Sappee 16.9.2023

Nyt alkoi laskukausi Etelä-Suomessa!

Talma tiistaina 30. lokakuuta 2018 kello 13.55. Talman hiihtokoulun johtaja Aleksi Vesimäki käy testaamassa suorituspaikat.
Viime päivien pakkasjakso laittoi vipinää hiihtokeskusten väkeen. Pohjoisessa on tykitetty lunta oikein urakalla, mutta myös eteläisessä Suomessa on herätelty lumetuskalustoa. Talma avasi ensimmäisen rinteen jo tiistaina 30.10.2018!

Talvi alkoi Talmassa tiistaina 30.10.2018. Yksi kunnon pakkasyö riitti ja Talmassa saatiin lumetettua harjoittelurinne ensimmäisten innokkaiden käyttöön. Edes lauhtunut sää ja harmaana puskeva taivas ei estänyt laskukauden alkua.

Normaalina talvipäivänä Talman harjoittelurinne on sileäksi höylätty aloittelijoiden paratiisi, mutta kauden ensimmäisiä laskuja varten rinne oli varustettu reileillä, presseillä ja muilla hauskoilla suorituspaikoilla. (Teksti jatkuu kuvan jälkeen.)

Maanantaina satanut ensilumi on jo sulanut pääkaupunkiseudulta, mutta tykitetty lumi rinteissä kestää.

Lämpöaalto vai talven startti?

Samaan aikaan kun Talmassa viimeisteltiin rinnettä laskukuntoon, pelottelivat iltapäivälehtien lööpit Suomea lähestyvästä lämpöaallosta. Kun ensilumen ilojen povattiin jäävän todella lyhytaikaiseksi, niin monen mielessä pyöri kysymys: mitä järkeä on Etelä-Suomessa väkisin avata laskettelukausi jo lokakuussa?

”Olemme tälle talvelle rakentaneet uusia lumetuslinjoja ja ne pitää ennen kautta testata. Nyt yöpakkasten myötä saatiin samalla tehtyä luntakin”, Talman toimitusjohtaja Esa Pihlajanniemi avaa taustaa varhaiselle avaukselle.

Uudet lumetusjärjestelmät ovat tehokkaita. Nyt yhden yön lumetus riitti Talmassa harjoitusrinteen avaamiseen. (Teksti jatkuu kuvan jälkeen.)

Talman harjoittelurinne on täynnä erilaisia reilejä ja pressejä.

Tykitetty lumi kestää

Pääkaupunkiseudun maanantaina valkoiseksi verhonnut lumi sulaa nopeasti pois. Rinteissä lunta sen sijaan riittää. Taivaalta tippuneen ja tykistä ammutun raaka-aineet ovat samat, vettä ja ilmaa, mutta muuten lumessa ja sen kestävyydessä on huomattavasti eroa.

Tykitetty lumi ei ole hiutale, vaan merisuolakidettä muistuttava tiivis rae. Se kestää sään vaihteluja, plussa-asteita, vesisadetta ja kulutusta aivan eri tavalla kuin taivaalta satanut lumihiutale.

Kestävyyden lisäksi eroa on myös määrässä. Rinteisiin tykitetään ja tampataan yleensä vähintään puolen metrin tiivis kerros kestävää lunta. Usein rinteessä lumipatjalla on paksuutta jopa yli metri. Taivaalta pitäisi pyryttää lähes parin metrin hanki, että siitä saataisiin tampattua rinteeseen yhtä paksu kerros!

Talmassa ei kuitenkaan kuvitella, että viime päivinä tehdyillä lumilla laskettaisiin koko kausi. Tällä kertaa lumi oli lähinnä mukava sivutuote laitetestaukselle.

”Kun lumet on nyt tehty, niin pidetään rinne auki niin pitkään kun keliä riittää”, Esa Pihlajaniemi lupaa.

Se kuinka pitkään laskettelukeliä riittää, nähdään marraskuun alkupäivinä. Rinne voi kestää laskettelijoiden kulutusta parikin viikkoa ilman uusia pakkasia, mutta tuulen, lämmön ja vesisateen yhteisvaikutus voi lopettaa laskut alle viikossa.

