Lumilautailun juuret ovat rulla- ja lainelautailussa

#kehitylaskijana
1.10.2013 Sanna Kyllönen
Lumilauta sopii kaikille.
Lumilauta sopii kaikille.

Lumilautailu on rennon aktiivinen alamäkilaji, jonka juuret ovat rulla- ja lainelautailussa.  Lumilaudalla voi harrastaa perinteisempää rinnelaskua tai haastaa itsensä freestylen parissa erilaisissa hypyissä ja muissa tempuissa.

Tämän lumelle tuodun lajin suosioon on syitä varmasti yhtä monta kuin harrastajiakin, mutta yleisimpiä lumilautailua kuvaavia ilmaisuja lienevät: vapaudentunne, yrittäminen ja onnistuminen, haasteet, rento meininki, kavereiden kanssa touhuaminen sekä suorituspaikkojen hyvä tarjonta.

Suurin osa lumilautailijoista lukeutunee freestylen ja rinnelaskun harrastajiin, sillä näihin lajeihin Suomen olosuhteet tarjoavat hyvät mahdollisuudet. Pienissäkin hiihtokeskuksissa panostetaan streetiin eli lumilautaparkkiin, johon kuuluvat yleensä boxit, reilit ja paippi.

Näin alkuun lumilaudalla

Turvallisin ja yleensä nopein tapa oppia on ottaa lumilautatunti paikallisessa hiihtokeskuksessa. Kun ammattitaitoinen lautailunopettaja kertoo niksit lautailun alkeisiin, säästyt ylimääräisiltä mustelmilta ja pahalta mieleltä.

Lumilautailun oppiminen voi ensi alkuun tuntua kinkkiseltä, sillä liikkuminen molemmat jalat sidottuna samaan välineeseen on ihmiselle epäluonnollista. Tarvitaan päättäväisyyttä, sisua, yritystä ja uskallusta, mutta myös tervettä järkeä. Älä aloita liian jyrkästä ja pitkästä rinteestä, vaan suuntaa esimerkiksi lastenrinteeseen.

Ensiliu’ut laudalla

Jos päädyt kokeilemaan lumilautaa omatoimisesti, kannattaa välineeseen tutustua ensin tasamaalla. Ensimmäisenä tulee valita, kumman jalan haluat eteen ja kumman taakse. Vuokraamohenkilökunta osaa neuvoa ja kääntää siteet lautaan oikeaan kulmaan. Hissien ala-aseman tuntumassa on hyvä harjoitella potkuja ja liukumista etujalka kiinni siteessä. Aiheellista on myös opetella jarruttamaan liuku takajalalla ennen ensimmäisiä hissikokeiluja.

Hissi on haaste

Hisseistä helppokäyttöisin on tuolihissi, mutta jos ei sellaista ole tarjolla, ankkuri- tai sompahissikin käy. Kahdessa jälkimmäisessä vaihtoehdossa on tärkeää pitää hartiat laudan suuntaisena. Älä käännä ylävartaloa menosuuntaan: laudalla on tapana kääntyä siihen suuntaan, mihin ylävartalo kääntyy. Katse ja etummainen käsi osoittavat menosuuntaan eli ylös hissilatua.

Ensimmäistä kertaa huipulta alas

Aina se on jostain aloitettava, joten laita yläasemalla molemmat siteet kiinni ja lähde rohkeasti kokeilemaan molemmilla kanteilla poikittain luisumista. Kun hallitset laudan luisussa, voit kokeilla käännöstä. Pidä paino etujalalla, vaikka se tuntuukin fysiikan lakien vastaiselta. Yleisin virhe aloittelijoilla on painon karkaaminen käännöksessä takajalalle, jolloin laudan hallinta menetetään ja kaadutaan.

Käännä laudan nose eli keula alaspäin ennen kuin lähdet kääntymään ja kallistamaan painoa toiselle kantille. Kun teet käännökset rauhallisesti loppuun asti, voit jarruttaa käännösten välissä ja saat pidettyä vauhdin hallinnassa. Kun perusteet ovat hanskassa voit vähitellen lisätä vauhtia ja nauttia. Muista turvallisuus ja muut rinteessä liikkuvat!

Harkiten hyppyriin!

Hieman edistyneemmät laskijat usein kiinnostuvat hyppimisestä ja erilaisesta kikkailusta laudan kanssa. Yleensä temput opitaan kavereita katsomalla ja kokeilemalla – itsekseen ja yhdessä. Hiihtokoulut järjestävät erilaisia jatkokursseja lumilautailun perusteet hallitseville. Myös aktiiviset lumilautaseurat tarjoavat valmennusta ja yhteisiä harjoitusiltoja.

Hyppiminenkin kannattaa aloittaa tasamaakikkailusta, josta siirrytään rinteissä ponnistamiseen ja pieniin hyppyreihin joko rinteen reunoilla tai streetillä. Hyppyrin nokka ja sen alastulo tulee aina käydä katsomassa ennen ensimmäistä hyppyä. Tarkistathan myös, ettei alastuloon ole jäänyt ketään odottelemaan. Streetillä pätee yleiset käyttäytymissäännöt vuoron odottamisen suhteen. Laskijan tulee aina ennen vauhdin ottamista tehdä muille laskijoille selväksi, mistä boxista hän aikoo hypätä.

Aluksi kannattaa valita boxi, jossa ei ole pitkästi tasamaata ennen alastuloa, koska tällaiseen boxiin voidaan tulla hiljaisemmalla vauhdilla. Vauhdin ottoa kannattaa suhteuttaa boxin kokoon, lumen laatuun ym. tekijöihin. Hypystä pitää olla riittävän pitkä, mutta se ei saa mennä alastulon yli.

Lumilautailussa perustemppuihin kuuluvat erilaiset grabit eli otteet laudasta sekä pyörimiset horisontaali- ja vertikaalisuunnassa. Näihin kannattaa kysellä reippaasti neuvoa muilta laskijoilta. Kokeneemmat kertovat vinkkejä mielellään!

Tutustu myös Suomen lumilautaliiton sivuihin.