Vihti Ski Center 28.3.2024

Paluu kotirinteille yllätti Antti Autin iloisesti

Kierrettyään vuosia lumen perässä ympäri maailmaa, on Antti Autti löytänyt kotimaan rinteet uudestaan ja uudessa valossa. ”Hienoja laskuja voi kokea myös kotimaassa.” Kuva: Jaakko Posti Kierrettyään vuosia lumen perässä ympäri maailmaa, on Antti Autti löytänyt kotimaan rinteet uudestaan ja uudessa valossa. ”Hienoja laskuja voi kokea myös kotimaassa.” Kuva: Jaakko Posti
Maailman upeimpia laskupaikkoja kiertänyt lumilautailun maailmanmestari Antti Autti nauttii nykyään kotimaan laskukohteista ja lumivarmuudesta. Suomi on viime talvina avautunut ammattilautailijalle aivan uudella tavalla.

Antti Autti – 36-vuotias lumilautailun maailmanmestari – on kolunnut ja kokenut maailman hienoimpia laskupaikkoja. Ensin kilpailut veivät häntä vuosien ajan ympäri maailmaa aina Uudesta-Seelannista Japaniin ja Yhdysvaltoihin. Sitten ammattilumilautailijana Antin kalenteri täyttyi matkustelusta ja maailmanluokan puuterilumikohteista.

Vapaalaskijaksi siirtymisen myötä matkustusrumba on helpottanut. Nykyään Antti nimeää suosikkilaskupaikoikseen Ruotsin Lapin, Pyhätunturin sekä Käsivarren erämaan.

”Suomessa on paljon todella mielenkiintoisia laskupaikkoja, joista löytyy parhaimpina kevättalven päivinä maailmanluokan lunta. On ikimuistoista, että hienoja laskukokemuksia voi kokea myös kotimaassa”, Antti hymyilee.

Kotikaupungista Rovaniemeltä Antti Autilla on lyhyt matka hyville lumille. Kuva: Teemu Kuisma

Suomessa on vapaalaskumahdollisuuksia kaikille

Vapaalasku mielletään usein henkeäsalpaavan jyrkkien vuorenrinteiden laskemiseksi upeissa vuoristomaisemissa.

”Tietynnäköisiä maisemia ja tietynlaista laskemista on hehkutettu lajin piireissä jo pitkään. Esimerkiksi laskulomaa Alpeilla pidetään yleisesti ottaen Lappia siistimpänä vaihtoehtona, vaikka Suomestakin löytyy paljon todella hienoja paikkoja laskemiselle”, Antti korostaa.

Vaikka vuoret tarjoavatkin erilaisia laskumahdollisuuksia, onnistuu lajissa kehittyminen ja luonnosta nauttiminen vallan mainiosti kotimaassakin.

Suomalaiset rinteet soveltuvat Antin mukaan erinomaisesti myös aloittelevalle laskijalle. Maaston muotojen tunnistamiseen ja turvallisen laskureitin löytämiseen kotimaa on otollinen harjoittelupaikka. Suomessa kerrytetyt lumiturvallisuus- ja laskutaidot pätevät myös ulkomailla. Oppeja on helppo hyödyntää muun muassa Ruotsissa ja Norjassa, vaikka naapurimaiden maasto onkin mittakaavaltaan huomattavasti kotimaan tuntureita isompaa ja jyrkempää.

Kotimaassa riittää haastetta myös kokeneille laskijoille, kunhan tietää, minne menee. Esimerkiksi Käsivarren erämaa-alueelta löytyy Antin mukaan upeiden maisemien ohella myös konkareita haastavia laskupaikkoja.

”Kilpisjärvi ja sen ympäristö ovat muutenkin paikkoja, jotka jokaisen tulisi kokea vähintään kerran elämässään.”

Suomessa opittuja Suomessa kerrytetyt lumiturvallisuus- ja laskutaitoja voi hyödyntää myös vuorilla. Kuva: Simo Vilhunen

Valttina lumivarmuus

Yksi Suomen ehdottomista valttikorteista on hiihtokeskusten lumivarmuus. Laskukausi etenkin isoissa pohjoisen keskuksissa on moniin muihin paikkoihin verrattuna pitkä, sillä tykityksen ja lumen säilömisen ansiosta rinteet saadaan auki heti alkutalvesta.

