Salla 6.12.2024

Roska on rinteessä vuosisatojen riesa

Ei näin! Juomatölkin maatumisaika on 80–200 vuotta. Rinteeseen heitetty juomatölkki leikkaantuu teräviksi lastuiksi tampparin jyrsimen alla. Ei näin! Juomatölkin maatumisaika on 80–200 vuotta. Rinteeseen heitetty juomatölkki leikkaantuu teräviksi lastuiksi tampparin jyrsimen alla.
Roskaaminen on turha tapa, jonka vaikutukset näkyvät luonnossa vuosikausia – pahimmillaan jopa vuosisatoja. Roskat voivat myös olla vaaraksi eläimille ja jopa laskijoille.

Roskaaminen on valitettavan yleistä myös hiihtokeskuksissa. Karkkipaperi tai juomatölkki putoavat osalta laskijoista kädestä, kun namu tai juoma on nautittu. Kaikki tietävät, että roskaaminen on tyhmää, mutta silti osa laskijoista sallii itselleen tämän tyhmän tavan.

Ylläksen ski patrol Marjukka Kuittinen-Jussilalle ongelma on tuttu.

”Roskia löytyy erityisesti hissiladuilta ja tuolihissin alta.”

Juomatölkit ja karkkikääreet ovat yleisimmät luonnosta löytyvät roskat, mutta surullisen paljon luontoon viskotaan myös tupakan tumppeja ja nuuskapusseja.

Roskatut alueet ovat aika tarkasti määriteltävissä:

”Hissilinjat ovat roskaisimmat, niissä karkkipaperi tai juomatölkki ei enää mene tyhjänä takaisin taskuun. Onko se sitten jotain huolettomuutta, että niitä viskotaan luontoon, eikä viedä roskikseen?”

Ylläksen ski patrol Marjukka Kuittinen-Jussila toivoo jokaisen vievän roskansa jäteastioihin.

Kauden aikana kertyy valtavat määrät jätettä

Roskaaminen on suuri ongelma. Roskia kertyy kauden aikana jätesäkeittäin, mutta lumi peittää osan roskista, jolloin ongelman laajuus ei paljastu ennen loppukevättä.

”Kun loma-aikana lasken vaikka päivittäin tuolihissilinjan, niin roskia kertyy aina vähintään pussillinen.”

Marjukka on leppoisa nainen, mutta roskaaminen saa tunnelman laskukypärän alla lämpenemään.

”Roskaaminen harmittaa vietävästi, miksi ne pitää heittää luontoon? Tuuli kuljettaa roskia pitkin tuntureita. Lumien sulettua roskia löytyy puiden alaoksilta ja rakkakivien välistä. Huomautan aina, jos roskaamista näen. Useimmiten viesti menee perille, sillä roskaajat tietävät tekevänsä väärin.”

Hiihtokeskusten henkilökunta ja kyläyhdistykset keräävät kesällä rinteiltä säkkikaupalla roskia.

Useissa hiihtokeskuksissa, kuten Marjukan kotikeskuksessa Ylläksellä, on lisätty lajitteluroskakoreja ala- ja yläasemille. Roskien vieminen niille kuuluvaan paikkaan ei siis ole ylivoimainen tehtävä.

Joskus roskaaminen on todella härskiä.

”Törkeimmät tapaukset ovat omat laittomat nuotiopaikat, joihin on jätetty läjä roskia. Joskus roskat on kerätty pussiin, mutta pussia ei ole otettu mukaan. Olen myös joutunut keräämään useammatkin koirankakat lasten rinnealueelta.”

Roska on myös riski

Epäsiisteys on ensimmäinen asia, joka roskaamisesta tulee mieleen. Roskat voivat myös olla vaaraksi eläimille ja jopa laskijoille.

”Esimerkiksi juomatölkki leikkaantuu teräviksi lastuiksi rinnekoneen jyrsimen alla. Niistä tulee niin teräviä, että ne tekevät haavoja paljaaseen käteen. Viimeistään kesällä niistä on vaaraa eläimille ja ihmisillekin. Rinteessä rikkoutuneet juomatölkit voivat naarmuttaa suksenpohjia ja repiä kaatuneen laskijan vaatteita. Silppuuntunut juomatölkki voi kiertyä rinnekoneeseen niin, että se rikkoo jyrsimen tiivisteitä.”

Kesäisin rinnealueella liikkuu eläimiä, joiden käpäliä tai tassuja terävät alumiinitölkin palat voivat pahoin vahingoittaa.

