Kumpareiden valloittaminen vaatii kohtuullisen hyvää hiihtotaitoa. Senkin jälkeen on pitkä matka jannelahtelaksi, vaikka pukkelikosta jo nauttisikin. Vaikka meno ei aina sujuvaa ja lennokasta olisi, niin kumpareiden lasku on takuulla hauskaa ja kehittävää. Onneksi muutamista keskuksista löytyy kumparerinne (tai ainakin kumpareränni), joka houkuttelee kokeilemaan ja kehittämään taitoja. Kumpareita on tänä talvena päässyt laskemaan mm. Swinghillissä, Messilässä, Laajiksessa, Riihivuoressa ja Rukalla.
Laskutekniikka haltuun
Kumparetekniikka on ihanteellinen, kun se on suoraviivainen, tasarytminen ja kumpareen kaikkia osia käyttävä. Laskurytmin on säilyttävä samana koko suorituksen ajan, kumpareiden eri kohdissa. Teknisesti hyvässä laskussa käännökset ovat leikkaavia ja suksien lumikontakti säilyvä. Näin siis teoriassa, käytännössä asian voi purkaa kolmeen pääkohtaan, jotka ovat tärkeysjärjestyksessä:
1. Laskuasento. Laskija näyttää sivustakatsottuna Kiss-yhtyeen s-kirjaimelta. Seistään suksen keskellä ja asento pitäisi pystyä säilyttämään koko laskun ajan. Silloin voima ja reagointikyky säilyy.
2. Perustekniikka. Ylävartalo pidetään suhteellisen stabiilina, joustot tehdään jaloilla. Kumpareen lähestyessä jalat vedetään takareidestä koukkuun, kumpareen jälkeen jalkojen ojennus. Aloittelija lähtee helposti tekemään joustot ylävartalolla, jolloin asento hajoaa ja vauhti karkaa hallitsemattomaksi.
3. Sauvamerkki. Sauvamerkin tarkoitus on rytmittää laskua. Sauvaa käytetään kevyesti lumessa, merkiksi alkavasta käännöksestä. Merkki laitetaan hieman kummun takapuolelle. Jos merkki asettuu etupuolelle tai kummun laelle, se kääntää laskuasennon helposti takapainoiseksi.
Perusvälineillä pärjää
Kumparelaskijoilla on omat erikoissuksensa, jotka ovat lähempänä perinteisiä suoria pujottelusuksia. Tavallisilla rinnesuksilla ja twin tip-suksilla pärjää kuitenkin mainiosti myös kumpareissa.
Kypärä on pakollinen varuste kumpareikoissa, suositeltava myös peruslaskemisessa. Kumpareikossa olisi hyvä käyttää myös selkäpanssaria ja suojatopattuja housuja, varsinkin jos kumparevimma yltyy vähänkään enempää.
Kumparelasku kisalajina
Kumparelaskussa kilpailurinne on noin 200–250 metriä pitkä, jonka aikana suoritetaan kaksi vapaavalintaista hyppyä. Kumparelaskua tuomaroi yleensä 5–7 tuomaria, joista 3–5 on tekniikkatuomareita ja kaksi hyppytuomareita. Kumparelaskijan kokonaispisteet muodostuvat tekniikasta (50 % pisteistä), ajasta (25 % pisteistä) sekä hypyistä (25 % pisteistä).
