Kalpalinna sai uudet omistajat vuonna 2019. Legendaarinen keskus oli ehtinyt rapistua huonoon kuntoon, joten tekemistä viime vuosina on riittänyt. Urakkaa ei ole helpottanut koronan tahdittamat poikkeusolot. Parissa vuodessa on kuitenkin tapahtunut paljon, eikä vauhti ole hidastumassa. Päinvastoin.
Siinä missä mytologian Fenix-lintu nousi tuhkasta, on Kalpalinnan perinteitä uhkuva hiihtokeskus lähinnä kuoriutunut roskasta ja roinasta. Kesästä 2019 lähtien Janakkalassa on siivottu, raivattu, järjestetty, remontoitu ja rakennettu.
Heti omistajavaihdoksen jälkeen uudet omistajat lupasivat, että talvella 2019–2020 Kalpalinnan rinteillä taas lasketaan ja hissit on paitsi huollettu, niin myös katsastettu. Tekemistä riitti, mutta lupaukset saatiin lunastettua.
”87 aukiolopäivää sateisessa talvessa oli mielestämme hyvä saavutus vielä lähes start up -tilanteessa olleelle keskukselle”, Petri Ilmarinen muistelee toiminnan käynnistämistä. Hän on Kalpalinnan uusi toimitusjohtaja.
Monin tavoin Suomen ensimmäinen
Veljekset Eino ja Osmo Kalpala perustivat Janakkalaan Kalpalinnan hiihtokeskuksen vuonna 1964. Vieressä sijaitsi 1939 perustettu Kiianlinna, minne oli pystytetty jo vuonna 1949 Suomen ensimmäinen hiihtohissi. Kiianlinnan ajauduttua konkurssiin jatkoivat keskukset etelä-suomalaista alamäkihistoriaa yhdistettyinä.
Kalpalinna oli lumetuksen edelläkävijä, sillä ensimmäiset lumitykit saapuivat Yhdysvalloista Kalpalinnaan vuonna 1964. Keskus oli todellinen edelläkävijä, sillä samalla laivalla saapui lumitykit muuallekin Eurooppaan.
”Panostus kannatti, sillä varmat olosuhteet toivat asiakkaita. Parhaimmillaan autoja oli aina Helsinki–Hämeenlinna-valtatien varsia pitkin. Poliisit olivat äkäisiä, kun autoja parkkeerattiin tien varteen. Mutta eivät ne sille oikein mitään voineet”, Eino Kalpala muisteli lumetuksen pioneeriaikoja vuonna 2018 ilmestyneessä Elämää alamäessä -kirjassa.
Kalpalinnassa kävivät 1970-luvulla seurapiirit ja poliitikot, aina tasavallan presidentti Urho Kekkosta myöten. 1970–80 luvuilla elettiin Kalpalinnan kulta-aikaa. Keskus oli todellinen skimbakansan kohtaamispaikka, sillä Kalpalinnan rinteillä laskivat alppikanuunat, freestyle-hiihtäjät, nopeuslaskijat…
Kalpalinnassa tapahtui kaikki ja puheiden mukaan tuntui siltä, että siellä myös kävi kaikki.
Laiminlyönnit ajoivat Kalpalinnan unholaan
Ensin Kalpalinnassa hiipui kehitystyö, sitten hävisi suosio. Vuosi vuodelta Kalpalinna rapistui. Legendan alennustila oli suorastaan surkeaa katsottavaa. Vuonna 2018 iskettiin hiihtohissien määräaikaistarkastusten laiminlyönnistä sakkoja. Kanta-Hämeen käräjäoikeus julisti tuomion 8.5.2018.
Lain mukaan hiihtohisseille tulee tehdä määräaikaistarkastus vuosittain. Kalpalinnan käytössä olevien hiihtohissien määräaikaistarkastukset oli kuitenkin jätetty tekemättä neljänä kautena peräkkäin vuosina 2014–2017.
Hienoista rinneprofiileista tai huikeista muistoista ei ollut apua, kun pajukkoa kasvaneet rinteet, epäilyttävät hissit ja rapistuneet rakennukset karkottivat laskettelijat Janakkalasta. Kalpalinna vaipui monen laskijan mielessä unholaan.
Kesällä 2019 Janakkalasta kuului odotettu uutinen: Kalpalinna oli saanut uudet omistajat. Uutinen herätti kiinnostusta, uteliaisuutta ja toiveikkuutta. Myös epäileviä äänensävyjä laskettelijoiden keskuudessa kuultiin, sen verran suuria puheita ja suunnitelmia uudet omistajat etenkin paikallislehdissä tuoreeltaan jakoivat.
