Ylläs 27.2.2024

Syöksykisa ralliautoa vastaan ja muita legendoja: Hirvensalo 60 vuotta

Alppilegenda Kalevi ”Häkä” Häkkinen laski talvella 1967 Hirvensalossa kilpaa rallikuski Rauno Aaltosen Mini Cooperia vastaan. Legendan mukaan Aaltosen Mini voitti hiuksenhienosti. Kuva: Museovirasto Alppilegenda Kalevi ”Häkä” Häkkinen laski talvella 1967 Hirvensalossa kilpaa rallikuski Rauno Aaltosen Mini Cooperia vastaan. Legendan mukaan Aaltosen Mini voitti hiuksenhienosti. Kuva: Museovirasto
Turussa on toisin: hiihtokeskus rakennetaan saareen ja suksilla kisataan ralliautoa vastaan. Hirvensalon pitkään historiaan mahtuu monta tarinaa sekä paljon paikallisten lasten ja nuorten liikuttamista.

Hirvensalo täyttää 60 vuotta. Tarkemmin sanottuna Hirvensalon hiihtokeskus juhlii pyöreitä vuosia laskettelukaudella 2023–2024. Turkulaisen alppihiihdon katsotaan alkaneen jo vähän aiemmin, vuonna 1952, jolloin rinne raivattiin Hirvensalon lähelle Kakskerran Nunnavuoreen Brinkkalan kartanon maille.

Kymmenen vuotta myöhemmin perustettiin Turun Slalom ry (TuSla). Samalla toimintaa siirtyi Hirvensaloon, jossa laskettelumäki avattiin 1964.

Alamäkikulttuuri Turussa on aktiivista. Hirvensalossa kokoontuu säännöllisesti mm. Telemark89-ryhmä.

Tunturihiihtoa vanhassa pääkaupungissa

Kaikki alkoi Turun Hiihtäjistä, jotka kävivät Lapissa hiihtämässä. Hiihtäjät nousivat tuntureille ylös ja laskivat mäet alas. Laskeminen oli niin mukavaa, että olihan Turkuun saatava paikka missä laskea.

Varsinaisia alppisuksia oli vain harvoilla. Alkuvuosina laskettiin tunturisuksilla, joissa oli kovapuiset reunat. Siteen vaijeri kiersi kannan, mutta tarvittaessa kannan sai hakasilla suksiin kiinni.

Turussa siirryttiin nopeasti tunturihiidosta alppihiihtoon. Turun Slalomseura perustettiin kaksi vuotta ennen Hirvensalon hiihtokeskusta.

Ankkurihissi Hirvensaloon pystytettiin vuonna 1971. Siihen saakka hissinä toimi vaijeri, johon oli kiinnitetty koukkuja. Koukku kytkettiin laskijan vyötäisillä olleeseen nahkavyön lenkkiin.

Ensimmäiset lumitykit hankittiin jo vuonna 1966, mutta ”oikea” korkeapainelumitykki hankittiin saarilaskijoiden iloksi vuonna 1981. Varsinainen rinnekone saatiin Turkuun vuonna 1978.

Turkulaista alppihiihtokulttuuria kohottamaan haalittiin alppihiihto- ja nopeuslaskulegenda Kalevi ”Häkä” Häkkinen, joka toimi TuSla:n valmentajana vuodet 1964–1966. Alppihiihtokulttuuri juurtui pysyvästi Turkuun.

Saareen tehdään talvi

Turku sijaitsee tunnetusti merenrannalla ja Hirvensalo on saari, joten säiden ja ilmankosteuden vaihtelut luovat haasteita hiihtokeskuksen pyörittämiseen. Kehnoimpina talvina Hirvensalo on ollut avoinna vain muutaman päivän ja parhaimpina lähes 140 päivää.

Parkissa viihtyvät laskijat tulevat mäkeen joka ilta. Kelissä kuin kelissä.

Talvisia olosuhteita on varmistettu tekemällä investointeja, joilla varmistetaan laskijoille parempia olosuhteita: Hirvensalon lumitykistö on mittava rinnepinta-alaan suhteutettuna.

