Lumetus tuo talven koko Suomeen

Lumetus takaa valkoiset rinteet, vaikka muuten maa on sula. Tykkilunta tarvitaan myös Keski- ja Pohjois-Suomessa. Tässä lasketaan Riihivuoren rinteillä joulukuussa 2019.
Lumetus takaa valkoiset rinteet, vaikka muuten maa on sula. Tykkilunta tarvitaan myös Keski- ja Pohjois-Suomessa. Tässä lasketaan Riihivuoren rinteillä joulukuussa 2019.

Musta maa ei ole ongelma laskettelijoille, sillä hiihtokeskukset tykittävät rinteet kuntoon. Tehokkaiden lumetusjärjestelmien sekä ammattitaitoisen henkilökunnan ansiosta lunta saadaan rinteisiin nopeasti.

Lumetus on jälleen pelastanut monen laskettelijan ja lumilautailijan talven. Maisema on Etelä-Suomessa ollut koko alkutalven 2019–2020 muutamia ilahduttavia päiviä lukuun ottamatta surkean sula. Siitä huolimatta laskemaan on päässyt marraskuusta lähtien aivan eteläisintä Suomea myöten. Loppiaisena 2020 koko maassa oli auki jo yli 50 hiihtokeskusta, näistä viitisentoista Etelä-Suomessa. (Ajantasaiset rinnetiedot löydät Ski.fi:n sivuilta Hiihtokeskukset ja -koulut.)

Lumetus on jo tuttu juttu

Ärsyttävän lämmin joulukuu 2019 ei ole karkottanut suomalaisia rinteiltä, melkeinpä päinvastoin. Talven riemut on haettu sieltä missä lunta on – hiihtokeskuksista. Niinpä rinteissä onkin ollut melkoinen vilske.

Suomalaiset tietävät jo varsin hyvin, että hiihtokeskuksista lunta löytyy. Ski.fi-sivustoa julkaisevan Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen keväällä 2018 teettämän tutkimuksen mukaan 82 % suomalaisista tietää hiihtokeskusten tekevän talviset olosuhteet lumetusjärjestelmillään, ja laskettelua harrastavista 94 % on tietoinen tykkilumen tuomista olosuhteista. Säilölumikin on hyvin tiedossa, sillä laskettelijoista 82 % tietää, että osa hiihtokeskuksista säilöö lunta kesän yli, jotta kauden avaaminen syksyllä saadaan varmistettua.

On kasvanut uusi sukupolvi, joille lumetus on luonnollinen osa talvea. He tietävät, että hiihtokeskuksista löytyy lunta – aivan kuten uimahallista lämmintä vettä tai tekojääradoilta jäätä. Myös media on huomannut lumetuksen tehon ja hiihtokeskusten varhainen talvi on usein otsikoissa (lue myös Helsingin Sanomien artikkeli Lumi tulee etelän rinteisiin yhä useammin tykistä).

Hiihtokeskusten henkilökunta on ammattitaitoista ja lumetusjärjestelmät tehokkaita, joten lyhyetkin pakkasjaksot saadaan hyödynnettyä.
Hiihtokeskusten henkilökunta on ammattitaitoista ja lumetusjärjestelmät tehokkaita, joten lyhyetkin pakkasjaksot saadaan hyödynnettyä.

Lumitykit takaavat talven

Lumetus ei ole ihan uusi juttu, sillä ensimmäiset lumitykit tulivat Suomeen jo 1960-luvulla. On vaatinut kuitenkin vuosikymmenien työn, että lumetuksesta on saatu todella tehokasta. Vuosien saatossa niin teknologia kuin ammattitaitokin ovat kehittyneet huippuunsa.

Suomalaiset hiihtokeskukset ovat viime vuosia investoineet lumetusjärjestelmiin. Nykyään lumetus onnistuukin entistä nopeammin ja tehokkaammin. Erityiskiitoksen ansaitsee myös hiihtokeskusten ammattitaitoinen henkilökunta. Ilman vankkaa osaamista ja silmiinpistävää intoa luoda talviset olosuhteet ei saataisi rinteitä laskukuntoon.

