

Kotimäki sopii myös taitavalle laskijalle

Lähikeskukset eivät kuitenkaan ole vain lapsille tai aloittelijoille.

”Ihan ehdottomasti myös edistyneempienkin laskijoiden kannattaa suunnata lähirinteisiin. Nykyiset sukset kun ovat vielä niin hyviä, että lähimäestä saa ihan eri tavalla irti kuin vanhoilla kaksimetrisillä. Lisäksi saa hirveän määrän toistoja, kun ei tarvitse viettää aikaa hisseissä tai siirtymäreiteillä”, Kalle Palander huomauttaa silminnähden innostuneena.

”Ja hiihtokeskusten ratakoulut on ihan mahtavia! Heti kun on kavereita, niin mäessä on entistä hauskempaa.”

Laskettelu – myös aivan maailman huipulla – on sosiaalinen harrastus. Vaikka laskut vedetään yksin kelloa vastaan veren maku suussa, niin mieleen painuvimmat hetket vietetään kavereiden kanssa.

”Ehkä eniten mitä omalta kilpauraltani kaipaan, on hissimatkat laskukaverin, seurakaverin, kilpakaverin ja valmentajan kanssa. Se läppä mitä silloin heitettiin…”, Kalle Palander muistelee kaihoisasti.

Ensilumi herättää maailmanmestarissa edelleen pikkupoikamaisen riemun. Nykyään Kalle Palander myy lumen säilömisteknologiaa hiihtokeskuksille.
Ensilumi herättää maailmanmestarissa edelleen pikkupoikamaisen riemun. Nykyään Kalle Palander myy lumen säilömisteknologiaa hiihtokeskuksille.

Palkintopallilta lumen lähettilääksi

Lumi on edelleen olennainen osa Kalle Palanderin elämää, ehkä enemmän kuin koskaan ennen. Pujottelun maailmanmestari ansaitsee leipänsä nykyään lumen varastointiin erikoistuneen Snow Securen myyntipäällikkönä. Vaikka tehtävä on uusi, niin säilölumi on hänelle tuttu juttu.

”Ihan ensimmäistä kertaa olin tekemisissä säilölumihomman kanssa Rukan kesäleireillä joskus 2000-luvun alussa”, Kalle Palander muistelee.

Suomessa lunta ja etenkin jäätä on varastoitu kautta aikojen, alun perin etenkin elintarvikkeiden säilömistä varten. Myös ensilumenlatujen takia lunta on jemmattu jo vuosikausia sahanpurujen alle. Uusi teknologia tekee lumen säilömisestä entistä helpompaa ja tehokkaampaa.

”Säilölumi on ainoa keino varmistaa varhainen kauden avaus. Laskettelijoille on tärkeää tietää päivä, milloin kausi alkaa”, Kalle Palander uskoo.

Säilölumen käyttö yleistyy vauhdilla

”Lumivarasto tulee jollain aikavälillä olemaan lähes kaikissa hiihtokeskuksissa. Se on energiatehokasta, kun voit kasata edellisen kauden lumet ja uuden tekniikan ansiosta vaikka lumettaa samaan kasaan lisää tuoretta lunta”, Palander kertoo.

Kaudelle 2019–2020 Suomessa lunta rinteitä varten säilöi viisi keskusta: Ruka, Levi, Suomu, Ounasvaara ja eteläisimpänä Laajis Jyväskylässä. Ruotsissa säilölumeen turvautuvien keskusten määrä on jo moninkertainen. Kalle Palanderin vision mukaan ensi kaudelle lunta Suomessa säilöö jo kymmenkunta hiihtokeskusta.

”Kymmenen vuoden päästä lumivarasto on melkein kaikilla, se on ihan selvä asia. Ne ketkä lähtevät aikaisin mukaan, saavat etulyöntiaseman.”

Pysy ajan tasalla alamäkimaailman tapahtumista, tilaa Ski.fi-uutiskirje!