Levi 22.9.2020
Keskuksia avoinna 23

Näin tehdään talvi

Hiihtokeskuksissa nautitaan hohtavista hangista, vaikka toisaalla maa olisi vielä musta. Tehokkaiden lumetusjärjestelmien ansiosta lyhyilläkin pakkasjaksoilla rinteet saadaan lumetettua laskukuntoon.

Hiihtokeskuksissa voidaan nauttia hohtavista hangista, vaikka kaupungeissa maa olisi täysin musta, vettä vihmoisi ja olo olisi kuin sumutuspullossa.

Kahden totaalisesti toisesta poikkeavan maailman eroja voi selitellä sijainnilla tai meren vaikutuksella. Suurin selittävä tekijä on kuitenkin ihmisissä. Hiihtokeskuksissa työskentelee väkeä, joille talvi on intohimo.

Pakkanen saa aikaan säpinää

Hiihtokeskuksissa on tehokkaat lumetusjärjestelmät. Niinpä lyhyilläkin pakkasjaksoilla rinteet saadaan lumetettua – ja nämä lyhyet pakkaset käytetään tehokkaasti hyväksi. Tämän takia eteläisessäkin Suomessa päästään mäkeen usein jo marraskuun puolella.

Lumetus voidaan aloittaa, kun ilman kastepiste on miinuksella saman verran kuin käytettävän veden lämpötila on plussan puolella. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että syystalvesta veden ollessa vielä esimerkiksi kuusi astetta lämmintä suhteellisen kosteuden ollessa 100 %, tarvitaan kuusi pakkasastetta lumen aikaansaamiseksi tykeillä täydellä teholla. (Lue lisää kastepisteestä Ilmatieteen laitoksen sivuilta: Kastepiste.)

Lumetus aloitetaan useasti jopa kolmessa pakkasasteessa, sillä alkukaudesta kaikilla on kova into kauden käynnistämiseen. Tällöin rinteet saavat lumipatjan päälleen hitaasti. Lumettamisessa toivepakkanen onkin kymmenen asteen kylmemmällä puolella.

Parissa päivässä tehdään ihmeitä

Yksi vuorokausi viiden asteen pakkasta riittää, että harjoitus- tai lastenrinne saadaan laskukuntoon. Pari vuorokautta pidemmällä pakkasjaksolla voidaan saada jo päärinteitäkin auki.

Hiihtokeskusten väki toivookin alkukauteen etenkin kunnon pakkasia – vielä enemmän kuin lumisadetta. Mitä kylmempää on, sitä tehokkaammin saadaan rinteet lumetettua. Myös veden lämpötilalla ja ilman kosteudella on merkitystä lumetukseen.

Tykitetty lumi kestää lämpöä ja vesisadetta luonnon lunta paremmin. Aivan kaikkea ei tuore tykkilumipeitekään kestä. Lämpimän kelin ja vesisateiden lisäksi lumen surma on tuuli. Ja vaikka lunta rinteessä olisikin, ei pehmeää kerrosta välttämättä pääse raskailla rinnekoneilla huoltamaan. Siksi alkukaudesta on välillä parempi laittaa jo avattu rinne hetkeksi kiinni.

Tykitetty lumi kestää

Taivaalta sataneessa lumihiutaleessa on paljon ilmaa, kun taas tykitetty lumi on merisuolakidettä muistuttava rae. Tykityksessä korkeapaineinen vesi johdetaan lumitykin suuttimien kautta ilmaan. Matkalla maahan vesihiukkaset kiteytyvät lumeksi. Lumetettu lumi pakkaantuu satanutta lunta tiiviimmäksi ja kestää paremmin lämpötilaeroja.

Luonnon lumen ja tykkilumen suurin ero on ehkä kuitenkin määrässä, tykkilunta kun tehdään yleensä vähintään puolen metrin tiivis kerros. Vastaava tiivis lumipatja vaatisi yli toista metriä luonnon lunta. Puolen metrin tykkilumikerros kestää suurenkin kulutuksen ja mahdollistaa rinteiden kunnostustyöt.

Tykitetystä lumesta on iloa pitkälle kevääseen. Hiihtokeskuksissa pysyy rinteet kunnossa, kun vieressä golf-kentät jo vihertävät. Vaikka talvi tulisi kaupunkeihin myöhään ja vähäinenkin lumi sulaisi varhain keväällä pois, antavat hiihtokeskukset kaikille suomalaisille mahdollisuuden nauttia pitkästä ja valkoisesta talvesta.

Katso ajankohtaiset rinnetiedot täältä.

Lue lisää

Miten ihmeessä rinteissä riittää lunta kautta maan eli tykkilumen ihmeet

Keskusuutiset

Kaksi tarinaa lumettamisesta

Keskusuutiset
Lumetus takaa valkoiset rinteet, vaikka muuten maa on sula. Tykkilunta tarvitaan myös Keski- ja Pohjois-Suomessa. Tässä lasketaan Riihivuoren rinteillä joulukuussa 2019.

Lumetus tuo talven koko Suomeen

Keskusuutiset