Levi 22.9.2020
Keskuksia avoinna 23

Saariselkä juhlii – 50 vuotta aitoa Lapin tunnelmaa

Etelän herrojen legendaarinen kohde Saariselkä juhlii puolen vuosisadan mittaista alamäkijuhlaa kaudella 2019–2020.
Etelän herrojen legendaarinen kohde Saariselkä juhlii puolen vuosisadan mittaista alamäkijuhlaa kaudella 2019–2020.
Yksi maailman pohjoisimmista hiihtokeskuksista on Saariselkä. Tuntureilla on laskettu mäkeä jo 1930-luvulta lähtien. Varsinainen hiihtokeskustoiminta Saariselällä alkoi 50 vuotta sitten.

Saariselkä on tarjonnut aitoa Lapin tunnelmaa jo 50 vuotta. Puolen vuosisadan mittaista alamäkijuhlaa vietetään kaudella 2019–2020. Saariselän tuntureilla Inarissa oli laskettu mäkeä jo 1930-luvulta lähtien, ja etelän hiihtoturistit olivat alueella tuttu näky. Varsinaiseksi matkailualueeksi Saariselkä alkoi kehittyä kuitenkin vasta 1960-luvun lopulla.

Tunturin ja hiihtokeskuksen historia on värikäs ja Saariselältä on lähtenyt liikkeelle monta tarinaa. Yritykset ja yhteisöt innostuivat rakentamaan alueelle omia virkistys- ja edustusmajoja, ja Saariselästä sukeutui maineikas hiihtokohde.

Tässä tehdään hiihtokeskusta. Saariselkä Oy rinneyhtiön perustamiskokous Helsingissä 20.5.1969.
Tässä tehdään hiihtokeskusta. Saariselkä Oy rinneyhtiön perustamiskokous Helsingissä 20.5.1969.

Etelän herrojen legendaarinen kohde

Yksi ensimmäisistä toimijoista oli Virkamiesliitto, joka rakennutti jäsenilleen majoitustiloja Saariselälle vuonna 1959. Varsinaisesti liitto alkoi kehittää alueella lomatoimintaa 1960-luvulla.

Saariselästä kiinnostui myös Suomen Pankki, joka rakennutti sinne oman hirsihuvilan. Sen tupaantuliaisia vietettiin vuonna 1968. Mukana tupaantuliaisissa oli Suomen Pankin silloinen pääjohtaja Mauno Koivisto.

Suomen Pankin perässä Saariselkään iskivät silmänsä monet yritykset ja yhteisöt, jotka alkoivat rakentaa 1970-luvulla Kaunispään alueelle omia virkistys- ja edustusmajojaan. Alkoi rakennusbuumi, jonka seurauksena Saariselästä kehittyi etelän herrojen legendaarinen ruska- ja hiihtoretkikohde. Samalla kelohongasta tuli yksi Lapin matkailun päämateriaaleista. Vuonna 1972 Saariselälle laadittiin tiiviiseen rakentamiseen perustuva kaava.

Saariselän kultakausi käynnistyi 1970-luvulla. Kuvan postikortti on kaudelta 1973–74.
Saariselän kultakausi käynnistyi 1970-luvulla. Kuvan postikortti on kaudelta 1973–74.

Pitkän laskettelukauden Saariselkä

Saariselkä Oy perustettiin vuonna 1969, ja vuoden 1970 joulukuussa Kaunispäälle valmistui ensimmäinen hiihtohissi. Rinneyhtiön suurin osakkeenomistaja oli Virkamiesliitto.

Avajaisvaiheessa tunturissa oli yksi ankkurihissi ja kolme rinnettä. Vuokraamosta löytyi 25 paria laskettelusuksia ja monoja sekä tarvittava määrä sauvoja. Yhtiön hallituksen päätöksellä sauvoihin oli hankittu myös sommat. Hiihtokoulutoiminta alkoi samanaikaisesti ”Kuukkeli alppihiihtokoulu” -nimellä.

1970-luvulla Saariselän kausilipulla ei saanut laskea pääsiäisenä, jotta hissikapasiteetti riittäisi turisteille. Muitakin erikoisuuksia oli: tammikuussa hiihtokeskus oli kiinni. Kaamosaikaan oli turhan pimeää lasketella, kun rinteissä ei vielä ollut valoja.

Laskettelukausi avattiin perinteisesti itsenäisyyspäivänä, kunnes Saariselälle vuonna 1985 saatiin lumetusjärjestelmä. Siitä lähtien kausi on avattu yleensä marraskuun puolella ja mäkeä on laskettu useimmiten vielä äitienpäivänä.

Saariselän kausi on pitkä. Kuvan hiihdonopettajat laskemassa Saariselän rinteillä vuonna 1986.
Saariselän kausi on pitkä. Kuvan hiihdonopettajat laskemassa Saariselän rinteillä vuonna 1986.

Saariselän monta omistajaa

Virkamiesliitolta Saariselän rinneyhtiö siirtyi myöhemmin liiton talousjohtajalle, joka alkoi pyörittää rinnetoimintaa yksityisyrittäjänä. Sen jälkeen omistajat vaihtuivat varsin tiuhaan: 2003 Lapin Kukkola Oy osti Saariselkä Oy:n, 2005 Saariselkä Oy siirtyi Holiday Club Oy:lle ja vuonna 2011 Inarin kunta osti liiketoimintakaupalla rinneliiketoiminnat.