Muoviroskat rinnekoneen murskain pilkkoo pieniksi palasiksi, jolloin ne voivat päätyä eläimien suuhun tai vesistöjen kautta kaloihin. Luontoon heitetyn muoviroskan hiukkaset voivat löytyä seuraavan sukupolven suolistosta.

Hiihtokeskuksissa jäteastioiden määrää on lisätty ja roskien lajittelu on tehty helpoksi.

Pieni teko on suuri apu

Jopa roskaajat pitävät roskaamista kaikin tavoin typeränä toimintana, mutta silti sitä tehdään. Marjukka on useasti miettinyt, miten sen saisi loppumaan.

”Meillä on aika tarkka käsitys siitä, keitä rinnekävijöitä tämä ongelma eniten koskee. Siihen ryhmään tehoaa useimmiten tsemppaus ja kannustaminen. Pidetään asiaa esillä ja kerrotaan sen seurauksista.”

Marjukka on myös miettinyt miltä hiihtokeskuksessa näyttäisi, jos roskia ei kerättäisi.

”Jo vuoden parin jälkeen olisi todella törkyistä. Meillä kyläyhdistys pitää keväisin siivoustalkoita alueella lumien sulettua. Jätettä kertyy luontoon käsittämättömän paljon. Jos ei ensimmäistä roskaa heitettäisi, ei varmaan tulisi toistakaan.”

Ylläksellä ja muissakin keskuksissa on jäteastioiden määrää lisätty ja roskien lajittelu on tehty helpoksi. Olisi hienoa, jos jokainen rinnekävijä tekisi omalta osaltaan edes pienen teon ympäristön ja viihtyvyyden hyväksi – laittaisi roskat roskikseen.

Ski patrolit valvovat tehostetusti roskaamista 27.12.2023–3.1.2024.

Pysy ajan tasalla alamäkimaailman tapahtumista, tilaa Ski.fi-uutiskirje!

Luitko jo nämä?

Ylläksen Kesänkitunturilla rakkakivikko on vielä laajalti näkyvissä, mutta Pirunkurun pohjalle ja sen maljamaiselle yläosalle lunta on jo kerääntynyt ympäröivää maastoa enemmän. Järkeviä laskulinjoja ei löydy kuitenkaan vielä mistään.
Vuodenajat ovat sinänsä armollisia, että laskeminen ei luonnonlunta vaadi. Rinteet saadaan laskukuntoon jo pikkupakkasilla tehokkaiden lumetusjärjestelmien avulla. Entistä useammissa keskuksissa apuna on myös edelliseltä kaudelta säilötty lumi.
Merkittyjen rinteiden läheisyydestä löytyy upeita metsiä. Yksi tunnetuimmista ja suosituimmista Pyhän metsistä on Jackson. Kuva: Jaakko Posti
Ski.fi:n joulukalenteri arpoo joka adventti laskettelijoita ja lautailijoita ilahduttavia paketteja.
Ellivuori kehittyy nyt vauhdilla. Kauden 2024–2025 merkittävin uudistus on ravintolan ja vuokraamon kattava päärakennus.
Sappeeta kehitetään asiakkaiden toiveiden mukaan. Saadun palautteen perusteella parkkia muokataan kaudelle 2024–2025 entistäkin paremmaksi.
Saariselkä on saamelaisalueella ja Lapin kultamailla. Luontoelämyksen täydentää Urho Kekkosen kansallispuisto.
Antti Autti nousee Skiexpon lavalle kertomaan leffaprojekteistaan sekä vapaalaskusta Suomessa. Kuva: Jaakko Posti
Levin talvi on ennätyspitkä. Laskettelukausi alkoi 4.10.2024 ja kauden viimeiset kurvit on tarkoitus piirtää rinteeseen 18.5.2025.
Talma on parkkilaskijoiden suosiossa. Keskuksen toimitusjohtaja Aleksi Vesimäki testaamassa reilien luistoa.

Lumilautaliiton uusimmat

Lue lisää

Ski patrolit ovat rinneturvallisuuden asiantuntijoina. Teemu Torvinen vastaa Rukan ski patrol -toiminnasta.

Ski patrol on laskettelijan kaveri ja turva

Keskusuutiset
Pienilläkin teoilla voi vaikuttaa tuleviin talviin.

Kymmenen askelta vastuulliseen laskemiseen

Laskettelu
Hauskan laskupäivän resepti: huomioi kanssalaskijat, noudata rinnesääntöjä ja nauti laskukavereiden seurasta.

Laskettelija: huomioi edes nämä rinnesäännöt

Laskettelu