Hihat on kääritty ja urakka aloitettu
Varsin lyhyessä ajassa Kalpalinnassa on tapahtunut paljon. Alkuvaiheessa keskityttiin ihan perusasioihin: metsurit raivasivat rinteet vuosien tauon jälkeen ja rinnepohjat tehtiin nurmikolle.
Kaikki päähissit kunnostettiin perinpohjaisesti turvajärjestelmineen. Valaistuksessa vaihdettiin kaikki lamput ja nyt valo on myös Kalpalinnassa valkoista.
Lumetusjärjestelmää on korjattu uudistamalla pumppukellarin painepumput moottoreineen sekä syöttöputket ja nousulinjat. Lisäksi lumitykkirivistöä on täydennetty. Kahvilaa on paranneltu ja wc-tilat kunnostettu.
Myös ravintolassa on tehty: lämmitysjärjestelmä on vaihdettu, sosiaalitilat uusittu ja keittiö rakennettu kokonaan uusiksi. Niistä ei tosin kaudella 2020–2021 paljon päästy nauttimaan koronarajoituksien takia. Lisäksi rakennuksen ulkokunnostus on aloitettu.
”Kaudella 2021–2022 voimme palvella yleisöä kokonaisvaltaisemmin, kuin vuosiin – kunhan rajoituksia ei tule”, Petri Ilmarinen kertoo.
Vanha hotellipääty on saneerattu kokonaisuudessaan toimistotiloiksi. Tilavan rakennuksen alakertaa rakennetaan parhaillaan: asiakaskäyttöön on tulossa uudet sauna- ja pesutilat, takka- ja kabinettitilat kokous- ja konferenssikäyttöön sekä alaklubin kunnostus laadukkaammaksi erikoistilaksi eri tilaisuuksiin.
”Jo kaudelle 2019–2020 saatiin avattua Hugo, ja Turistirinne sekä vähäksi aikaa yhdysrinteet. Kaudelle 2020-2021 avattiin lisäksi Kilparinne ja Super sekä vapaalaskurinteiksi street ja Kallenrinne – ja luonnollisesti tarvittavat yhdysrinteet. Hissejä kunnostettiin seitsemän, mutta käytössä viime kaudella oli viisi hissiä”, Petri muistelee uudelleenkäynnistystä.
Tavoite: Kalpalinna on ympärivuotinen keskus
Kalpalinnaan rakennettiin jo viime vuosituhannella yksi Suomen ensimmäisistä bike parkeista. Myös se ehti ränsistyä ja jäädä uusien bike parkien jalkoihin. Pyöräreittien kunnostamiset ja rakentamiset aloitettiin heti syksyllä 2019.
Kalpalinnan bike parkin nousu uusien omistajien käsissä on ollut vauhdikas. Jo ensimmäisenä uusien omistajien kaudella, eli kesällä 2020, aktiivipyöräilijöitä palasi rinteille. Bike parkin kesäkausi 2021 oli vilkas.
Kalpalinnassa on tavoitteena pyörittää hissejä ilman taukoa, eli talvi- ja kesäkaudet menevät osittain päällekkäin. Syksyllä 2021 pyöräilykausi jatkuu kelien salliessa ainakin marraskuun – ja rinteiden lumetus aloitetaan heti, kun ensimmäiset kunnon pakkaset asettuvat Janakkalan ylle.
Pitkän tähtäimen suunnitelma Kalpalinnassa on huima:
”Luvassa on uusia hissejä ja aktiviteetteja. Haluamme rakentaa Kalpalinnasta uudenaikaisen etelä-suomalaisen alppikylän hotelleineen, asuntoineen, mökkeineen, majoituksineen ja työpaikkoineen… Pitkässä juoksussa mahdollisesti jopa lasketteluhalli ja jäähalli, tekojäät ja alamäkiluisteluradankin – ja senkin mieluummin jäädytysputkien päälle”, toimitusjohtaja Ilmarinen visioi.
Visio on hieno, mutta sen toteutuminen vaatii aikaa, työtä ja resursseja. Nyt laskettelijat voivat nauttia siitä, että pääsevät nauttimaan legendaarisista rinteistä.
Ja Kalpiksen vanhoille ystäville tiedoksi: Kyllä, myös legendaarinen Kalpalinnan yömäki on tehnyt paluun!
