Levi 18.3.2024

Legendan paluu: Kalpalinna haluaa nousta uuteen kukoistukseen

Pysähtyneisyyden ajan jälkeen on Kalpalinnaa jälleen kehitetty. Pysähtyneisyyden ajan jälkeen on Kalpalinnaa jälleen kehitetty.
Hämeenlinnan kupeessa Janakkalassa sijaitsevalla Kalpalinnan hiihtokeskuksella on kunniakas menneisyys ja kurjimukseen laskenut lähihistoria. Hiihtokeskuksen uudet omistajat haluavat nostaa Kalpalinnan uuteen kukoistukseen.

Kalpalinna sai uudet omistajat vuonna 2019. Legendaarinen keskus oli ehtinyt rapistua huonoon kuntoon, joten tekemistä viime vuosina on riittänyt. Urakkaa ei ole helpottanut koronan tahdittamat poikkeusolot. Parissa vuodessa on kuitenkin tapahtunut paljon, eikä vauhti ole hidastumassa. Päinvastoin.

Siinä missä mytologian Fenix-lintu nousi tuhkasta, on Kalpalinnan perinteitä uhkuva hiihtokeskus lähinnä kuoriutunut roskasta ja roinasta. Kesästä 2019 lähtien Janakkalassa on siivottu, raivattu, järjestetty, remontoitu ja rakennettu.

Heti omistajavaihdoksen jälkeen uudet omistajat lupasivat, että talvella 2019–2020 Kalpalinnan rinteillä taas lasketaan ja hissit on paitsi huollettu, niin myös katsastettu. Tekemistä riitti, mutta lupaukset saatiin lunastettua.

”87 aukiolopäivää sateisessa talvessa oli mielestämme hyvä saavutus vielä lähes start up -tilanteessa olleelle keskukselle”, Petri Ilmarinen muistelee toiminnan käynnistämistä. Hän on Kalpalinnan uusi toimitusjohtaja.

Remonttia ja kunnostustyötä on tehty perinteitä kunnioittaen.

Monin tavoin Suomen ensimmäinen

Veljekset Eino ja Osmo Kalpala perustivat Janakkalaan Kalpalinnan hiihtokeskuksen vuonna 1964. Vieressä sijaitsi 1939 perustettu Kiianlinna, minne oli pystytetty jo vuonna 1949 Suomen ensimmäinen hiihtohissi. Kiianlinnan ajauduttua konkurssiin jatkoivat keskukset etelä-suomalaista alamäkihistoriaa yhdistettyinä.

Kalpalinna oli lumetuksen edelläkävijä, sillä ensimmäiset lumitykit saapuivat Yhdysvalloista Kalpalinnaan vuonna 1964. Keskus oli todellinen edelläkävijä, sillä samalla laivalla saapui lumitykit muuallekin Eurooppaan.

”Panostus kannatti, sillä varmat olosuhteet toivat asiakkaita. Parhaimmillaan autoja oli aina Helsinki–Hämeenlinna-valtatien varsia pitkin. Poliisit olivat äkäisiä, kun autoja parkkeerattiin tien varteen. Mutta eivät ne sille oikein mitään voineet”, Eino Kalpala muisteli lumetuksen pioneeriaikoja vuonna 2018 ilmestyneessä Elämää alamäessä -kirjassa.

Kalpalinnassa kävivät 1970-luvulla seurapiirit ja poliitikot, aina tasavallan presidentti Urho Kekkosta myöten. 1970–80 luvuilla elettiin Kalpalinnan kulta-aikaa. Keskus oli todellinen skimbakansan kohtaamispaikka, sillä Kalpalinnan rinteillä laskivat alppikanuunat, freestyle-hiihtäjät, nopeuslaskijat…

Kalpalinnassa tapahtui kaikki ja puheiden mukaan tuntui siltä, että siellä myös kävi kaikki.

Kalpalinnan valtti on sijainti moottoritien läheisyydessä

Laiminlyönnit ajoivat Kalpalinnan unholaan

Ensin Kalpalinnassa hiipui kehitystyö, sitten hävisi suosio. Vuosi vuodelta Kalpalinna rapistui. Legendan alennustila oli suorastaan surkeaa katsottavaa. Vuonna 2018 iskettiin hiihtohissien määräaikaistarkastusten laiminlyönnistä sakkoja. Kanta-Hämeen käräjäoikeus julisti tuomion 8.5.2018.