”Suomessa voi luottaa siihen, että laskemaan pääsee aina. Se on todella suuri etu, jota ei missään nimessä tule pitää itsestäänselvyytenä”, Antti korostaa.

Mikäli tavoitteena on tähdätä oman lajinsa huipulle, on ulkomaille matkustaminen kuitenkin välttämätöntä.

”Ammattilaistasolle havittelevalle laskijalle on luonnollisesti tärkeää tuntea ja hallita mahdollisimman monenlaiset laskuolosuhteet. Erilaiset laskupaikat tuovat toki uutta oppia myös harrastajille, mutta vapaalaskua harrastaakseen ei todellakaan tarvitse reissata jatkuvasti vuorille.”

Ilmastotietoisuus lisääntyy

Viime vuosina vapaalasku on houkutellut puoleensa myös paljon nuorempia laskijoita, jotka ovat lähtökohtaisesti varsin ilmastotietoisia.

Nuorten laskukulttuuriin eivät vuosittaiset alppireissut tai kaukomatkat todennäköisesti tule kuulumaan samalla tavalla kuin edellisille laskupolville. Antti uskookin, että tulevaisuudessa kotimaisten laskumahdollisuuksien arvostus tulee nousemaan entisestään.

”Ulkomaat ja vuoristot tulevat toki kiehtomaan vastaisuudessakin, mutta laskulomista tulee ehkä enemmänkin harvoin toteutettuja spesiaalijuttuja”, Antti pohtii.

Lajikulttuurin muuttumiseen tarvitaan kuitenkin yksittäisten ihmisten lisäksi myös panostusta lajin parissa töitä tekeviltä tahoilta.

”Paljon on kiinni myös siitä, miten paljon vapaalaskuun halutaan panostaa Suomessa. Tänne tulisi luoda oma, suomalainen laskukulttuuri sen sijaan, että lajia verrataan jatkuvasti maailman valtavirtaan.”

Antti Autti suuosittelee jokaiselle takamaastoihin suuntaavalle lumiturvallisuuskursseja. Kuva: Jaakko Posti

Avainasemassa taidot, varusteet ja paikallistuntemus

Viime vuosina vapaalaskusta on tullut entistä helpommin lähestyttävä laji. Tämä näkyy ammattilaisten osaamisen hyödyntämisessä: esimerkiksi lumiturvallisuuskurssien ja ohjattujen laskuretkien suosio on kasvanut huomattavasti.

Antti korostaa, että ammattilaisten opissa toiminnasta tulee huomattavasti kokonaisvaltaisempaa ja ymmärrys omaan tekemiseen kasvaa. Taitojen kehittymisen myötä vältytään myös monilta turhilta onnettomuuksilta.

”Suomalaiset ovat vähän sellaista kansaa, joka haluaa opetella ja tehdä asiat itse ilman toisten apua. Onkin hienoa huomata, että ihmiset hakeutuvat nykyään yhä enemmän alan asiantuntijoiden oppiin”, hän hymyilee.

Laskutaitojen kehittämisen pitäisi olla Antin mielestä isommassa roolissa myös tunturiretkistä puhuttaessa. Riittävät laskutaidot ovat olennaisessa osassa, vaikka retkelle suunnattaisiinkin pääasiassa nauttimaan luonnosta ja hyvästä seurasta.

”Vapaalasku on Suomessa tyypillisimmillään suksilla tapahtuvaa retkeilyä, ski touringia. On hyvä muistaa, että mukavan ja turvallisen retken takaamiseksi omien taitojen ja jaksamisen tulee riittää myös alas tulemiseen”, hän muistuttaa.

