Laskettelu 0
Meri-Teijo 18.6.2021

Tämän takia talvella on ollut paljon lumivyöryjä

Kaunista, mutta petollista. Lumisateiden jälkeisillä pakkasilla on muodostunut pintakuuraa. Kuva: Ylläs ski patrol Kaunista, mutta petollista. Lumisateiden jälkeisillä pakkasilla on muodostunut pintakuuraa. Kuva: Ylläs ski patrol
Lumi vyöryy myös Suomessa. Etenkin laskettelukaudella 2020–2021 on mediassa ollut näkyvästi esillä lumivyöryt. Onko ilmiö vain median nostama vai onko lumivyöryjä sattunut poikkeuksellisen paljon? Ryhmä Ylläksen ski patroleja paneutui aiheeseen.

Talvella 2020–2021 on tapahtunut useita lumivyöryjä Pohjois-Suomen luonnonvaraisilla tunturialueilla.

Luonnollisia lumivyöryjä on ollut joitakin, mutta suurin osa raportoiduista lumivyöryistä on ollut ihmisen laukaisemia: laskijan paino on tehnyt lumipeitteeseen kuormituksen, joka on aiheuttanut heikon kerroksen romahtamisen ja lumivyöryn, kun maasto on ollut riittävän jyrkkää vyöryäkseen.

Vakavammilta onnettomuuksilta on onneksi vältytty ja läheltä piti -tilanteissa on ollut mukana hyvää tuuria. Osassa lumivyöryistä laskija on kulkeutunut vyöryn mukana ja tapahtuma on vaatinut pelastustoimia.

Huom! Lumivyörystä on tärkeä ilmoittaa heti Hätäkeskukseen, vaikka henkilövahinkoja ei olisi sattunutkaan. Näin Pelastuslaitos saa ajantasaisen ja oikean tiedon heti käyttöönsä.

Syyttävä sormi osoittaa sääolosuhteita

Vallitsevilla olosuhteilla, säällä ja lumipeitteellä on aina merkitys vyöryihin. Talven lumivyöryt ovat syntyneet pääosin tuiskulumen ja pysyvän heikon kerroksen aiheuttamina, mutta laukaisevana tekijänä on ollut suurimmaksi osaksi laskija.

Lumipeitteessä on aina laattavyöryjä aiheuttavia kerroksia. Lumipeitteessä kerrokset ovat sinänsä normaali ilmiö. Alkutalvesta kaudella 2020–2021 lumipeite oli ohut, ja tämä teki lumipeitteen pohjakerroksista heikkoja. Uuden lumen ja tuiskulumen laatat ovat aiheuttaneet vyöryjä lumimyrskyn aikana tai heti sen jälkeen.

Suomen yli on talvella pyyhkinyt muutama merkittävä lumisaderintama, jossa lumi on satanut kevyenä pakkaslumena. Lumisateiden välissä on ollut kirkkaita pakkasjaksoja, joiden aikana on muodostunut pintakuuraa. Pintakuura on hautautunut lumipeitteeseen useaan eri kerrokseen.

Kevyt pakkaslumi lähtee helposti tuulen kuljettamaksi ja muodostaa tuulelta suojaisiin paikkoihin runsaita tuiskulumen kerääntymiä.

Tuuli kuljettaa kevyttä pakkaslunta herkästi. Kuva: Ylläs ski patrol

Lumipeitteessä olevat pysyvät heikot kerrokset, kuten hautautunut pintakuura tai fasetoitunut (raesokerimainen) lumi, ovatkin olleet useiden ihmisen aiheuttamien laattalumivyöryjen taustalla.

Alkukauden ohut lumipeite on edesauttanut heikkojen kerrosten syntymistä ja niiden säilymistä. Kylmät jaksot ovat aiheuttaneet myös sen, että esimerkiksi fasetoitunut lumi ja heikot kerrokset ovat säilyneet lumipeitteessä aktiivisina.

Lämmin sää ja sitä seuraava pakkasjakso vakauttaa usein lumipeitettä. Talvella 2020–2021 kunnon suojakelin jaksoja ei keskitalvella ollut. Muutama lämpöisempi päivä ei muuttanut tilannetta, sillä ne eivät vaikuttaneet syvemmälle lumipeitteeseen – joka puolestaan olisi vakauttanut uudelleenjäätymisen myötä lumipeitettä.

Vapaalaskun suosion kasvu näkyy

Tuntureilla on talvella 2020–2021 liikkunut ennätysmäärä väkeä, niin kokeneita laskijoita kuin uusia lajin harrastajia. Vapaalasku on kasvava trendi. Koronatilanteen myötä suomalaisia talvilajien harrastajia ja vapaalaskijoita on ollut Pohjois-Suomen tuntureilla normaalia enemmän.

Tilastollisesti onnettomuuksien mahdollisuus kasvaa harrastajamäärien kasvun myötä.

Väkimäärä takamaastoissa on kasvanut, mutta onko ymmärrys vaaroista tiedostettu? Uudella vapaalaskun harrastajalla voi olla rajallinen käsitys Suomen tuntureiden luonnonvaraisten rinteiden vyöryvaarasta. Myös ennen esimerkiksi Alpeilla laskeneet eivät ehkä tunnista kaikkia kotimaan olosuhteita.

Lumivyöryjen vaaraa saatetaan vähätellä tai ei hahmoteta, että lumi vyöryy myös tuntureilla.