Lain mukaan hiihtohisseille tulee tehdä määräaikaistarkastus vuosittain. Kalpalinnan käytössä olevien hiihtohissien määräaikaistarkastukset oli kuitenkin jätetty tekemättä neljänä kautena peräkkäin vuosina 2014–2017.

Hienoista rinneprofiileista tai huikeista muistoista ei ollut apua, kun pajukkoa kasvaneet rinteet, epäilyttävät hissit ja rapistuneet rakennukset karkottivat laskettelijat Janakkalasta. Kalpalinna vaipui monen laskijan mielessä unholaan.

Kesällä 2019 Janakkalasta kuului odotettu uutinen: Kalpalinna oli saanut uudet omistajat. Uutinen herätti kiinnostusta, uteliaisuutta ja toiveikkuutta. Myös epäileviä äänensävyjä laskettelijoiden keskuudessa kuultiin, sen verran suuria puheita ja suunnitelmia uudet omistajat etenkin paikallislehdissä tuoreeltaan jakoivat.

Ensin kunnostettiin hissejä ja rinnepohjia. Myös kahvila oli remonttilistan kärjessä.

Hihat on kääritty ja urakka aloitettu

Varsin lyhyessä ajassa Kalpalinnassa on tapahtunut paljon. Alkuvaiheessa keskityttiin ihan perusasioihin: metsurit raivasivat rinteet vuosien tauon jälkeen ja rinnepohjat tehtiin nurmikolle.

Kaikki päähissit kunnostettiin perinpohjaisesti turvajärjestelmineen. Valaistuksessa vaihdettiin kaikki lamput ja nyt valo on myös Kalpalinnassa valkoista.

Lumetusjärjestelmää on korjattu uudistamalla pumppukellarin painepumput moottoreineen sekä syöttöputket ja nousulinjat. Lisäksi lumitykkirivistöä on täydennetty. Kahvilaa on paranneltu ja wc-tilat kunnostettu.

Myös ravintolassa on tehty: lämmitysjärjestelmä on vaihdettu, sosiaalitilat uusittu ja keittiö rakennettu kokonaan uusiksi. Niistä ei tosin kaudella 2020–2021 paljon päästy nauttimaan koronarajoituksien takia. Lisäksi rakennuksen ulkokunnostus on aloitettu.

”Kaudella 2021–2022 voimme palvella yleisöä kokonaisvaltaisemmin, kuin vuosiin – kunhan rajoituksia ei tule”, Petri Ilmarinen kertoo.

Toimitusjohtaja Petri Ilmarinen viihtyy myös rinteessä.

Vanha hotellipääty on saneerattu kokonaisuudessaan toimistotiloiksi. Tilavan rakennuksen alakertaa rakennetaan parhaillaan: asiakaskäyttöön on tulossa uudet sauna- ja pesutilat, takka- ja kabinettitilat kokous- ja konferenssikäyttöön sekä alaklubin kunnostus laadukkaammaksi erikoistilaksi eri tilaisuuksiin.

”Jo kaudelle 2019–2020 saatiin avattua Hugo, ja Turistirinne sekä vähäksi aikaa yhdysrinteet. Kaudelle 2020-2021 avattiin lisäksi Kilparinne ja Super sekä vapaalaskurinteiksi street ja Kallenrinne – ja luonnollisesti tarvittavat yhdysrinteet. Hissejä kunnostettiin seitsemän, mutta käytössä viime kaudella oli viisi hissiä”, Petri muistelee uudelleenkäynnistystä.

Tavoite: Kalpalinna on ympärivuotinen keskus

Kalpalinnaan rakennettiin jo viime vuosituhannella yksi Suomen ensimmäisistä bike parkeista. Myös se ehti ränsistyä ja jäädä uusien bike parkien jalkoihin. Pyöräreittien kunnostamiset ja rakentamiset aloitettiin heti syksyllä 2019.

Kalpalinnan bike parkin nousu uusien omistajien käsissä on ollut vauhdikas. Jo ensimmäisenä uusien omistajien kaudella, eli kesällä 2020, aktiivipyöräilijöitä palasi rinteille. Bike parkin kesäkausi 2021 oli vilkas.

Kalpiksessa kesä- ja talvikaudet menevät iloisesti päällekkäin.

