Talma 2.2.2023

Sattuiko? Näin nopeasti pääset takaisin rinteeseen

Jos laskeminen on hankalaa esimerkiksi nivelen kivun tai lihaskireyden takia, kannattaa käydä resorttelemassa fysioterapeutin kanssa. Jos laskeminen on hankalaa esimerkiksi nivelen kivun tai lihaskireyden takia, kannattaa käydä resorttelemassa fysioterapeutin kanssa.
Laskettelu ja lautailu ovat vauhdikkaita lajeja, joissa välillä voi sattua. Tällöin lääkärit usein kuulevat kysymyksen: ”milloin pääsen takaisin rinteeseen”. Alppimaajoukkueen fysioterapeutti Jesse Talikka kertoo paluuseen vaikuttavat tekijät.

”Kuinka nopeasti pääsen takaisin rinteeseen?” on usein kuultu kysymys lääkärin vastaanotolla loukkaantumisen jälkeen. Nykyään kuntoutuminen on kokonaisvaltainen prosessi, missä testeillä on suuri merkitys. Urheilu Mehiläisen ja Suomen alppimaajoukkueen fysioterapeutti Jesse Talikka avaa nykyaikaisen kuntoutusprosessin saloja.

Loukkaantuminen tai kipu – fysioterapeutti auttaa

Kuntoutus ei ole vain kipsausta tai leikkaushoitoa vaativan vamman jälkihoitoa.

”Jos huomaa laskemisen – tai ihan vain normaalin arkielämän – hankaloituvan esimerkiksi nivelen kivun tai lihaskireyden takia, kannattaa tarkastuttaa kehon toiminta fysioterapeutilla”, Jesse Talikka kehottaa.

Fysioterapeutin juttusille kannattaa myös hakeutua, jos huomaa lihaksessa toispuoleisuutta tai heikkoutta. Laskiessa tämän huomaa helposti, mikäli toiselle puolelle kääntäminen tai jarruttaminen on selkeästi helpompaa.

”Nyrkkisääntö on, että toimintahäiriöt näytetään fysioterapeutille, isommat traumat aina lääkärille”, Jesse Talikka opastaa. (Lue myös: Ehkäise vammoja – kehitä liikkuvuuttasi tehokkaalla ohjelmalla)

Ajan sijaan ratkaisevaa on kehitys

Kuntoutusprosessissa puhutaan kipsaus- tai leikkaushoidon jälkeisistä vaivoista. Näissä merkittävä tekijä on se, mikä kohta on loukkaantunut. Ennen paluuhetki loukkaantumisesta aktiiviliikunnan pariin määriteltiin aikaperusteisesti. Esimerkiksi eturistisidevamman kuntoutuksen puhuttiin usein olevan kuuden kuukauden prosessi.

”Nyt mietitään kokonaisvaltaisemmin. Nykytiedon perusteella tiedetään, että eturistisidesiirteen vahvistuminen vie 8–9 kuukautta. Fysioterapian näkökulmasta lisäksi vaaditaan, että reisien lihasvoima pitää saada ainakin 10 prosentin päähän terveeseen jalkaan verrattuna – joka on yksi monista seurattavista mittareista”, Jesse Talikka avaa.

Jos testeissä määrätyt kriteerit ei täyty, niin rinteeseen säntäävällä voi olla moninkertainen riski loukkaantua uudestaan. (Lue myös: Lisää voimaa laskettelijan harjoitusohjelmalla)

Treeniä seuraa testi

Kun ei päästä normaaliin liikkeeseen, niin kehossa ja etenkin loukkaantuneella alueella lihakset alkavat heikentyä nopeasti ja tulee liikerajoituksia.

Hyvässä kuntoutumisprosessissa testataan säännöllisesti eri osa-alueita: liikkuvuutta, voimaa ja tasapainoa suhteessa terveeseen puoleen.

”Kun saadaan testidataa kuntoutujasta, niin harjoitus- ja kuntoutussuunnitelma pystytään yksilöimään” Jesse Talikka kertoo.