Kotimaan maisemissa vapaalaskureissut eivät ole vain laskuja, vaan myös upeita retkiä luonnossa. Kuva: Simo Vilhunen

Vapaalaskusta kiinnostuneelle Antti suosittelee lämpimästi ammattilaisen oppiin hakeutumista. Vapaalaskuretkelle osallistumalla tai henkilökohtaisen oppaan palkkaamalla laskureissusta saa monipuolisen ja turvallisen elämyksen, jonka myötä lajin harrastamista on helppo jatkaa myöhemmin oma-aloitteisesti.

Jokaisen takamaastoihin suuntaavan laskijan olisi myös hyvä hallita lumiturvallisuuden perusteet. Lumiturvallisuuden peruskurssi, FINLAV Lumiturvallisuus 1, on suunnattu kaikille tuntureilla ja vuorilla talviaikaan liikkuville.

”Peruskurssin jälkeen on hyvä kerryttää omaa osaamista ja laskea jonkin verran ennen FINLAV Lumiturvallisuus 2 -jatkokurssin käymistä.”

Vapaalaskureissua varten on hyvä tarkistaa, että omiin välineisiin liittyvät perusasiat ovat hallinnassa ennen rinteisiin suuntaamista.

”Omien välineiden sujuva käyttö kannattaa ehdottomasti harjoitella etukäteen. Mikäli et esimerkiksi saa laitettua skinejä kiinni suksiin olohuoneen lattialla, ei se todennäköisesti onnistu myöskään tuulisessa tunturissa”, Antti muistuttaa.

Välineiden ohella myös paikallistuntemukseen kannattaa panostaa. Kun tietää, minne kannattaa mennä, saa laskureissusta aina huomattavasti enemmän irti.

”Kun ymmärrys maastosta, omista taidoista ja varusteista on kunnossa, on laskijan mahdollista keskittyä hyvien valintojen tekemiseen ja itse olennaiseen – laskemiseen.”

Antin hienoja laskureissuja pääsee seuraamaan Arctic Lines -elokuvien myötä.

Luitko jo nämä?

Aurinkoisella kelillä vauhdikasta loskasurffausta kaverin kanssa, mikä voisi olla hienompaa?
Ehdota vuoden hiihtokeskusta ja lähirinnettä. Voit voittaa kausikortin valitsemaasi hiihtokeskukseen!
Pehmeä kevätrinne innostaa laskemaan. Roope Tonteri kävi tutustumassa Swinghillin parkkiin 7.3.2024.
Monen laskettelijan ja lumilautailijan mielestä kevät on talven kruunu. Kerro mielipiteesi kevätlaskuista ja osallistu Bollén lasien arvontaan.
Nyt on aihetta hymyyn, iloon ja riemuun: Iso-Syötteen huipulle pääsee jatkossa nopealla tuolihissillä.
Sirkan kylässä sijaitsevalla Levitunturilla avattiin vuonna 1964 Eturinteen alueella pujottelurinne ja kapulahissi. Levin kehitys kansainväliseksi talvimatkailukeskukseksi oli alkanut. Kuva: Levi Ski Resort
Talvipyöräily antaa kiehtovaa näkökulmaa hiihtolomaan. Tutunkin hiihtokeskuksen ympäristö näyttää erilaiselta ohjaustangon takaa.
Rinteessä harvemmin ollaan yksi. Mitä enemmän väkeä on mäessä, sitä tärkeämpää on noudattaa yhteisiä rinnesääntöjä.
Hiihtokoulu ei ole vain aloittelijoiden koulu, vaan jokainen laskettelija ja lautailija hyötyy tekniikkatunnista.
Suksiseppä Jani Ahvenainen kertoo rinnevinkkinsä ja samalla paljastaa, miten voit voittaa Pusun sukset.

Lumilautaliiton uusimmat

fsa-paracross-pyha

Ski Sport Finlandin uusimmat

Lue lisää

Kansallispuistoista löytyy maamme hienoimpia laskulinjoja. Kuva on Pyhä-Luoston kansallispuistosta.

Kansallispuisto on laskettelijan aarreaitta

Vapaalasku

Antti Autti kuvasi vapaalaskuelokuvan Pyhällä

Lumilautailu

Finlav: lumivyöryoppia vapaalaskijoille

Keskusuutiset