Kalpalinnassa on tavoitteena pyörittää hissejä ilman taukoa, eli talvi- ja kesäkaudet menevät osittain päällekkäin. Syksyllä 2021 pyöräilykausi jatkuu kelien salliessa ainakin marraskuun – ja rinteiden lumetus aloitetaan heti, kun ensimmäiset kunnon pakkaset asettuvat Janakkalan ylle.

Pitkän tähtäimen suunnitelma Kalpalinnassa on huima:

”Luvassa on uusia hissejä ja aktiviteetteja. Haluamme rakentaa Kalpalinnasta uudenaikaisen etelä-suomalaisen alppikylän hotelleineen, asuntoineen, mökkeineen, majoituksineen ja työpaikkoineen… Pitkässä juoksussa mahdollisesti jopa lasketteluhalli ja jäähalli, tekojäät ja alamäkiluisteluradankin – ja senkin mieluummin jäädytysputkien päälle”, toimitusjohtaja Ilmarinen visioi.

Kalpalinnan suunnitelmat ovat suuret.

Visio on hieno, mutta sen toteutuminen vaatii aikaa, työtä ja resursseja. Nyt laskettelijat voivat nauttia siitä, että pääsevät nauttimaan legendaarisista rinteistä.

Ja Kalpiksen vanhoille ystäville tiedoksi: Kyllä, myös legendaarinen Kalpalinnan yömäki on tehnyt paluun!

Luitko jo nämä?

Monen laskettelijan ja lumilautailijan mielestä kevät on talven kruunu. Kerro mielipiteesi kevätlaskuista ja osallistu Bollén lasien arvontaan.
Nyt on aihetta hymyyn, iloon ja riemuun: Iso-Syötteen huipulle pääsee jatkossa nopealla tuolihissillä.
Sirkan kylässä sijaitsevalla Levitunturilla avattiin vuonna 1964 Eturinteen alueella pujottelurinne ja kapulahissi. Levin kehitys kansainväliseksi talvimatkailukeskukseksi oli alkanut. Kuva: Levi Ski Resort
Talvipyöräily antaa kiehtovaa näkökulmaa hiihtolomaan. Tutunkin hiihtokeskuksen ympäristö näyttää erilaiselta ohjaustangon takaa.
Rinteessä harvemmin ollaan yksi. Mitä enemmän väkeä on mäessä, sitä tärkeämpää on noudattaa yhteisiä rinnesääntöjä.
Hiihtokoulu ei ole vain aloittelijoiden koulu, vaan jokainen laskettelija ja lautailija hyötyy tekniikkatunnista.
Suksiseppä Jani Ahvenainen kertoo rinnevinkkinsä ja samalla paljastaa, miten voit voittaa Pusun sukset.
Alppilegenda Kalevi ”Häkä” Häkkinen laski talvella 1967 Hirvensalossa kilpaa rallikuski Rauno Aaltosen Mini Cooperia vastaan. Legendan mukaan Aaltosen Mini voitti hiuksenhienosti. Kuva: Museovirasto
Temppuilu, pelleily tai kikkailu ei kuulu hiihtohissiin, eikä hissikapulaa tule vedättää hissilinjalta sivuun. Hiihtokeskusten ski patrolit valvovat tehostetusti hissikäyttäytymistä 5.–11.2.2024 sekä 28.3.–1.4.2024.
Hyvä suksi tai lauta on helppo ostaa, mutta itselleen mieleisin löytyy vain kokeilemalla. Ski.fi Testikeskus tarjoaa tähän erinomaisen mahdollisuuden!

Lumilautaliiton uusimmat

fsa-paracross-pyha

Ski Sport Finlandin uusimmat

Lue lisää

Ski.fi-kortti on laskettelijan paras etukortti: sillä saat kaksi päivä- tai iltalippua yhden hinnalla. Uuden Ski.fi Perhekortin voit jakaa samassa taloudessa asuvien perheenjäsenien kanssa.

Ski.fi Perhekortti – laskettelevan perheen paras etukortti!

Keskusuutiset

Elämää alamäessä -kirja kertoo suomalaisen alamäen tarinan

Keskusuutiset
Uudet lasketteluvaatteet ja -välineet ovat entistä kevyempiä, mukavampia ja suorituskykyisempiä. Tuloksena on entistä hauskempia mäkipäiviä.

Talven välinetrendit 2021–2022: mukavuus ja keveys

Välineet