”Laskettelun ja lautailun tyylisissä lajeissa on tiettyjä parametreja liikkuvuuden ja voiman suhteen: Laskettelussa tarvitaan eksentristä – hidastavaa – voimaa esimerkiksi jarrutustyöhön. Siihen päälle vaaditaan nopeusvoimaa, eli reaktiivista voimaa, jotta voidaan reagoida nopeasti tilanteisiin.” (Lue myös: Tasapaino huippukuntoon – poimi tästä tehokkaat harjoitteet!)

Vasta kun lihasten voimatasot ja kehon liikerajat on saatu harjoitettua kuntoon, on aika palata rinteeseen.

Jesse Talikka kelaaa aihetta vielä hieman taaksepäin ja tiivistää nykyaikaisen kuntoutuksen ytimen:

”Kuntoutus on monimuotoinen prosessi, jossa harjoitetaan eri ominaisuuksia. Kun perinteisesti on aikaperusteisesti annettu lupa lasketella tai lautailla, niin nykyään vasta testitulokset kertovat milloin on turvallista palata rinteeseen.”

Artikkeli on tehty yhteistyssä Urheilu Mehiläisen kanssa. Seuraa Urheilu Mehiläistä Instagramissa @urheilumehilainen

Artikkelia muokattu:

Luitko jo nämä?

Viihtyisä maisemakonttori, oppimisen ilo ja hauskat työkaverit. Hiihdonopettajalla on monta syytä hymyyn.
Lapsi laskee suoraan alas rinnettä, eikä kääntyminen kiinnosta? Näillä hiihdonopettajan vinkeillä houkuttelet lapsen mutkittelemaan laskettelurinteessä.
Suksen pituuden valintaan vaikuttaa käyttötarkoituksen sekä laskijan mittojen lisäksi mieltymykset ja taitotaso.
Ylitarkastaja Aleksi Latvala viihtyy mäessä työssä ja vapaa-ajalla.
Hyvä lumilautakenkä antaa mainion tuntuman lautaan ja mahdollistaa miellyttävät sekä hauskat laskupäivät.
Näyttää helpolta, mutta etenkin alku voi olla hankala. Jutun vinkkien lisäksi kannattaa hakea oppia hiihtokoulusta. Pätevä lautaopettaja on oikotie onneen.
”Taidot kehittyvät harjoittelemalla ja kehittymistä voi nopeuttaa pyytämällä opetusta”, hiihdonopettaja Teija Uurinmäki rohkaisee. Kun taitoa on tarpeeksi, voi rinteitä kiitää alas, kuten Teijan opettajakollega kuvassa.
Päivä rinteessä tekee hyvää mielelle ja keholle (vaikka äärimmäisyyksiin ei menisikään).
Vääränlaiset välineet vievät ilon laskettelusta. Hiihdonopettaja Teija Uurinmäki kertoo, miksi serkun kaiman vanhoilla pujotteluvälineillä ei välttämättä kannata aloittaa hienoa harrastusta.
Hiihdonopettaja Teija Uurinmäki neuvoo aloittamaan laskettelupäivä nolon helposta rinteestä: ”kun haukkaat pienen palan kerrallaan, pääset nopeammin huipulle – turvallisesti.”

Lumilautaliiton uusimmat

Ski Sport Finlandin uusimmat

Elian Lehto on näyttänyt kaudella 2022–2023 jotain, mitä on kauan odotettu: suomalaismenestystä vauhtilajeissa.

Lue lisää

Hiihtäjän polvivammoja voidaan ehkäistä ja hoitaa

Laskettelu

Ehkäise vammoja – kehitä liikkuvuuttasi tehokkaalla ohjelmalla

Vinkit
Testaamalla löytyy laskijan ongelmakohdat. Kuvan y-balance -testillä mitataan kehon toiminnallista symmetriaa ja hallintaa. Lisäksi se selvittää liikeratojen mahdolliset puolierot.

Testaamalla paremmaksi laskijaksi

Yhteistyössä