Juhlakaudelle tehtiin tärkeät investoinnit, kun sähköjärjestelmä ja valaistus uusittiin. Tämän lisäksi rakennettiin uusi huoltohalli.

Hirvensalo on tärkeä osa turkulaista liikuntakulttuuria

Hirvensalon vt. toiminnanjohtajana toimii Jari Lehtinen. Hän rantautui Hirvensaloon vuonna 1982. Poikansa alppihiihtokiinnostuksen myötä Jari aloitti ensin TuSla:ssa apuvalmentajana, sitten valmentajana ja yleni valmennuspäälliköksi.

Rinnehommien lisäksi hän ajautui myös lajin kabinetteihin, ensin SHL:n Alpilajivaliokuntaan, Ski Sport Finlandin, Etelä-Suomen alppijaoston sekä myös Suomen hiihtoliiton hallitukseen sekä tietysti TuSla:n puheenjohtajaksi. Hiihtoliitossa Jari on ”enää” liittovaltuuston jäsen.

Ilman TusLa:n aktiiveja Turussa tuskin laskettaisiin. Jari Lehtinen on Hirvensalossa lähes joka päivä.

Jari Lehtinen kokee, että Hirvensalolla merkittävä tehtävä turkulaisten ulkoliikuttajana.

”Hirvensalo on äärimmäisen tärkeä liikuntapaikka, se on osa turkulaista liikuntainfrastruktuuria. Kesäisin alue on omatoimiliikkujien valtakuntaa – ulkoilijoita, juoksijoita sekä pyöräilijöitä. Talvella olemme tärkeä lasten ja muidenkin alueen ihmisten liikuttaja.”

Yli neljänkymmenen vuoden kokemuksella Lehtinen osaa kertoa lajin kehityksestä.

”1960- ja 70-luvulla sekä osin vielä 80-luvullakin laji koettiin elitistisenä. Suuri yleisö ei oikein löytänyt tietään Hirvensaloon. Nykyisin tilanne on toinen, tästä on tullut kaikkien laji, ja olemme merkittävä lasten ja nuorten liikuttaja”, Jari iloitsee.

Elitistisestä slalomista on vuosikymmenien saatossa tullut koko kansan suosikkiharrastus.

Yksi historian merkittävistä murroskohdista oli lumilautailun yleistyminen 1990-luvulla.

”Lähdimme innokkaasti mukaan lumilautabuumiin rakentamalla esimerkiksi paipin. Näimme lumilautailussa tulevaisuutta pienille mäille. Twintip-sukset ja parkkilaskeminen ovat olleet varsinainen piristysruiske. Se jatkuu edelleenkin, laskijoiden painopiste on parkeissa.”

Hirvensalo liikuttaa monipuolisesti

Toiminta Turussa on aktiivista. Hirvensalossa on järjestetty pitkään Brio-lasten pujottelukisoja, telemark-kokoontumisia sekä TuSla:n harjoituksia. Unohtaa ei sovi parkkilaskijoita, jotka laskevat ilman ohjattua toimintaa.

Telemark89-ryhmä kokoontuu vapaamuotoisesti aina perjantai-iltaisin sekä järjestää erilaisia tempauksia esimerkiksi kansainvälisen telemark-päivän (maaliskuun ensimmäinen lauantai) yhteydessä.

TuSla:ssa on todella virkeä master-laskijoiden ryhmä, joista osa kilpailee kansallisissa ja jopa kansainvälisissä kisoissa.

Turun Slalomseuran aktiivilaskijoista naisten maajoukkueessa laskee Silja Koskinen. Hän edustaa Suomea pian alkavissa nuorten MM-kisoissa. Hänelle Hirvensalossa tulee kotoisa olo.

”Täällä on kiva olla! Olen tehnyt täällä paljon käännöksiä, ensimmäiset 2,5-vuotiaana. Kisauran aloitin kolmevuotiaana Brio-kisoissa. Olin kilpailuhenkinen jo silloin, eli voitto oli tärkeintä, vaikka kaikki osallistujat saikin palkinnon.”