Seitsemänkymmentä- ja kahdeksankymmentäluku olivat Saariselän nousukautta, jolloin aluetta rakennettiin voimakkaasti. Kaunispään alueelle kohosi useita hotelleja ja lomahuoneistoja. Yhdeksänkymmentäluvulla rakentamisinto hiljeni.

Kun Saariselän nykyiset yrittäjät ostivat rinnekeskuksen vuonna 2015, oli Saariselän laskettelukeskus uinunut vuosia ruususen unta. Uudet yrittäjät lähtivät kehittämään toimintaa vauhdilla. Etenkin hiihtokouluun panostettiin ja se lähti nopeasti voimakkaalle kasvu-uralle. Saariselän hiihtokoulu valittiin vuoden hiihtokouluksi 2018. (Lue lisää hiihtokoulun toiminnasta ja järjestämistä tapahtumista: Tyttöjen laskutapahtumissa korostuu hyvä fiilis)

Uudet yrittäjät ovat laittaneet vauhtia Saariselän hiihtokeskuksen kehitykseen. Etenkin hiihtokoulu on ollut näkyvästi esillä. Se valittiin vuoden hiihtokouluksi vuonna 2018.
Uudet yrittäjät ovat laittaneet vauhtia Saariselän hiihtokeskuksen kehitykseen. Etenkin hiihtokoulu on ollut näkyvästi esillä. Se valittiin vuoden hiihtokouluksi vuonna 2018.

Saariselkä kesähiihtokohteena

Kevät 2017 oli Lapissa kylmä, ja kesäkuun alussa maakunnassa oli ajankohtaan nähden poikkeuksellisen paljon lunta.

Tästä inspiroituneena Ski Saariselän johto teki villin päätöksen: se päätti avata Iisakkipään rinteet kesäkuun toisella viikolla kolmeksi päiväksi uudelleen ja järjestää laskettelutapahtuman, jossa osallistujat pääsisivät laskettelemaan yöttömässä yössä. Lunta rinteillä oli puolesta metristä metriin.

Kun tempauksen h-hetki koitti, Lappiin levisi lämpöaalto. Osallistujat pääsivät laskemaan mäkeä hellesäässä. Tempaus sai valtavasti mediahuomiota, ja kuvat bikineihin pukeutuneista laskettelijoista levisivät ympäri Suomea.

Kesähiihtoviikonloppu sai valtavasti mediahuomiota ja Saariselkä nousi valtkakunnan ykkösmedioiden lööppeihin.
Kesähiihtoviikonloppu sai valtavasti mediahuomiota ja Saariselkä nousi valtkakunnan ykkösmedioiden lööppeihin.

Palkkittu jättipitkä pulkkamäki

Saariselän matkailijamäärät ovat viime vuosina kasvaneet hyvää tahtia. Pääasiassa kasvu on tullut ulkomailta.

Saariselälle hiihtomatkailijoita houkuttelee perinteinen lappilainen tunturimaisema erämaineen. Saariselällä lasketellaan kahdella eri tunturilla, Kaunispäällä ja Iisakkipäällä. Lapin tunnelma välittyy, ja matkailijat kokevat olevansa oikeasti pohjoisessa.

Saariselän valtteihin lukeutuu myös lumivarmuus. Kausi alkaa varhain, lunta sataa yleensä runsaasti ja laskettelukausi jatkuu useimmiten pitkälle toukokuuhun. Tapahtumiakin riittää nykyään aina keväälle asti, esimerkiksi pulkkamäen MM-kilpailuja on järjestetty Vappuna useana vuotena.

Pulkkailu on kerännyt huomiota jo useamman vuoden. Tuolihissi on kuljettanut pulkkailijat tunturin päälle, jolloin edessä on avautunut ennätyksellisen mittava pulkkamäki. Uusittu Aurora Tobogganing -Suomen pisin pulkkamäki avattiin 2018. Pulkkamäen -valotaideteos voitti pääpalkinnon Darc Awards -gaalassa joulukuussa 2019.

Suomen pisimmän pulkkamäen päälle noustaan tuolihissillä.
Suomen pisimmän pulkkamäen päälle noustaan tuolihissillä.

Tavoitteena ympärivuotinen keskus luontoarvot huomioiden

Talviaktiviteettien lisäksi Saariselän hiihtokeskus aktivoi myös kesätoimintaa. Hissipyöräily otettiin kesäohjelmaan vuonna 2019. Ensimmäisten reittien avauduttua keskus on nyt aktiivisesti kehittämässä ja toteuttamassa Saariselän sekä Kiilopään alueen talvi- ja kesäpyöräilyä.

Vaikka Saariselän matkailualue kehittyy, haetaan kasvua hallitusti luontoarvot huomioiden. Tavoitteena on tarjota Saariselällä oleville kansainvälisille ja kotimaisille matkailijoilleulkoilma aktiviteetteja ja jättää hieno muisto näistä kokemuksista.

Kahdelle tunturille levittäytyvät rinteet sekä aito Lapin tunnelma ovat Saariselän valtteja myös seuraavat 50 vuotta.
Kahdelle tunturille levittäytyvät rinteet sekä aito Lapin tunnelma ovat Saariselän valtteja myös seuraavat 50 vuotta.

Pysy ajan tasalla alamäkimaailman tapahtumista, tilaa Ski.fi-uutiskirje!

Lue lisää

Tältä näyttää kesähiihto Suomessa

Laskettelu
Bike park Saariselän reiteillä on pyritty hyödyntämään maaston luonnollisia muotoja.

Bike park Saariselkä on Suomen pohjoisin

Pyöräily

Suomen pisin parkki: Saariselällä kikkaillaan 1,2 kilometriä

Keskusuutiset