Lunta todennäköisesti riittäisi silloinkin, mutta pehmeään rinteeseen ei tampparilla ole asiaa. Käsityönä voidaan jonkin verran suorituspaikkoja huoltaa, mutta ilman tampparia ei koko rinnettä turvalliseen laskukuntoon saa. (Teksti jatkuu kuvan jälkeen.)

Lumitykeistä saadaan sääoikkuja hyvin kestävää lunta.

Nautitaan kun voi. Ja pian uudestaan.

Kauden avauksessa pienikin rinne riittää nostamaan laskufiilikset korkealle. Into syksyllä on jo kova, joten on hauskaa päästä purkamaan kesän ja syksyn aikana kertyneet laskupaineet.

”Laskettelijat pääsevät makustelemaan miltä talvi tuntuu. Siitä tulee hyvä mieli kaikille”, Esa Pihlajaniemi iloitsee kauden avauksen kynnyksellä.

Varhainen avaus luo samalla uskoa, että nykyaikainen lumetuskalusto ja -kapasiteetti mahdollistaa rinteen avaamisen jo erittäin lyhyelläkin pakkasjaksolla. Tämän uutisen varmasti jokainen laskettelija ottaa ilolla vastaan.

Vaikka laskettelukausi hetkeksi keskeytyisi, niin pian päästää taas mäkeen entistä hienommissa olosuhteissa. Lisäksi Etelä-Suomen asukkien on hyvä muistaa, että Lapissa on usein jo alkukaudesta upean talviset kelit.

Artikkelia muokattu:

Luitko jo nämä?

Vuoden Bike Park 2023 on Ruka. Keskuksen vahva ja kokonaisvaltainen panostus bike parkiin näkyy. Rukalla niin aloittelijat kuin konkarit löytävät mielenkiintoista ajettavaa.
Ski.fi-kortti on paras laskettelijan etukortti.
Tanja Poutiainen-Rinne kiipesi ensimmäistä kertaa maailmancup-osakilpailun korkeimmalle palkintopallille Levillä 2004. Kesällä 2023 hän laski samaan mäkeen rakennettua slalom-rataa pyörällä.
Pyöräily sopii eloisalle Emmalle: ”Alamäkipyöräily on sosiaalinen tapahtuma, hissimatkalla voi tarinoida kaikenlaista.”
Mikä bike park ansaitsee halutun ja himoitun palkinnon? Osallistu valintaan ja voit voittaa kausikortin!
Sirly Ylläsjärvi tutustui alamäkipyöräilyyn opettajan kanssa ja innostui lajista.
Sami Hyypiän ehkäpä tunnetuin saavutus on Mestareiden Liigan voitto Liverpool FC:n riveissä vuonna 2005. Mittavan ammattilaisuran ohella hän on pelannut yli 100 maaottelua Huuhkajissa. Ammattilaisuran päättyminen on mahdollistanut uudet lajit. Nyt Sami Hyypiä on innostunut alamäkipyöräilystä.
Kypärän ja ajolasien lisäksi bike parkissa kannattaa käyttää muitakin suojia. Moni kuski pukee päälleen ainakin hanskat sekä kyynär- ja polvisuojat.
Hyvin suojaava, mukava ja tuulettuva kypärä on ehdoton varuste bike park -ajoon.
Pohjois-Suomessa on panostettu isosti pyöräilytarjontaan ja ero muutaman vuoden takaiseen on huomattava. Hiihtokeskukset ovatkin nykyään monipuolisia pyöräilykeskuksia.

Lumilautaliiton uusimmat

Ski Sport Finlandin uusimmat

Lue lisää

Mitä kylmempää on, sitä tehokkaammin saadaan rinteet lumetettua. Tykitetty lumi kestää lämpöä ja vesisadetta luonnon lunta paremmin.

Näin tehdään talvi

Keskusuutiset

Tykkilumi mahdollistaa pitkän talven – mutta vaatii aikaa

Keskusuutiset

Tykkilumi pitää talven myös Etelä-Suomessa

Keskusuutiset