Alppimaajoukkueen Silja Koskinen viihtyy edelleen kotikeskuksessaan.

Silja kisaa nykyään ympäri Eurooppaa, mutta Hirvensalolla sijaa hänen harjoituspaikkana.

”Aina kun käyn kotona, käyn täällä treenaamassa. Aina silloin tällöin junioreita tulee kysymään, että saako radalle tulla laskemaan. On hauskaa, että haluavat tulla kokeilemaan.”

Silja Koskisen kommentti tiivistää erinomaisesti Hirvensalon hengen: kaikki aina vasta-alkajista huippulaskijoihin ovat tervetulleita Hirvensalon rinteille.

Pysy ajan tasalla alamäkimaailman tapahtumista, tilaa Ski.fi-uutiskirje!

Artikkelia muokattu:

Luitko jo nämä?

Rinteessä harvemmin ollaan yksi. Mitä enemmän väkeä on mäessä, sitä tärkeämpää on noudattaa yhteisiä rinnesääntöjä.
Hiihtokoulu ei ole vain aloittelijoiden koulu, vaan jokainen laskettelija ja lautailija hyötyy tekniikkatunnista.
Suksiseppä Jani Ahvenainen kertoo rinnevinkkinsä ja samalla paljastaa, miten voit voittaa Pusun sukset.
Temppuilu, pelleily tai kikkailu ei kuulu hiihtohissiin, eikä hissikapulaa tule vedättää hissilinjalta sivuun. Hiihtokeskusten ski patrolit valvovat tehostetusti hissikäyttäytymistä 5.–11.2.2024 sekä 28.3.–1.4.2024.
Hyvä suksi tai lauta on helppo ostaa, mutta itselleen mieleisin löytyy vain kokeilemalla. Ski.fi Testikeskus tarjoaa tähän erinomaisen mahdollisuuden!
”Kaikkien kanssa ei voi olla kaveri, mutta kaikkien kanssa on tultava toimeen. Eriävät näkemykset selviävät puhumalla”, Riihivuoren ski patrol Kaisa Miettunen muistuttaa. Kuva: Kalle Jokinen
Ei näin! Juomatölkin maatumisaika on 80–200 vuotta. Rinteeseen heitetty juomatölkki leikkaantuu teräviksi lastuiksi tampparin jyrsimen alla.
”Kun tuntuu siltä, että pärjää oikeastaan aika hyvin, yli omien odotusten, niin silloin tapahtuu taikoja”, hiihdonopettaja Teija Uurinmäki kannustaa.
Talmassa ymmärrettiin varhain lumilautailun merkitys ja se näkyi jo 1990-luvulla keskuksen mainonnassa. Wille Yli-Luoma ja Teppo Högman Talman esitteen kansikuvapoikina kaudella 1997–1998. Kuva: Mikko Suni
Kalle Palanderilla sydän sykkii yhä alppihiihdolle ja suksi kulkee mallikkaasti. Joulukuun 2023 alussa Kalle ikuistettiin laskemassa Vihdin rinteillä.

Lumilautaliiton uusimmat

fsa-paracross-pyha

Ski Sport Finlandin uusimmat

Lue lisää

Arki-ilta on monen mielestä parasta laskuaikaa, kun rinteessä on yleensä hyvin tilaa. Pari tuntia mäessä tekee kropalle ja mielelle ihmeitä!

Kommentti: Arki-illat ovat laskettelijan parasta aikaa

Hiihtokoulu
Temppuilu, pelleily tai kikkailu ei kuulu hiihtohissiin, eikä hissikapulaa tule vedättää hissilinjalta sivuun. Hiihtokeskusten ski patrolit valvovat tehostetusti hissikäyttäytymistä 5.–11.2.2024 sekä 28.3.–1.4.2024.

Temppuilu hississä voi lopettaa kaikkien mäkipäivän

Laskettelu
Ski.fi-kortti on paras laskettelijan etukortti.

Ski.fi-kortti: kaksi laskee, yksi maksaa

Keskusuutiset