Lumetuksen merkityksestä puhuttaessa ajatuksissa on useimmiten eteläisen Suomen lähikeskukset. Tykkilumi on kuitenkin tärkeä kaikille hiihtokeskuksille. Pohjoisessa lunta on talvella 2019–2020 ollut paikoitellen ennätyspaljon. Siitä huolimatta myös Pohjois-Suomen hiihtokeskuksissa turvaudutaan lumetusjärjestelmiin. Tykkilumi takaa kauden alkamisen aikaisin ja jatkumisen pitkälle kevääseen – huomattavasti pidemmälle, kuin pelkän luonnonlumen varassa olevilla rinteillä.

Vihdissä on tunnetusti pitkä kausi. Rinteiden lisäksi Vihdissä pääsee varhain myös ladulle.
Vihdissä on tunnetusti pitkä kausi. Rinteiden lisäksi Vihdissä pääsee varhain myös ladulle.

Tykkilumi tekee talvesta pitkän

Tykkilumi, keinolumi, lumetettu lumi… nimityksiä on monia, mutta asia on sama: vettä suihkutetaan kovalla paineella pakkasilmaan, jolloin maahan saadaan lunta. Raaka-aineet ovat siis aivan samat kuin luonnonlumessa: vettä ja ilmaa. (Lue myös: Näin tehdään talvi)

Vaikka raaka-aineet ovat yhtäläiset, niin tykkilumi ja luonnonlumi eroavat paljon rakenteeltaan. Taivaalta leijailee kauniita ilmavia hiutaleita, mutta lumetusjärjestelmät puskevat rinteeseen tiiviitä kiteitä. Tiivis rakenne on ensimmäinen syy, miksi tykkilumi kestää monin verroin luonnonlunta paremmin säävaihteluita. Jopa rankkojakin vesisateita.

Toinen syy on määrässä, sillä rinteisiin tykitetään lunta todella paljon. Kun massiivinen lumimäärä vielä tampataan tiiviiksi, kestää se kulutusta ja sääoikkuja käsittämättömän hyvin. Lunta tehdään kauden aikana tarvittaessa myös lisää. Näin rinteet saadaan pidettyä hyvässä kunnossa läpi kauden.

Lumetusjärjestelmien ansiosta hiihtokeskuksissa riittäisi lunta laskettavaksi kevätaurinkoisina päivinä myös Etelä-Suomessa, mutta silloin kovin moni laskettelija on jo suunnannut esimerkiksi fillaripoluille, purjehtimaan tai terasseille.

Tykkilumi takaa pitkän kauden. Talvi 2019–2020 alkoi esimerkiksi Talmassa jo marraskuun alussa (kuva otettu 1.11.2019) ja lunta riittää todennäköisesti vielä pitkälle pääsiäisen jälkeen.
Tykkilumi takaa pitkän kauden. Talvi 2019–2020 alkoi esimerkiksi Talmassa jo marraskuun alussa (kuva otettu 1.11.2019) ja lunta riittää todennäköisesti vielä pitkälle pääsiäisen jälkeen.

Tammikuu 2020 näyttää eteläisessä Suomessa jatkuvan siitä, mihin joulukuu jäi – luvassa on epävakaista ja lauhaa säätä. Kuten meteorologi Markus Mäntykannas Forecan Sään takaa -blogissa 6.1.2020 kirjoitti: ”Sunnuntai toi tuulahduksen vähän talvisempaa ilmaa, mutta kuten olemme jo tänä talvena tottuneet, nämä vaiheet ovat hyvin ohimeneviä. Länsivirtaukset tuovat meille tälläkin viikolla sadealueita ja erittäin lämmintä ilmaa.”

Länsivirtaukset – tai muutkaan ilmiöt – eivät poista tosiasioita: talvi löytyy hiihtokeskuksista.

Pysy ajan tasalla alamäkimaailman tapahtumista, tilaa Ski.fi-uutiskirje!