Lumipeitteen halkeilu on merkki kasvaneesta vyöryvaarasta.. Kuva: Ylläs ski patrol

Suomessa voi käydä niinkin, että vahingossa ajautuu vyörymaastoon ymmärtämättä maaston jyrkkyyttä. Lumivyöryn taustalla onkin usein ymmärtämättömyys: ei tunnisteta lumivyörymaastoa, epävakaita olosuhteita, vaaraa lisääviä sääolosuhteita – tai ei tiedetä, että saatavilla on paikallinen lumivyöryennuste. Pelkkä lumivyöryennusteen lukeminen ei riitä, se pitää myös ymmärtää.

Lumiturvallisuuskurssilta työkalut turvalliseen vapaalaskuun

FINLAV – Suomen Lumivyörykoulutus järjestää laadukasta lumivyörykoulutusta Suomessa. Finlavin sivuilla on ilmaiseksi tarjolla kattava paketti.

Lue myös: Finlav – Vyörytietous

Jokaisen takamaastoihin halajavan vapaalaskijan olisi hyvä käydä ainakin FINLAV Lumiturvallisuus 1 -kurssi. Siellä opetellaan lumivyöryvyörymaaston tunnistamista, reitin suunnittelua, lumivyöry- ja sääennusteen tulkitsemisesta ja olosuhteiden tarkkailua, pelastustilanteessa toimimista sekä vyörypelastusvälineiden käyttöä.

FINLAV Lumiturvallisuus 1 -kurssi on hyvä käydä, kun aloittaa vapaalaskun harrastamisen. Ja koska kertaus on opintojen äiti, isä ja täti, niin kurssille kannattaa suunnata, mikäli on vähänkin epävarma omien taitojen ja tietojen ajantasaisuudesta.

Muutama ohje takamaastoon

  • Epävakaan lumen merkkejä on humahtelu ja lumen halkeilu suksien alla. Mikäli kuulet tai muutoin havaitset näitä, niin pysyttele loivemmilla rinteillä ja vältä vyörymaasto kokonaisuudessaan.
  • Vyöryvaaraa nostavia sääilmiöitä ovat runsas lumisade, voimakas lunta kuljettava tuuli sekä nopea lämpötilan nousu. Vältä vyörymaasto ja odotta olosuhteiden vakautumista muutama päivä.
  • Paras tapa välttää lumivyöryt, on välttää lumivyörymaasto.
  • Liiku alle 25-asteisilla rinteillä ja katso, että yläpuolella ei ole jyrkkiä rinteitä. Yli 30-asteisilla rinteillä lumivyöryjen riski kasvaa huomattavasti. (Kyllä, laskeminen alle 25-asteisilla rinteillä on mukavaa ja nautittavaa!)
  • Huomioi laskiessasi myös muut vaarat kuten kivet, kannot, puut, vaihtelevat lumiolosuhteet.
  • Varustaudu retkelle huolellisesti ja muista, että avun paikalle tulo voi kestää tunteja. Varaudu pitämään itsesi lämpimänä (taukotakki, lämmintä juotavaa, avaruuslakana/bivipussi jne..)
  • Lataa 112-sovellus.

Artikkelin on laatinut Ylläksen Ski patrolin työryhmä: Eeva Mäkelä, Tuomo Poukkanen, Kai Lehtonen ja Antte Lauhamaa.

Luitko jo nämä?

Ylläs bike parkin huipulta on upeat maisemat. Laskettavaa gondolin yläasemalta on parhaimmillaan lähes neljä kilometriä.
Tälle paikalle, eli Gondolin ja Westin väliselle siirtymälle, nousee juhannuksen kunniaksi Levin kesäparkki.
Uusi Bikeparkfinland.fi-sivusto kertoo kaiken alamäki- ja hissipyöräilystä sekä Suomen bike parkeista.
”Tällä iällä ei lähdetä enää tekemään ihmeitä, vaan lähinnä hakemaan arjesta poistumista – ja siihen tämä on yksi parhaista keinoista", Petra Karasti kuvailee suhdettaan alamäkipyöräilyyn.
Sappee lähtee kesään 2021 entistäkin isommin ja näyttävämmin.
Hiihtokeskuksissa vappu on koko perheen iloinen rinnekarnevaali. Kuva Himoksen vappujuhlasta keväältä 2016.
Laskettelu on tutkimuksen mukaan ennen kaikkea perheiden yhteinen harrastus, jossa yhdistyy ulkoilu ja luonnosta nauttiminen, vauhti, elämykset ja hauskuus.
Ehdota vuoden hiihtokeskusta ja lähirinnettä 7.5.2021 mennessä. Voit voittaa kausikortin valitsemaasi hiihtokeskukseen!
Lunta! Aurinkoa! Kavereita! Eväitä! Kevät on kaikkea tätä.
Ei vain hyville laskijoille tai rajatulle porukalle. Ruka Playgroundin tarkoitus on tarjota mahdollisimman monelle eri ikäiselle ja tasoiselle laskijalle hauskoja laskuelämyksiä.

Lue lisää

Luonnonvaraisilla tuntureilla kulkee vapaalaskijoiden lisäksi muitakin ulkoilijoita. Kaikille ei lumivyöryvaara ole tuttu asia. Ylläksellä ski patrol muistuttaa kulkijoita vaarasta kaikkein suosituimmalla retkipaikalla.

Vapaalaskija: opi hyödyntämään lumivyöryennuste

Laskettelu

Nyt tarkkana rinnealueiden ulkopuolella!

Laskettelu

Näin aloitat vapaalaskun – vinkkejä nuorille laskijoille

Laskettelu